2/2018

Miten ammattikorkeakoulujen strategiarahoitus kohdentuu?

Kirjoittajat: Kati Komulainen, Tua Hakanpää ja Helka Luttinen.

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomenkielisten ammattikorkeakoulujen strategiarahoituksen määrää, rahoituksen kohdentamista sekä rahoitusta suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijamäärään. Tarkastelu kohdentuu erityisesti strategiarahan kohdentamiseen suhteessa opintojen ja työn integrointiin sekä työelämään kiinnittymisen edistämiseen ammattikorkeakouluissa.

Miten ammattikorkeakoulujen strategiarahoitus kohdentuu?

Ammattikorkeakoulut tekevät Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa nelivuotiskausittain sopimuksen, jossa sovitaan monin tavoin korkeakoulun toimintaan ja tavoitteisin sekä rahoitukseen liittyvistä seikoista. Näissä neuvotteluissa sovitaan myös strategiaperustaisesta rahoitusosuudesta, jolla tuetaan korkeakoulun omia strategisia valintoja. Näiden valintojen taustalle on luonnollisesti määritelty kohdentamisperusteet. (Opetus- ja kulttuuriministeriö n.d.)

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat strategiarahoituksen kohdentamisperusteet luetellaan seuraavassa luettelossa.

  • Työelämään siirtymisen nopeuttaminen
  • Tutkimus-, oppimis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen kehittäminen
  • Osaamisen hyödyntäminen
  • Ammattikorkeakoulun toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • Alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen ammattikorkeakoulun oman profiilin mukaisesti
  • Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen

Tässä artikkelissa esitettävät tiedot on koottu Opetushallinnon tilastopalvelusta ja Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta avoimesti saatavilla olevista ammattikorkeakoulujen sopimuksista vuosille 2017–2010.Tarkastelu kohdentuu erityisesti strategiarahan kohdentamiseen suhteessa opintojen ja työn integrointiin sekä työelämään kiinnittymisen edistämiseen ammattikorkeakouluissa.

Kirjoitus on luonteeltaan informatiivinen ja kokoava; strategiarahoituksen määriin, perusteisiin tai muihin seikkoihin ei oteta kantaa. Lukija voi itse herättää sisimmässään koulutuspolitiikan tutkijan ja tarkastella ilmiötä omasta näkökulmastaan. Teemanumeron mukaisesti voimme pohtia, että miten kohdennettu strategiarahoitus tukee työhön kiinnittymistä ja mitä erityisiä kehityskohteita siihen liittyen on kuvattu ammattikorkeakoulujen sopimuksissa. Toisaalta tarkasteluun on tarpeen nostaa työn ja opintojen integrointi, työn opinnollistaminen ja muut tavat vahvistaa työelämään kiinnittymistä.

Mihin rahoitusta on kohdennettu?

Kaikki tarkastelun kohteena olleet suomenkieliset ammattikorkeakoulut olivat kohdentaneet rahoitustaan valintamenettelyjen uudistamiseen mukaan luettuna ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen parempi hyödyntäminen. Toiseksi eniten rahoitusta oli suunnattu erilaisten strategisten ja rakenteellisten liittoumien rakentamiseen ja muodostamiseen. Kolmanneksi eniten rahoitusta oli kohdennettu yrittäjyyden monipuoliseen vahvistamiseen. Neljänneksi eniten rahoitusta suunnattiin kampusrakenteen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Viidenneksi eniten rahoitusta suunnattiin kansainvälisyyden vahvistamiseen.

Laaja-alaiseen työelämäyhteistyön kehittämiseen rahoitusta oli kohdennettu Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, Laurea ammattikorkeakoulussa, Oulun ammattikorkeakoulussa ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen oli nostettu Lapin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun painopistealueiksi. Metropolia ammattikorkeakoulu kohdentaa strategiarahoitustaan maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen.

