Kirjoittaja: Kirsti Kehusmaa.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat eli Master-opiskelijat ovat työelämän ja opiskelun taitureita monessa merkityksessä. Tai ainakin heidän edellytetään sitä usein olevan jo opintojen alkaessa. Master-tutkintoa suoritetaan pääsääntöisesti työn ohessa. Opinnot ja oppimistehtävät linkitetään omaan työhön eri tavoin ja moni tekee myös opinnäytetyönsä kehittämisprojektina työnantajalleen. Parhaimmassa tapauksessa oppimisen vaikutukset siirtyvät laaja-alaisesti työpaikalle hyödyttämään liiketoimintaa ja/tai työyhteisöä laaja-alaisesti. Opiskelija pystyy kehittämään osaamistaan ja työtään sekä samalla omia uramahdollisuuksiaan.
Pahimmassa tapauksessa Master-opiskelu sitoo opiskelijan työnantajaan, jonka palveluksessa hän ei halua pysyä tai työhön, joka ei häntä motivoi enää. Opintovapaa mahdollistaa joillekin irtioton nykyisestä työpaikasta, mutta opinnäytetyöaiheen ja uuden toimeksiantajan löytäminen opintovapaalla voi puolestaan tuottaa haasteita. Osa opiskelijoista ryhtyy yrittäjiksi opintojen aikana tai valmistelee oman yrityksen perustamista. Opiskelijoita voi motivoida myös toive siirtyä urallaan eteenpäin tehtäviin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa.
Moni Master-opiskelija elää ruuhkavuosiaan sovittaen yhteen lasten hoitoa, omista ikääntyvistä vanhemmista huolehtimista, työtä ja opiskelua. Lyhyellekin opiskeluajalle saattaa kasautua useita elämää mullistavia tekijöitä: työpaikalla tapahtuu merkittäviä muutoksia, työpaikka, opiskelija tai joku hänen perhepiirissään sairastuu vakavasti, avioliitto hajoaa.
Master-opiskelija on usein vaativissa asiantuntija- tai esimiestehtävissä toimiva ammattilainen, jolle on kertynyt työelämän osaamista vuosien ajalta. Hän on ehkä jo aiemmin suorittanut työn ohessa alemman korkeakoulututkinnon tai muita opintoja. Tämä saattaa luoda harhakuvan, että Master-opiskelija luovii sujuvasti läpi opintojen ilman erityistä ohjaustarvetta. Tosiasiassa ohjaustarve vaihtelee voimakkaasti yksilön ja hänen kulloisen tilanteensa mukaan.
Ohjaajan monet kasvot
Opinnäytetyön tekeminen merkitsee jokaiselle opiskelijalle ohjaussuhdetta, osalle opiskelijoista ehkä ainoaa ohjaussuhdetta opintojen aikana. Toisaalta juuri opinnäytetyön tekeminen on useimmille opintojen suurin ponnistus. Opinnäytetyön ohjauksella on keskeinen rooli opintojen sujuvoittamisessa ja mielekkyyden takaamisessa.
Haaga-Heliassa on käynnistetty yhden Master-koulutusohjelman puitteissa malli, jossa sama opettaja vastaa oman pienryhmänsä opintojen ja opinnäytetyön ohjauksesta koko opiskelun ajan. Meneillään olevassa kaikkia Haaga-Helian Master-ohjelmia koskevassa opetussuunnitelmauudistuksessa kehitetään opinnäytetyön ja opintojen ohjauksen prosesseja hyödyntäen kokemuksia mm. tästä mallista.
Opinnäytetyön ja opintojen ohjauksen yhdistäminen tukee hyvin opiskelujen edistymistä, mutta siihen liittyy myös joitakin haasteita. Saman opettajan tulisi olla paitsi kykenevä, myös motivoitunut ohjaamaan sekä opintoja että opinnäytetöitä. Tämän lisäksi ohjaajan pitää pystyä käsittelemään opiskelijan kanssa tämän uraan tai elämäntilanteeseen liittyviä, monesti varsin haasteellisia asioita. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman, oppimistehtävien ja opinnäytetyön tulee muodostaa looginen kokonaisuus, joka tukee parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijan urakehitystä ja osaamistavoitteita – nykyisessä ja tulevissa tehtävissään.
Opettajatiimi monipuolisen ohjauksen takaajana
Kaiken edellä mainitun ja lisäksi syvällisen asiaosaamisen yhdistyminen samassa opettaja-ohjaajassa on harvinaista. Eräs vaihtoehtoinen ratkaisu on tiimiopettajuus, joka mahdollistaa monipuolisen tuen Master-opiskelijoille. Haaga-Helian Master-koulutuksen uudistuksessa pohditaan parhaillaan mallia, jossa Master-opettajatiimi vastaisi oman osaamisalueensa opintokokonaisuuden ohessa myös samaan osaamisalueeseen liittyvien opinnäytetyöryhmien ja -tekijöiden ohjauksesta. Vaikka asiaosaaminen toimii tässä mallissa opettajatiimin kokoavana tekijänä, on toivottavaa, että tiimissä olisi monipuolisesti ohjauksellista, pedagogista, työelämä- ja TKI-osaamista.
Ohjaustyössä on huomioitava ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan monet mahdollisuudet, jotta opinnäytetyöt ja opinnot kytkeytyvät hanketyöhön soveltuvin osin. Opettajatiimin tai jonkun sen jäsenen integroituminen TKI-toimintaan on aika lailla välttämätöntä, jotta tämä yhteys saadaan syntymään. Ohjaus- ja opetustyössä tarvitaan kattavaa työelämätuntemusta ja monipuolisia verkostoja paitsi ohjaukseen, myös opinnollistamiseen, opintojen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä opinnäytetyöaiheiden kartoittamiseen. Haaga-Heliassa Work & Study -malliksi konseptoitu opinnollistaminen on Master-opinnoissa vielä suhteellisen vähän hyödynnetty mahdollisuus. Erityisen toivottavaa olisi saada aikaiseksi Master-koulutuksiin Work & Study -opintokokonaisuuksia, joissa opinnollistamista voitaisiin suunnitella ja toteuttaa myös ryhmissä. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyville tai omaa yritystään kehittäville Master-opiskelijoille Work & Study -opinnot tuntuvat toimivan hyvin.
Opettajatiimissä työelämäosaaminen ja -kontaktit sekä niiden hyödyntämismahdollisuudet moninkertaistuvat verrattuna yhden opettajan resursseihin. Hyväksi havaitut ohjaamisen käytännöt leviävät ja osaaminen kasvaa opettajatiimin sisällä yhteisten kokemusten myötä. Opiskelija tarvinnee jatkossakin yhden henkilökohtaisesti nimetyn ohjauksesta vastaavan henkilön, mutta opettajatiimi tuo mukanaan laajempaa ja monipuolisempaa asiantuntemusta ja tukea opiskelun ja ohjauksen erilaisiin tarpeisiin.
Robotti avuksi
Ohjaustyöhön sisältyy merkittävä määrä rutiiniluonteista työtä ja neuvontaa yhä uudestaan toistuvista teemoista. Tekoälyyn perustuvat oppimisanalytiikan ratkaisut ja chatbotit ovat jo tulossa ohjaustyön tueksi. Haaga-Helian Master-opinnoissa on pilotoitu tekoälyn hyödyntämistä opintojakson ”co-teacherinä”. Kehitystyötä tullaan jatkamaan tällä saralla, jotta edellä kuvatut opettajatiimit voidaan vapauttaa rutiiniluontoisemmasta ohjaustyöstä. Haaga-Helian Master-opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena on luoda entistä parempia mahdollisuuksia monimuotoisiin, monialaisiin ja yksilöllisesti suunniteltaviin opintopolkuihin. Tämä edellyttää puolestaan entistä henkilökohtaisempaa opinto-ohjausta. Samaan aikaan rutiinimainen ja toistuva ohjaus ja neuvonta on pystyttävä hoitamaan opiskelijaa hyvin palvellen.
Tulevaisuudessa tekoälyä hyödyntävät ratkaisut pystyvät entistä vaativampaan ohjaustyöhön. Niiden avulla tunnistetaan opiskelun pullonkauloja, kohdistetaan ohjausta ja tukitoimia, autetaan yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelussa, mahdollistetaan monipuolista arviointia ja palautteiden hyödyntämistä. Ihanteellisessa tilanteessa opettajat ja ohjaajat yhdessä näiden teknologisten ratkaisujen kanssa luovat oppimiskokemuksia, jotka tukevat opiskelijaa läpi opiskeluajan ja kannustavat elinikäisen oppimisen tielle. Ehkä näin opiskelijoistamme tulee paitsi todellisia työelämän mestareita ja ajankäytön mastereita, myös oppimisen ammattilaisia?
Kirjoittaja
Kirsti Kehusmaa, Tekn.lis. (työpsykologia ja johtaminen) Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Kehityspäällikkö, Master-ohjelmat, kirsti.kehusmaa(at)haaga-helia.fi