Riitta Rissanen
Elämme tieto- ja osaamisintensiivisessä maailmassa, jossa sekä kansalaiset, yritykset että julkiset organisaatiot korostavat tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja tiedon hyödyntämistä johtamisessa. Tiedolla johtamisesta on tullut keskeinen osaamisen alue, niin myös ammattikorkeakoulun toiminnassa, tutkimustyössä kuin opetuksen sisällöissä ja pedagogiikan kehittämisessä.
Tiedolla johtaminen ei ole uusi ilmiö, vaan sitä on tutkittu useissa asiantuntijatyön tilanteissa esimerkiksi sotepalveluissa. Lähtökohtaisesti laadukas asiantuntijatyö perustuu tietoon, kriittiseen ajatteluun, tiedon analysointiin, tulkintaan ja sitä kautta tiedon kumuloitumiseen. Nykyisin kaikissa työtehtävissä voimistuva digitaalisuus ja siihen liittyvä työ- ja oppimiskulttuurien muutos haastaa tiedolla johtamisen uudelle tasolle.
Digitaalisesti johdetut prosessit helpottavat tiedon käsittelyä, mutta samalla lisäävät tarvetta ihmisten osallistumiselle tiedon rakentamiseen sekä läpinäkyvyyden ja analytiikan kehittämiseen. Vain näin tieto palvelee mahdollisimman hyvin työn tekemistä ja kehittämistä, työyhteisön johtamista ja asiakkaiden saamaa palvelua. Erilaisilla tietomalleilla haemme tiedon parempaa hyödyntämistä, joka lisää vaikuttavuutta sekä laatua tavoitteena parempia käyttäjä- ja asiakaskokemus. Esimerkiksi työelämäpalautteen tai opiskelijapalautteen avulla voimme löytää korkeakoulun toiminnasta ne kohteet, joihin panostamalla voimme edistää opiskelijoiden oppimista ja koulutuksen laatua.
Tiedon hyödyntämisen lähtökohtana on tiedon käytettävyys ja avoimuus. Ammattikorkeakoulujen kehittämistyössä ja ekosysteemitoiminnassa syntyy paljon erilaisia ratkaisuja, joita parhaimmillaan voidaan hyödyntää ja ottaa käyttöön laajasti yhteiskunnassa ja työelämässä. Hyvät verkostot mahdollistavat uusimman tiedon ja ideoiden nopean liikkumisen, ja sitä kautta myös mahdollisesti kaupallisen hyödyntämisen. Monissa korkeakouluissa on käytännön kokemusta siitä, kuinka yritysten ja eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö tehostaa tiedon hyödyntämistä ja innovatiivisuutta uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä. Näin toimien voimme edistää muun muassa kestävää kehitystä ja vastuullisuutta.
Avoimesti saatavissa oleva data mahdollistaa aivan eri tavoin tiedon hyödyntämisen niin oppimisessa, tutkimus- ja kehittämistyössä ja innovaatioiden tuottamisessa. Ammattikorkeakoulujen alueellisessa tehtävässä tämä on hyvin näkyvissä, erityisesti pk-yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tietoa ja osaamista rakennetaan yhdessä alueen elinkeino- ja työelämän kanssa, ja mukana toiminnassa ovat niin opiskelijat kuin henkilöstö. Tieto jalostuu ja kehittyy vuorovaikutuksessa ja saa uusia merkityksiä käyttäjilleen. Avoimesti käytettävissä oleva tieto tai datapankki luo uusia mahdollisuuksia niin yritykselle, opiskelijoille kuin tutkijoille. Mutta ilman osaamista tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet jäävät vajaaksi.
Monissa työtehtävissä osaamisen painopiste siirtyy analyysi-, synteesi-, ja ongelmaratkaisuvalmiuksien kehittymiseen. Teemme joka päivä yhä enemmän sellaisia työtehtäviä, jossa kysytään tiedon lisäksi tarkkaa harkintaa ja kokemuksen tuomaa näkemystä. Tiedolla johtamisen taitoja siis tarvitaan, ja kykyä ennakoida tietoon perustuen. Tästä johtuen monissa työyhteisöissä on kehitetty tietojohtamisen malleja, prosesseja ja indikaattoreita, joiden avulla ennakoidaan ja haetaan esimerkiksi parempaa asiakasymmärrystä ja tukea johtamistyölle. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja tiedon yhdessä rakentaminen tuottaa useimmiten kuitenkin vaikuttavimmat tulokset. Siksi tiedolla johtaminen on paljon muutakin kuin vain teknologiaa. Se on oppimista, tutkimista ja kehittämistä. Näin myös ammattikorkeakouluissa.
Kirjoittaja
Riitta Rissanen KT, KTM, Rehtori/toimitusjohtaja, Lapin ammattikorkeakoulu