Työelämään kiinnittymistä voitaneen katsoa edistävän yrittäjyyden vahvistamisen, johon kuusi ammattikorkeakoulua kohdentaa strategiarahoitustaan. Nämä kuusi ammattikorkeakoulua ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Taulukko 1. Rahoituksen kohdentaminen

AMKStrategia- raha €Opiskelija-määräStrategiaraha / per opiskelijaStrategiarahan kohdentaminen
Centria2 300 0002867802Kampusrakenteen/ toimintakulttuurin kehittäminen
DIAK2 150 0002753781Alueelliset osaamiskeskittymät
Korkeakoulujen yhteistyö
Digitaaliset oppimisympäristöt
Haaga-Helia6 800 0009581710Henkilöstön pedagoginen osaaminen
Yrittäjyys/ yrittäjyyskoulutus
Työelämäyhteistyö laatu/ vaikuttavuus
3AMK strateginen liittouma
HUMAK1 500 00014521033Digitaaliset oppimisympäristöt
HAMK7 900 00060011317Digiagenda / koulutusprosessit
Alueellinen yhteistyö (KOTUMO, LUKE)
Kansainvälistyminen
JAMK6 950 00063421096Oppimisympäristöjen kehittäminen
Opettajien pedagogiset taidot
Joustavat opintopolut
Alueelliset osaamiskeskittymät
Opiskelijakeskeisyys
Korkeakoulujen yhteistyö
XAMK6 500 000**AMK-tutkimusympäristöt
Karjala-tietokanta
Kansainvälisyys (Venäjä-yhteistyö)
KAMK2 650 00021121255Toiminnan kehittäminen / yhteistyörakenne II-aste
KOTUMO-yhteistyön vahvistaminen
Aineistojen avoimuus
Yhteistyö Lapin AMK
LAMK6 800 00044861516Joustavat opintopolut
Pedagoginen kehittäminen
Kampusalueen rakentaminen
Aineistojen avoimuus
Lapin AMK5 400 0005447991Lapin korkeakoulukonserni / painoalat
Yhteistyö elinkeinoelämä (matkailu)
Yhteistyö KAMK
Laurea AMK5 800 0006973832Joustavat opintopolut
Osaamisperusteisuus
Opetus/ tutkimus/ palvelut digitalisaatio
Työelämäyhteyksien ja yrittäjyyden vahvistaminen
3AMK strateginen liittouma
Metropolia AMK14 400 00015276943Kuntoutusalan osaamiskeskittymä
Kampusrakenteen kehittäminen
Yliopistoyhteistyö pääkaupunkiseudulla
Opetus/ tutkimus/ palvelut digitalisaatio
3AMK strateginen liittouma
Maahanmuuttajien korkeakoulutus
OAMK9 800 00075331301Kampusalue yhdessä Oulun yliopiston kanssa
Opetus/ tutkimus/ palvelut digitalisaatio
Oulun Innovaatioallianssin toimintamalli
Korkeakoulujen välinen yhteistyö
Työelämä-yhteistyömallit
Maahanmuuttajien korkeakoulutus
Saimaan AMK3 700 00029641248LUT-konsernin muodostaminen /painoalat
Kansainvälisyys (Venäjä-osaaminen)
SAMK4 500 0005400833Lounais-Suomen elinkeinoelämän edistäminen
Koulutuksen uudelleen järjestelyt
Työelämäyhteistyömallit/ yrittäjyys
Savonia AMK6 880 00062181107Kampusalueen rakentaminen
Seamk6 200 00045131374Koulutuksen uudelleen järjestäminen
KOTUMO-yhteistyön vahvistaminen
Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen
Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen
TAMK11 800 00089741315Tampere3-kokonaisuus laaja-alaisesti
Kansainvälisyys
Turun AMK10 400 00088171180Osaamiskeskittymät
Korkeakoulujen välinen yhteistyö, kampushanke
Kesäopintoportaali, virtuaaliopetustarjonta
Kansainvälisyys
Koulutuksen uudelleen järjestäminen
VAMK25000003082811Koulutuksen uudelleen järjestely
Alueellinen yhteistyö / energia-alan osaamiskeskittymä

*Opiskelijamäärä katsottu Vipunen palvelusta 5.3.2018
** Opiskelijamäärää ei saatavilla Vipusesta

Oheinen taulukko (Taulukko 1) kokoaa kaikkien suomenkielisten ammattikorkeakoulujen saaman strategiarahoituksen määrän, ne kohteet, joihin sitä käytetään sekä rahoituksen määrän suhteessa opiskelijamäärään. Taulukossa ei mainita kaikkien suomenkielisten ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen parempaan hyödyntämiseen kohdennettua rahoitusta. Rahoituskohteita on myös lyhennetty ja yksinkertaistettu luettavuuden parantamiseksi. Alkuperäisinä ne löytyvät Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Näin ollen viisi eniten rahoitusta saanutta teemaa olivat opiskelijavalintojen kehittäminen, rakenteelliset ja strategiset liittoumat, yrittäjyyden kehittäminen, kampusrakenteen ja toimintakulttuurin kehittäminen sekä kansainvälistyminen. Muina teemoina ilmenivät luonnollisesti Ammattikorkeakoululain (AmkL 932/2014) jo ohjaamana työelämäyhteistyön vahvistaminen ja alueellinen yhteistyö. Sen lisäksi esimerkiksi digitalisaatio, henkilöstön osaaminen, oppimisympäristöjen kehittäminen, avoin tiede ja tutkimus sekä maahanmuuttajien korkeakoulutus olivat saaneet rahoitusta. Strategiarahoitusta on kohdennettu korkeakoulujen ja OKM:n välisten sopimusten mukaisesti varsin vähän maahanmuuttajien korkeakoulutukseen, digitalisaatioon laaja-alaisesti ajateltuna ja oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Kun strategiarahoituksen kohdentamista tarkastellaan opintojen ja työn integroinnin sekä työelämään kiinnittymisen edistämisen näkökulmista, voidaan todeta, että muutamat ammattikorkeakoulut ovat erityisesti panostaneet näihin teemoihin. Satakunnan ammattikorkeakoulu panostaa yrittäjyyden vahvistamiseen, työelämäyhteistyön kehittämiseen ja elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen. Myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu panostavat sekä yrittäjyyden että työelämäyhteistyön kehittämiseen. Mielenkiintoista on, että vain yksi korkeakoulu keskittää strategiarahoitustaan maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen. Tässä kohden on huomioitava, että analyysi ei ole täydellinen ja on varmasti ammattikorkeakouluja, jotka edistävät ja kehittävät työelämäintegraatiota monin tavoin, mutta eivät keskitä siihen strategiarahoitustaan.

Kuka sai ja mitä?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on suunnannut suomenkielisille ammattikorkeakouluille vuosille 2017–2020 strategiarahoitusta yhteensä noin 125 000 000 euroa. Luvut on poimittu Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyvistä ammattikorkeakoulujen ja ministeriön välisistä sopimuksista. Strategiaraha vuosille 2017–2020 vaihteli korkeakouluittain opiskelijamäärään suhteutettuna siten, että Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sai sitä vähiten (710 euroa / opiskelija) ja Lahden ammattikorkeakoulu eniten (1516 euroa / opiskelija). Näin ollen erot strategiarahan määrän saatavuudessa ovat huomattavat, kun myönnetty strategiarahoitus suhteutetaan opiskelijamäärään. Keskimäärin strategiarahaa myönnettiin 1076 euroa / opiskelija. Tämän keskiarvon alapuolelle jäi tarkastelun kohteena olleista ammattikorkeakouluista yhdeksän kappaletta: Centria ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu.

Lopuksi

Ammattikorkeakoulupedagogiikan ja korkeakoulupoliittisen tutkimuksen avulla voimme ymmärtää asioiden taustoja ja ymmärtää niiden välisiä suhteita. Strategiarahoituksella on vahvasti ohjaava vaikutus korkeakoulujen toimintaan ja siten se on väline ohjata korkeakoulupolitiikkaa. Työhön kiinnittymisen näkökulmasta yrittäjyyden moninainen vahvistaminen oli useamman ammattikorkeakoulun strategiarahoituksen kohteena vuosille 2017–2020. Kuitenkin alle puolet ammattikorkeakouluista kohdensi strategiarahoitustaan selkeästi työelämäintegraation vahventamiseen käytettävissä olevien tietojen perusteella. Myös kansainvälisyyden sekä alueellisen yhteistyön ja alueen erityispiirteiden kehittäminen näkyivät monipuolisesti strategiarahoituksen kohdentamisessa. Voitaneenkin sanoa, että strategiarahoitus on osa työelämäpedagogiikkaa, keino sen toteuttamiseksi.

Kirjoittajat

Kati Komulainen, TtT, Johtaja, Laurea ammattikorkeakoulu, kati.komulainen(at)laurea.fi

Tua Hakanpää, FM, Tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto, tua.hakanpaa(at)gmail.com

Helka Luttinen, FM, Koulutussuunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, helka.luttinen(at)humak.fi


Opetus- ja kulttuuriministeriö (n.d.) Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset. Viitattu 5.3.2018 http://minedu.fi/ohjaus-rahoitus-ja-sopimukset
Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *