2/2017

Mobiilisovellukset osaksi näyttöön perustuvaa sosiaali- ja terveysalan asiakastyötä? 

Kirjoittajat: Mari Punna, Essi Heimovaara-Kotonen.

Digitaalisten menetelmien hyödyntäminen asiakkaiden ohjaamisessa ja neuvonnassa sosiaali- ja terveysalalla on viime vuosina lisääntynyt eri puolilla maailmaa.  Suomessa kansalliset strategiat ja ohjelmat tukevat digitaalisten menetelmien vahvempaa käyttöönottoa uusissa sote-palveluissa (Sosiaali- ja terveysministeriö; Sote- ja maakuntauudistus), ja samanaikaisesti ICT-yrityksissä syntyy muun muassa uusia hyvinvoinnin mobiilisovelluksia. Mobiilisovelluksista eli appseista ennustetaankin yhtä palveluiden parantajaa ja täysin uusien palveluiden mahdollistajaa (Holopainen 2015).  Kuitenkaan kaikki kehitetyt sovellukset eivät täysin vastaa nykyisiä hoitosuosituksia tai tue näyttöön perustuvaa asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Onkin tarpeen pysähtyä tarkastelemaan, minkälaisia uusia osaamistarpeita tämä asetelma tuottaa sosiaali- ja terveysalan asiakastyöhön.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston toteuttamassa sekä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa Minä ensin! Mobiiliteknologia sote-ammattilaisen työhyvinvoinnin ja asiakkaan itseohjautuvuuden tukemisessa –hankkeessa ammattilaiset ovat päässeet perehtymään mobiilimenetelmien hyödyntämiseen asiakastyössä. Hankkeen alussa ammattilaiset osallistuivat asiakkaan roolissa mobiiliviestejä hyödyntävään työhyvinvointi-interventioon. Jatkona interventioon osallistumiselle, ammattilaiset ovat lähteneet pohtimaan ratkaisuja ja kehittämään osaamistaan mobiilimenetelmien hyödyntämisessä osana asiakastyötä. Matkan varrella vastaan on tullut useita pieniä ja suuria kysymyksiä mm. uusien asiantuntijuuksien hankkimisesta mobiilien sisältöjen luomiseen. Tämä kertoneekin siitä, että olemme digitaalisten sote-palveluiden kehittämisessä myös uudenlaisten työtapojen äärellä. Tässä puheenvuorossa kerromme yhdestä Minä ensin! –hankkeen kehittämiskokonaisuudesta, jossa on pureuduttu sote-ammattilaisten mahdollisuuksiin hyödyntää asiakastyössään markkinoilla olevia valmiita hyvinvoinnin mobiilisovelluksia.

Ammattilaisille uusia työvälineitä

Älypuhelimien käyttö on useille sote-asiakkaille arkipäivää, mutta useimmissa nykyisissä sote-palveluissa digitaalisia alustoja ei vielä hyödynnetä. Esimerkiksi terveyskylä.fi –verkkopalveluun kuuluvat virtuaalitalot tarjoavat hoitosuosituksiin ja tutkimusnäyttöön pohjautuvaa ohjausta ja tietoa kansalaisten käyttöön, ja niitä ammattilainen voi turvallisin mielin suositella. Mutta miten toimitaan silloin, kun ammattilainen löytää kiinnostavalta vaikuttavan hyvinvoinnin mobiilisovelluksen, joka tarjoaisi asianmukaiselta vaikuttavaa tukea ja ohjausta esim. asiakkaan elintapamuutoksen tueksi? Millä perusteella ammattilainen tekee päätöksen, suositteleeko sovellusta asiakkaalleen vai ei?

Mobiilisovellusten arvioinnista on käytettävissä muutamia kansainvälisiä käsitteleviä julkaisuja (esim. Brown ym. 2013; Stoyanov ym. 2015) sekä valmistelussa olevat eurooppalaiset suositukset (Second draft of guidelines 2016), mutta ne eivät vielä sellaisenaan ole käytettävissä työvälineenä suomalaisessa vastaanottotyössä esim. terveysasemilla tai neuvoloissa. Verkosta löytyy lisäksi mm. englantilainen mobiilisovelluksia koonnut terveydenhuollon sovelluskirjasto (NHS, https://apps.beta.nhs.uk/ ). Sovelluskirjastoissa on kuitenkin ongelmana tarjonnan vaihtelevuus ja kirjastojen ajantasaisuus: sovelluksia syntyy ja häviää nopealla tahdilla, eikä niiden kauppanimetkään aina pysy samoina. Ammattilainen joutuukin pohtimaan hyvin kriittisesti ja asiantuntijuuttaan hyödyntäen, mitä vapailla markkinoilla olevia sovelluksia hän voi suositella asiakkaansa omahoidon tueksi. Suomalaiseen terveydenhuoltoon on tarpeen kehittää mobiilisovellusten tarkasteluun ja arviointiin soveltuva väline, joka auttaa ammattilaista havainnoimaan järjestelmällisesti sovelluksen ominaisuuksia ja sisältöjä.

Arviointi Appsiluupilla

Minä ensin –hankkeessa on yhdessä sote-ammattilaisten kanssa kehitetty aikaisempiin tutkimuksiin perustuvaa (Brown ym. 2013; Stoyanov ym. 2015; Singh ym. 2016) työvälinettä, Appsiluuppia, jonka avulla voidaan tarkastella ja suositella valmiista hyvinvoinnin mobiilisovelluksista erilaisille asiakkaille sopivimpia sovelluksia. Hankkeessa mukana olevat sote-ammattilaiset ovat testanneet Appsiluuppia erilaisilla hyvinvoinnin mobiilisovelluksilla sekä esittäneet siihen parannusehdotuksia. Appsiluuppia on muokattu ammattilaisten esittäminen näkemysten pohjalta.

Tällä hetkellä Appsiluuppi koostuu kolmesta mobiilisovellusta arvioivasta kokonaisuudesta, jotka ovat: 1) terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä ohjauksellinen sisältö, 2) sovelluksen käytettävyys sekä 3) tietoturva ja käytön turvallisuus. Kaikki kolme osa-aluetta sisältävät apukysymyksiä ja väittämiä, jotka ohjaavat ammattilaista arvioimaan mobiilisovellusta ja tekemään päätöksen sen sopivuudesta yksilöllisesti erilaisten asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin.

Kehittäminen jatkuu

Appsiluupin testaamista ja yhteiskehittämistä ammattilaisten kanssa jatketaan edelleen. Tulevaisuudessa on saatava palautetta hyvinvoinnin mobiilisovelluksista myös suoraan asiakkailta (Holopainen 2015; Singh ym. 2016). Tämä lisää asiakastyön laatua ja tukee asiakkaiden tarpeiden mukaisten hyvinvoinnin mobiilisovellusten kehittämistä. Mobiilisovellukset voivat parhaimmillaan olla oiva yhteinen työväline asiakkaalle ja ammattilaiselle. Lisäksi digipalveluiden tulee olla kansalaisten saatavilla (Saavutettavuusdirektiivi EU 2016/2102), ja niiden täytyy olla sujuvakäyttöisiä erilaisille käyttäjäryhmille. Digimenetelmien kehittämisessä kannattaisikin hyödyntää mm. palvelumuotoilua ja käytettävyysosaamista (vrt Rahkola 2017).

Minä ensin! –hankkeessa syntynyt versio mobiilisovellusten arvioinnin työvälineestä, Appsiluupista, tullaan julkaisemaan hankkeen loppuraportissa alkuvuodesta 2018. Valmiiden hyvinvoinnin mobiilisovellusten hyödyntäminen sote-asiakastyössä on kiinnostava mahdollisuus vahvistaa asiakaslähtöisiä työmenetelmiä. Samalla se myös haastaa asiakkaita, ammattilaisia, kouluttajia, kehittäjiä ja tutkijoita kriittiseen tarkasteluun ja yhteiseen vuoropuheluun mobiilisovellusten laadusta ja niiden hyödynnettävyydestä.

Kirjoittajat

Mari Punna, TtM, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu mari.punna(at)jamk.fi
Essi Heimovaara-Kotonen, TtM, projektiasiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu essi.heimovaara-kotonen(at)jamk.fi

Brown W., Yen, P-Y., Rojas, M. & Schnall, R. (2013).  Assessment of the Health IT Usability Evaluation Model (Health-ITUEM) for evaluating mobile health (mHealth) technology. Journal of Biomedical Informatics. 26, 1080-87.

Holopainen A. (2015). Mobiiliteknologia ja terveyssovellukset, mitä ne ovat?  Duodecim. 131, 1285–90.

Minä Ensin! -hankkeen tausta ja tavoitteet, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://blogit.jamk.fi/minaensin/ Luettu 19.4.2017.

NHS, Find digital tools to help you manage and improve your health. https://apps.beta.nhs.uk/  Luettu 19.4.2017.

Rahkola, M. (2017). Saavutettavuus on edellytys digipalveluiden laajamittaiselle hyödyntämiselle. Valtiovaraisministeriö. http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saavutettavuus-on-edellytys-digipalveluiden-laajamittaiselle-hyodyntamiselle  Luettu 26.4.2017.

Saavutettavuusdirektiivi EU 2016/2102, Valtiovarainministeriö, http://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi  Luettu 26.4.2017

Second draft of guidelines, EU guidelines on assessment of the reliability of mobile health applications. (2016). European Comission. http://www.healthcommunity.be/sites/default/files/u16/2nddraftguidelines.pdf   Luettu 18.4.2017

Singh, K., Bates, D.,Drouin, K., Newmark, L.P., Rozenblum, R., Lee, J., Landman, A., Pabo, E. & Klinger, E.V. (2016). Developing a Framework for Evaluating the Patient Engagement, Quality, and safety of Mobile Health Applications. The Commonwealth Fund. 5, 1-11.

Sosiaali- ja terveysministeriö, STM ja hallituksen kärkihankkeet. http://stm.fi/karkihankkeet Luettu 18.4.2017.

Sote- ja maakuntauudistus, Sote-uudistuksen tavoitteet. http://alueuudistus.fi/soteuudistus/tavoitteet Luettu 18.4.2017

Stoyanov, S.R., Hides, L., Kavanagh, D.J., Zelenko, O., Tjondronegoro, D. & Mani, M. (2015). Mobile App Rating Scale: A New Tool for Assessing the Quality of Health Mobile Apps. Journal of Medical Internet Research. 3, 1, e27.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *