Kirjoittajat: Kati Komulainen, Tua Hakanpää ja Helka Luttinen.
Tässä artikkelissa tarkastellaan suomenkielisten ammattikorkeakoulujen strategiarahoituksen määrää, rahoituksen kohdentamista sekä rahoitusta suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijamäärään. Tarkastelu kohdentuu erityisesti strategiarahan kohdentamiseen suhteessa opintojen ja työn integrointiin sekä työelämään kiinnittymisen edistämiseen ammattikorkeakouluissa.
Miten ammattikorkeakoulujen strategiarahoitus kohdentuu?
Ammattikorkeakoulut tekevät Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa nelivuotiskausittain sopimuksen, jossa sovitaan monin tavoin korkeakoulun toimintaan ja tavoitteisin sekä rahoitukseen liittyvistä seikoista. Näissä neuvotteluissa sovitaan myös strategiaperustaisesta rahoitusosuudesta, jolla tuetaan korkeakoulun omia strategisia valintoja. Näiden valintojen taustalle on luonnollisesti määritelty kohdentamisperusteet. (Opetus- ja kulttuuriministeriö n.d.)
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat strategiarahoituksen kohdentamisperusteet luetellaan seuraavassa luettelossa.
- Työelämään siirtymisen nopeuttaminen
- Tutkimus-, oppimis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen kehittäminen
- Osaamisen hyödyntäminen
- Ammattikorkeakoulun toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- Alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen ammattikorkeakoulun oman profiilin mukaisesti
- Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen
Tässä artikkelissa esitettävät tiedot on koottu Opetushallinnon tilastopalvelusta ja Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta avoimesti saatavilla olevista ammattikorkeakoulujen sopimuksista vuosille 2017–2010.Tarkastelu kohdentuu erityisesti strategiarahan kohdentamiseen suhteessa opintojen ja työn integrointiin sekä työelämään kiinnittymisen edistämiseen ammattikorkeakouluissa.
Kirjoitus on luonteeltaan informatiivinen ja kokoava; strategiarahoituksen määriin, perusteisiin tai muihin seikkoihin ei oteta kantaa. Lukija voi itse herättää sisimmässään koulutuspolitiikan tutkijan ja tarkastella ilmiötä omasta näkökulmastaan. Teemanumeron mukaisesti voimme pohtia, että miten kohdennettu strategiarahoitus tukee työhön kiinnittymistä ja mitä erityisiä kehityskohteita siihen liittyen on kuvattu ammattikorkeakoulujen sopimuksissa. Toisaalta tarkasteluun on tarpeen nostaa työn ja opintojen integrointi, työn opinnollistaminen ja muut tavat vahvistaa työelämään kiinnittymistä.
Mihin rahoitusta on kohdennettu?
Kaikki tarkastelun kohteena olleet suomenkieliset ammattikorkeakoulut olivat kohdentaneet rahoitustaan valintamenettelyjen uudistamiseen mukaan luettuna ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen parempi hyödyntäminen. Toiseksi eniten rahoitusta oli suunnattu erilaisten strategisten ja rakenteellisten liittoumien rakentamiseen ja muodostamiseen. Kolmanneksi eniten rahoitusta oli kohdennettu yrittäjyyden monipuoliseen vahvistamiseen. Neljänneksi eniten rahoitusta suunnattiin kampusrakenteen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Viidenneksi eniten rahoitusta suunnattiin kansainvälisyyden vahvistamiseen.
Laaja-alaiseen työelämäyhteistyön kehittämiseen rahoitusta oli kohdennettu Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, Laurea ammattikorkeakoulussa, Oulun ammattikorkeakoulussa ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen oli nostettu Lapin ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun painopistealueiksi. Metropolia ammattikorkeakoulu kohdentaa strategiarahoitustaan maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen.
Työelämään kiinnittymistä voitaneen katsoa edistävän yrittäjyyden vahvistamisen, johon kuusi ammattikorkeakoulua kohdentaa strategiarahoitustaan. Nämä kuusi ammattikorkeakoulua ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Taulukko 1. Rahoituksen kohdentaminen
| AMK | Strategia- raha € | Opiskelija-määrä | Strategiaraha / per opiskelija | Strategiarahan kohdentaminen |
|---|---|---|---|---|
| Centria | 2 300 000 | 2867 | 802 | Kampusrakenteen/ toimintakulttuurin kehittäminen |
| DIAK | 2 150 000 | 2753 | 781 | Alueelliset osaamiskeskittymät |
| Korkeakoulujen yhteistyö | ||||
| Digitaaliset oppimisympäristöt | ||||
| Haaga-Helia | 6 800 000 | 9581 | 710 | Henkilöstön pedagoginen osaaminen |
| Yrittäjyys/ yrittäjyyskoulutus | ||||
| Työelämäyhteistyö laatu/ vaikuttavuus | ||||
| 3AMK strateginen liittouma | ||||
| HUMAK | 1 500 000 | 1452 | 1033 | Digitaaliset oppimisympäristöt |
| HAMK | 7 900 000 | 6001 | 1317 | Digiagenda / koulutusprosessit |
| Alueellinen yhteistyö (KOTUMO, LUKE) | ||||
| Kansainvälistyminen | ||||
| JAMK | 6 950 000 | 6342 | 1096 | Oppimisympäristöjen kehittäminen |
| Opettajien pedagogiset taidot | ||||
| Joustavat opintopolut | ||||
| Alueelliset osaamiskeskittymät | ||||
| Opiskelijakeskeisyys | ||||
| Korkeakoulujen yhteistyö | ||||
| XAMK | 6 500 000 | ** | AMK-tutkimusympäristöt | |
| Karjala-tietokanta | ||||
| Kansainvälisyys (Venäjä-yhteistyö) | ||||
| KAMK | 2 650 000 | 2112 | 1255 | Toiminnan kehittäminen / yhteistyörakenne II-aste |
| KOTUMO-yhteistyön vahvistaminen | ||||
| Aineistojen avoimuus | ||||
| Yhteistyö Lapin AMK | ||||
| LAMK | 6 800 000 | 4486 | 1516 | Joustavat opintopolut |
| Pedagoginen kehittäminen | ||||
| Kampusalueen rakentaminen | ||||
| Aineistojen avoimuus | ||||
| Lapin AMK | 5 400 000 | 5447 | 991 | Lapin korkeakoulukonserni / painoalat |
| Yhteistyö elinkeinoelämä (matkailu) | ||||
| Yhteistyö KAMK | ||||
| Laurea AMK | 5 800 000 | 6973 | 832 | Joustavat opintopolut |
| Osaamisperusteisuus | ||||
| Opetus/ tutkimus/ palvelut digitalisaatio | ||||
| Työelämäyhteyksien ja yrittäjyyden vahvistaminen | ||||
| 3AMK strateginen liittouma | ||||
| Metropolia AMK | 14 400 000 | 15276 | 943 | Kuntoutusalan osaamiskeskittymä |
| Kampusrakenteen kehittäminen | ||||
| Yliopistoyhteistyö pääkaupunkiseudulla | ||||
| Opetus/ tutkimus/ palvelut digitalisaatio | ||||
| 3AMK strateginen liittouma | ||||
| Maahanmuuttajien korkeakoulutus | ||||
| OAMK | 9 800 000 | 7533 | 1301 | Kampusalue yhdessä Oulun yliopiston kanssa |
| Opetus/ tutkimus/ palvelut digitalisaatio | ||||
| Oulun Innovaatioallianssin toimintamalli | ||||
| Korkeakoulujen välinen yhteistyö | ||||
| Työelämä-yhteistyömallit | ||||
| Maahanmuuttajien korkeakoulutus | ||||
| Saimaan AMK | 3 700 000 | 2964 | 1248 | LUT-konsernin muodostaminen /painoalat |
| Kansainvälisyys (Venäjä-osaaminen) | ||||
| SAMK | 4 500 000 | 5400 | 833 | Lounais-Suomen elinkeinoelämän edistäminen |
| Koulutuksen uudelleen järjestelyt | ||||
| Työelämäyhteistyömallit/ yrittäjyys | ||||
| Savonia AMK | 6 880 000 | 6218 | 1107 | Kampusalueen rakentaminen |
| Seamk | 6 200 000 | 4513 | 1374 | Koulutuksen uudelleen järjestäminen |
| KOTUMO-yhteistyön vahvistaminen | ||||
| Oppimis- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen | ||||
| Yrittäjyyden, yritysyhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen vahvistaminen | ||||
| TAMK | 11 800 000 | 8974 | 1315 | Tampere3-kokonaisuus laaja-alaisesti |
| Kansainvälisyys | ||||
| Turun AMK | 10 400 000 | 8817 | 1180 | Osaamiskeskittymät |
| Korkeakoulujen välinen yhteistyö, kampushanke | ||||
| Kesäopintoportaali, virtuaaliopetustarjonta | ||||
| Kansainvälisyys | ||||
| Koulutuksen uudelleen järjestäminen | ||||
| VAMK | 2500000 | 3082 | 811 | Koulutuksen uudelleen järjestely |
| Alueellinen yhteistyö / energia-alan osaamiskeskittymä |
*Opiskelijamäärä katsottu Vipunen palvelusta 5.3.2018
** Opiskelijamäärää ei saatavilla Vipusesta
Oheinen taulukko (Taulukko 1) kokoaa kaikkien suomenkielisten ammattikorkeakoulujen saaman strategiarahoituksen määrän, ne kohteet, joihin sitä käytetään sekä rahoituksen määrän suhteessa opiskelijamäärään. Taulukossa ei mainita kaikkien suomenkielisten ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen parempaan hyödyntämiseen kohdennettua rahoitusta. Rahoituskohteita on myös lyhennetty ja yksinkertaistettu luettavuuden parantamiseksi. Alkuperäisinä ne löytyvät Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.
Näin ollen viisi eniten rahoitusta saanutta teemaa olivat opiskelijavalintojen kehittäminen, rakenteelliset ja strategiset liittoumat, yrittäjyyden kehittäminen, kampusrakenteen ja toimintakulttuurin kehittäminen sekä kansainvälistyminen. Muina teemoina ilmenivät luonnollisesti Ammattikorkeakoululain (AmkL 932/2014) jo ohjaamana työelämäyhteistyön vahvistaminen ja alueellinen yhteistyö. Sen lisäksi esimerkiksi digitalisaatio, henkilöstön osaaminen, oppimisympäristöjen kehittäminen, avoin tiede ja tutkimus sekä maahanmuuttajien korkeakoulutus olivat saaneet rahoitusta. Strategiarahoitusta on kohdennettu korkeakoulujen ja OKM:n välisten sopimusten mukaisesti varsin vähän maahanmuuttajien korkeakoulutukseen, digitalisaatioon laaja-alaisesti ajateltuna ja oppimisympäristöjen kehittämiseen.
Kun strategiarahoituksen kohdentamista tarkastellaan opintojen ja työn integroinnin sekä työelämään kiinnittymisen edistämisen näkökulmista, voidaan todeta, että muutamat ammattikorkeakoulut ovat erityisesti panostaneet näihin teemoihin. Satakunnan ammattikorkeakoulu panostaa yrittäjyyden vahvistamiseen, työelämäyhteistyön kehittämiseen ja elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen. Myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu panostavat sekä yrittäjyyden että työelämäyhteistyön kehittämiseen. Mielenkiintoista on, että vain yksi korkeakoulu keskittää strategiarahoitustaan maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen. Tässä kohden on huomioitava, että analyysi ei ole täydellinen ja on varmasti ammattikorkeakouluja, jotka edistävät ja kehittävät työelämäintegraatiota monin tavoin, mutta eivät keskitä siihen strategiarahoitustaan.
Kuka sai ja mitä?
Opetus- ja kulttuuriministeriö on suunnannut suomenkielisille ammattikorkeakouluille vuosille 2017–2020 strategiarahoitusta yhteensä noin 125 000 000 euroa. Luvut on poimittu Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyvistä ammattikorkeakoulujen ja ministeriön välisistä sopimuksista. Strategiaraha vuosille 2017–2020 vaihteli korkeakouluittain opiskelijamäärään suhteutettuna siten, että Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sai sitä vähiten (710 euroa / opiskelija) ja Lahden ammattikorkeakoulu eniten (1516 euroa / opiskelija). Näin ollen erot strategiarahan määrän saatavuudessa ovat huomattavat, kun myönnetty strategiarahoitus suhteutetaan opiskelijamäärään. Keskimäärin strategiarahaa myönnettiin 1076 euroa / opiskelija. Tämän keskiarvon alapuolelle jäi tarkastelun kohteena olleista ammattikorkeakouluista yhdeksän kappaletta: Centria ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu.
Lopuksi
Ammattikorkeakoulupedagogiikan ja korkeakoulupoliittisen tutkimuksen avulla voimme ymmärtää asioiden taustoja ja ymmärtää niiden välisiä suhteita. Strategiarahoituksella on vahvasti ohjaava vaikutus korkeakoulujen toimintaan ja siten se on väline ohjata korkeakoulupolitiikkaa. Työhön kiinnittymisen näkökulmasta yrittäjyyden moninainen vahvistaminen oli useamman ammattikorkeakoulun strategiarahoituksen kohteena vuosille 2017–2020. Kuitenkin alle puolet ammattikorkeakouluista kohdensi strategiarahoitustaan selkeästi työelämäintegraation vahventamiseen käytettävissä olevien tietojen perusteella. Myös kansainvälisyyden sekä alueellisen yhteistyön ja alueen erityispiirteiden kehittäminen näkyivät monipuolisesti strategiarahoituksen kohdentamisessa. Voitaneenkin sanoa, että strategiarahoitus on osa työelämäpedagogiikkaa, keino sen toteuttamiseksi.
Kirjoittajat
Kati Komulainen, TtT, Johtaja, Laurea ammattikorkeakoulu, kati.komulainen(at)laurea.fi
Tua Hakanpää, FM, Tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto, tua.hakanpaa(at)gmail.com
Helka Luttinen, FM, Koulutussuunnittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, helka.luttinen(at)humak.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Opetus- ja kulttuuriministeriö (n.d.) Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset. Viitattu 5.3.2018 http://minedu.fi/ohjaus-rahoitus-ja-sopimukset
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
