Raisa Hievanen & Veera Hakamäki-Stylman
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuonna 2023 ammatillisen koulutuksen tuottamaa osaamista suhteessa ammattikorkeakouluopintojen vaatimuksiin. Arvioinnissa tarkastellaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden näkökulmasta sitä, millaiset jatko-opintovalmiudet ammatillinen koulutus tuottaa sekä miten ammattikorkeakoulut tukevat ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoidensa osaamisen kehittymistä ja opinnoissa etenemistä. Osana arviointia pyritään tukemaan hyvien käytäntöjen jakamista. Arvioinnin ensimmäisiä tuloksia julkaistaan syksyllä 2023 ja loppuraportti tammikuussa 2024.
Koulutuspoliittisena tavoitteena korkeakoulutettujen osuuden kasvu
Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa työvoiman tarve tulee olemaan suurempi korkeakoulutetuissa, kun samaan aikaan suorittavan työn työntekijöiden tarve vähenee. Koulutustason kasvu on Suomessa kuitenkin pysähtynyt, minkä seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt, että aikuisten koulutustaso tulee palauttaa nousutrendille ja nuorten aikuisten koulutustaso OECD-maiden kärkitasolle (OKM 2023, 8).
Koulutuspoliittisessa selonteossa esitettiin tavoite korkeakoulutettujen nuorten osuuden kasvattamisesta puoleen ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä (VN 2021, 34). Eduskunnan sivistysvaliokunta taas on esittänyt tavoitteeksi korkeakoulutettujen osuuden noston 70 %:iin nuorista aikuisista (OKM 2023, 11).
Tavoitteen saavuttamiseksi myös entistä useamman ammatillisen tutkinnon suorittaneen tulisi jatkossa jatkaa opintojaan korkea-asteella jossain vaiheessa työuraansa. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden osuus on jo nyt merkittävä ammattikorkeakouluissa. Vuonna 2022 opintonsa aloittaneista opiskelijoista 34 %:lla (n = 18 378) oli pohjakoulutuksena ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto- tai erikoisammattitutkinto (Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 2023a).
Myös ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa ammatillisen perustutkinnon suorittaneet muodostavat suuren ryhmän: Kevään 2022 toisessa yhteishaussa 36 % (n = 3 868) ja syksyn yhteishaussa 34 % (n = 1 019) aloituspaikoista oli suunnattu ammatillisen perustutkinnon suorittaneille (Ammattikorkeakouluun.fi 2022).
Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden vahvuutena käytännön osaaminen, haasteena geneeriset taidot
Nuorten korkeakoulutusasteen nostaminen edellyttää myös toisen asteen päättävien nuorten korkeakouluvalmiuksien parantamista (OKM 2023, 12). Hintsanen ym. havaitsivat vuosina 2015–2016 toteutetussa arvioinnissa, että avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot sekä sujuvien väylien luominen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun nopeuttivat siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluopintoihin. Ammatillinen koulutus antoi hyvät jatko-opintovalmiudet silloin, kun opiskelija hakeutui pohjakoulutuksensa kanssa yhteensopivalle alalle jatko-opintoihin. Opiskelijat myös kokivat ammatillisen taustansa vahvuudeksi ammattikorkeakouluopinnossa.
Ammattikorkeakoulut taas kokivat, että opiskelijoiden opiskeluvalmiuksiin vaikuttivat enemmän näiden henkilökohtaiset ominaisuudet kuin aiempi opintopolku. Ammattikorkeakoulujen mukaan ammatillisen koulutuksen suorittaneille opiskelijoille käytännönläheinen opiskelu oli tuttua ja valmiudet erilaisten oppimisympäristöjen käyttöön hyvät. Sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjät että ammattikorkeakoulut pitivät opiskelijoiden tärkeimpinä kehittämisen kohteina kielitaitoa, matemaattista osaamista ja teoreettista osaamista. Ammattikorkeakoulujen vastauksissa korostuivat myös puutteet opiskelijoiden tiedonhankintataidoissa, tiedon soveltamisessa, laaja-alaisessa ajattelussa, tietolähteiden arvioinnissa ja ongelmanratkaisutaidoissa. (Hintsanen ym. 2016, 1–2, 66–68.)
Korkeakouluopiskelijoiden geneerisiä taitoja arvioineen Kappas! -hankkeen tulosten mukaan korkeakouluopiskelijat, jotka olivat aiemmin suorittaneet pelkän ammatillisen tutkinnon, suoriutuivat geneerisiä taitoja mittaavassa CLA+-testissä heikommin kuin ylioppilastutkinnon suorittaneet opiskelijat. Tutkimuksessa geneerisiin taitoihin sisältyivät analyyttinen päättely ja arviointi, ongelmanratkaisu, argumentatiivinen kirjoittaminen ja kielen hallinta. (Nissinen ym. 2021, 66.)
Myös Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n AMIS-tutkimukseen vastanneista opiskelijoista 60 % (n = 970) arvioi, että ammatilliseen perustutkintoon sisältyvien yhteisten tutkinnon osien opinnot eivät anna heille riittäviä valmiuksia opiskella ammattikorkeakoulussa. Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) vastaajista arvioi, että heillä on puutteita matemaattisessa osaamisessa ja noin puolet (53 %) koki puutteita olevan suullisessa ja kirjallisessa kieliosaamisessa. Neljäsosa vastaajista koki, että heidän ei kannata huonon yhteisten tutkinnon osien arvosanojen keskiarvon takia edes hakea opiskelemaan korkeakouluun. (Ristikangas 2022, 29–30.)
Osaamisen haasteista huolimatta ei sillä, onko opiskelijalla taustallaan ammatillinen koulutus vai lukiokoulutus, ole tilastojen valossa vaikutusta ammattikorkeakouluopintojen läpäisyyn. Niistä lukuvuonna 2015–2016 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista, joiden pohjakoulutus oli ammatillinen tutkinto, suurin osa (67 %) oli viisi vuotta opintojensa aloittamisen jälkeen suorittanut tutkinnon joko alkuperäisessä tai muussa tutkintolajissa (taulukko 1).
Vajaa viidesosa (19 %) opiskeli edelleen joko alkuperäisessä tai muussa tutkintolajissa. Kymmenesosa (10 %) opiskelijoista oli keskeyttänyt opintonsa ja työskenteli. Vain pieni osa (4 %) ammatillisen tutkinnon suorittaneista opiskelijoista ei ollut suorittanut tutkintoa, ei opiskellut eikä myöskään työskennellyt. Lukiotaustaisilla opiskelijoilla se, että ammattikorkeakouluopinnot olivat vielä kesken, oli hieman yleisempää. (Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 2023b.)
Taulukko 1. Lukuvuonna 2015–2016 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen kulku viisi vuotta opintojen alun jälkeen. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 2023b.
| Opintojen kulku 5 vuotta opintojen aloituksen jälkeen | Opiskelijat, joiden pohjakoulutus ammatillinen koulutus (%) | Opiskelijat, joiden pohjakoulutus lukiokoulutus (%) | Kaikki opiskelijat (%) |
|---|---|---|---|
| Tutkinto alkuperäisessä tutkintolajissa | 65,1 | 61,3 | 63,5 |
| Tutkinto muussa tutkintolajissa | 2,3 | 3,7 | 3,1 |
| Opiskelee alkuperäisessä tutkintolajissa | 17,0 | 21,3 | 18,2 |
| Opiskelee muussa tutkintolajissa | 1,9 | 3,5 | 2,5 |
| Ei tutkintoa, ei opiskele, työllinen | 10,1 | 6,4 | 8,7 |
| Ei tutkintoa, ei opiskele, ei työllinen | 3,7 | 3,8 | 4,0 |
| Yhteensä | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
Uudenlaisia vaatimuksia myös ammattikorkeakouluille
Korkeakoulutettujen osuuden nosto on kahden kauppa. Toisen asteen koulutuksen tulee tuottaa opiskelijoille korkea-asteen opinnoissa vaadittavia valmiuksia ja korkeakoulujen kyetä tarjoamaan opetusta entistä moninaisemmilla valmiuksilla opintonsa aloittaville opiskelijoille hyödyntäen samalla opiskelijoilla jo olevaa osaamista.
Ammattikorkeakoulujen toiminnalle, aina johtamisesta opetukseen, ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden kasvava osuus asettaa uudenlaisia vaatimuksia. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden jatko-opintovalmiudet, osaamisen vahvuudet ja haasteet ovat erilaiset kuin lukion suorittaneiden. Lisäksi ammatillisen tutkinnon suorittaneet ovat vielä keskenään heterogeeninen joukko jo riippuen siitä, minkä tutkinnon he ovat suorittaneet.
Karvin arvioinnissa tarkastelemme ammatillisen koulutuksen tuottamia jatko-opintovalmiuksia ammattikorkeakouluopintojen näkökulmasta sekä sitä, miten ammattikorkeakoulut tukevat ammatillisen tutkinnon suorittaneita opiskelijoitaan opinnoissaan. Uskomme, että arviointi ja sen tuottama tieto tukee ammattikorkeakouluja niiden kehittäessä toimintaansa vastaamaan entistä paremmin ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoidensa tarpeisiin. Samalla arvioinnin tuottama tieto tukee ammatillisen koulutuksen järjestäjiä opiskelijoidensa jatko-opintovalmiuksien kehittämisessä.
Lisätietoja arvioinnista: https://karvi.fi/korkeakoulutus/teema-ja-jarjestelmaarvioinnit/ammatillisen-koulutuksen-tuottama-osaaminen-suhteessa-ammattikorkeakouluopintojen-vaatimuksiin/
Raisa Hievanen, VTK, arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, raisa.hievanen(at)karvi.fi.
Veera Hakamäki-Stylman, KM, arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, veera.hakamaki-stylman(at)karvi.fi.
Lähteet
Ammattikorkeakouluun.fi 2022. Todistusvalinnan hakukohteet ammattikorkeakouluittain syksyn 2022 yhteishaussa. https://www.ammattikorkeakouluun.fi/wp-content/uploads/2022/08/31082022_Todistusvalinta_hakukohdekohtaiset_tiedot_S2022_FI.pdf. (Luettu 27.10.2022.)
Hintsanen, V., Juntunen, K., Kukkonen, A., Lamppu, V-M., Lempinen, P., Niinistö-Sivuranta, S., Nordlund-Spiby, R., Paloniemi, J., Rode, J-P., Goman, J., Hietala, R., Pirinen, T. & Seppälä, H. 2016. Liikettä niveliin. Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2:2016. https://karvi.fi/publication/liiketta-niveliin-ammatillisesta-koulutuksesta-ammattikorkeakouluun-johtavien-opintopolkujen-ja-koulutusasteiden-yhteistyon-toimivuus/. (Luettu 8.3.2023.)
Nissinen, K., Ursin, J., Hyytinen, H. & Kleemola, K. 2021. Korkeakouluopiskelijoiden geneeriset taidot. Teoksessa Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. (toim.) 2021. Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas!-hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162666 (Luettu 6.3.2023.)
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 2023a. Ammattikorkeakoulujen hakeneet ja paikan vastaanottaneet. https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-%20amk%20-%20ammattikorkeakoulu.xlsb. (Luettu 27.2.2023.)
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen 2023b. AMK-opiskelijoiden opintojen kulku.https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Amk-opiskelijoiden%20opintojen%20kulku%20-%20analyysi1.xlsb. (Luettu 6.3.2023.)
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön virkanäkemys tulevan hallituskauden valinnoista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2023:9. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164635/OKM_2023_9.pdf?sequence=1&isAllowed=y. (Luettu 10.3.2023.)
Ristikangas, Milla (toim.) 2022. AMIS2022-TUTKIMUS – Mitäs me amikset oikein ajatellaankaan? https://uploadsssl.webflow.com/62fcd0fa5ab3216dfeb7324c/6398a6037680444bcd0bcb18_AMIS-tutkimus%20sa%CC%88hko%CC%88inen%20versio.pdf. (Luettu 6.3.2023.)
Summary
In Finland, the goal is to increase the share of highly educated young people. To achieve the goal, even more people with vocational qualifications should continue their studies at a higher level at some point in their career. The growing proportion of students with a vocational qualification places new demands on the activities of universities of applied sciences (UAS), from management to teaching, because the strengths and challenges of students with a vocational qualification are different from those who have completed upper secondary school.
In 2023, The Finnish Education Evaluation Centre (FINEEC) conducts an evaluation examining how the competence of students who have completed VET corresponds to the requirements of studies at UASs. The evaluation examines from the point of view of VET providers, UASs, and students who have completed vocational degrees, what kind of further study abilities VET produces, how UASs support the development of the skills of their students who have completed vocational qualification and the progress of these students their studies.
