Kirjoittajat: Jari Laukia, Pekka Risku.
Kansainvälinen kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan alkoi 1990-luvun lopulla ensimmäisten Pisa-tutkimusten myötä. Suomessa huomattiin, että suomalainen koulutus oli innovaatio, josta oltiin maailmalla kiinnostuneita. Voitaisiinko koulutusta viedä ulkomaille? Vuonna 2015 valtioneuvosto asetti tavoitteeksi kasvattaa koulutuksen vientiä merkittävästi vuoteen 2015 mennessä (Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi 2010). Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat olleet koulutusviennin kärkipäässä. Ammatillinen opettajankoulutus ei ole ollut tutkinto, vaan opettajan kelpoisuuteen vaadittava koulutus, joten sitä on voitu toteuttaa myös maksullisena. Monissa taloudellisesti nousevissa maissa ammatillisen koulutuksen toimintamallien kehittäminen, laadun parantaminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen on herättänyt kiinnostusta. Nyt, noin kymmenen vuoden koulutusvientikokemuksella, on aika arvioida toimintaa, mitä koulutusvienti on vaatinut, mitä olemme oppineet ja saaneet aikaan.
Miten löydämme asiakkaat?
Koulutusvienti onnistuu, mikäli asiakkaan tarpeet ja odotukset ja ammattikorkeakoulujen osaaminen kohtaavat. Suomalaisen koulutuksen hyvä maine on auttanut kontaktien luomisessa. Koulutuksen tason parantaminen kiinnostaa kansainvälisesti. Koulutus on poliittinen asia. Monissa taloudellisesti kehittyvissä maissa hallitukset ja ministeriöt ovat kiinnostuneita kehittämään erityisesti ammatillista- ja yliopistokoulutusta ja hakevat maailmalta vaikutteita. Kansantalouksien kansainvälinen kilpailukyky on usein mainittu asia koulutuksesta puhuttaessa. Myös koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset ovat kiinnostuneita omasta kilpailukyvystään ja maineestaan. Tällöin opettajien osaaminen on keskiössä.
Suomessa on käynyt paljon delegaatioita. Näiden vierailujen avulla on luotu kontakteja koulutusvientiin. Suomen suurlähetystöt, opetus-ja kulttuuriministeriö ovat heränneet tukemaan koulutusvientiä (Laukia & Mauffret, 2015).
Yhteistyö yksittäisten oppilaitosten, yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa on osoittautunut tuloksekkaaksi. Oppilaitokset voivat nopeastikin tehdä päätöksiä henkilökuntansa kouluttamisesta. Niillä on usein myös varattu taloudellisia resursseja henkilöstön kouluttamiseen. Usein koulutuksen järjestäjillä on näkemys siitä mitä haluavat, ja ne pystyvät arvioimaan vastaako suomalainen ammatillinen opettajankoulutus heidän tavoitteitaan.
Asiakkaina ovat olleet myös ministeriöt. Tällöin on kyseessä ollut ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen rakentaminen järjestelmänä ja systeeminä. Myös tähän yhteyteen on voitu kytkeä opettajankoulutusjärjestelmän rakentamista (Laukia, Isacsson, Juutilainen 2017).
Viemme muutosta
Koulutusmarkkinat ovat kansainvälisiä ja kilpailtuja. Asiakkaat ovat hyvin perillä eri maiden tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Tähän kilpailutilanteeseen olemme vastanneet tuotteistamisella ja korkealla laadulla. Lisäksi lähtökohtanamme on ollut, että viemme muutosta. Monet Suomea suuremmat maat vievät koulutussysteemiä tai järjestelmää. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa viemme suomalaista ammatillista opettajankoulutusta asiakas huomioon ottaen yhdessä kyseisen maan tai oppilaitoksen toimintaa kehittäen. Pieni Suomi voi halutessaan olla koulutuksen, oppimisen ja tutkimuksen suurvalta.
Oman osaamisen ja koulutusten tuotteistaminen asiakkaan tarpeisiin on yksi olennainen asia onnistuneessa koulutusviennissä. Tuotteistaminen on tarkoittanut sitä, että koulutuksen toteutustavoissa ja toimintatapojen ja sisältöjen täsmentämisessä on otettu tilaajan toiveet ja kulttuuri huomioon. Kuitenkin koulutuksen tavoitteet ovat niin pitkälle kuin mahdollista samat kuin Suomessa.
Muutoksen tekeminen vaatii usein vaivannäköä ja omien toimintatapojen arvioimista uudelleen sekä täällä Suomessa, että kohdemaassa. Ulkomailla toteutetun koulutuksen toimintatavat ja menetelmät on pitänyt suunnitella kohdemaan olosuhteisiin sopiviksi. Tavoitteet kuitenkin ovat samat kuin Suomessa (Laukia & Pietilä 2016).
Sopimusten juridiset seikat, laskutukset ja toteutusten käytännön järjestelyt ulkomailla tai Suomessa vaativat omaa osaamista ja ammattitaitoa.
Innostunut henkilökunta koulutusviennin takana
Asiantunteva ja koulutuksen viennistä kiinnostunut henkilökunta on toiminnan onnistumisen kannalta välttämätön. Osaaminen koulutuksen vientiin voidaan saavuttaa vähitellen, askeleittain. Ensin toteutetaan pienempiä, lyhyempiä koulutuksia, opitaan työskentelemään eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Kokemuksen ja kulttuuriosaamisen karttuessa, mahdollisista epäonnistumisista oppien olemme voineet tarttua suurempiin koulutustoteutuksiin ja toimia rohkeasti ulkomailla. Henkilökunnalla tulee olla riittävä mahdollisuus vaikuttaa koulutusviennin sisältöihin (Laukia & Pietilä 2016). Henkilökunnalla tulee olla myös rohkeutta vaatia opiskelijoilta sitoutumista, työntekoa ja osaamisen karttumista.
Neuvottelutaito, sopimusten tekeminen on yksi vientikoulutuksen osaamisalue. Neuvottelutaito, varsinkin kun kyseessä on ammatillinen opettajankoululutus, jota ei monessakaan maassa ole juuri lainkaan, on keskeistä. Molemmilla osapuolilla pitää olla yhteinen näkemys siitä mitä ollaan tekemässä. Luottamus on myös koulutusviennissä tärkeää. Henkilökohtaiset tapaamiset auttavat asiassa.
Koulutusviennin vaikuttavuus
Maailmanpankin hiljattain ilmestyneen raportin mukaan oppilaat eivät opi ja opettajat työskentelevät tehottomasti. Opiskelijoiden ja opettajien lisäksi oppimiseen vaikuttaa koulutuksen liittyvä infrastruktuuri ja yhteiskunnallinen ja poliittinen ilmasto. (Learning to realise education`s promise). Raportin mukaan kaikilla yhteiskunnilla on mahdollisuus kehittää tehokas koulutusjärjestelmä, mikäli erilaiset rakenteelliset ja poliittiset esteet saadaan poistettua. Myös koulutuksen ja oppimisen laadunarviointi oppimista tukeva koulukulttuuri vaikuttavat koulutuksen laatuun.
Opettajankoulutuksen vienti kuuluu olennaisena osana ammattikorkeakoulun laatujärjestelmään. Opiskelijapalautteet, kohdeoppilaitoksen johdon kanssa koulutuksen aikana ja koulutusten päätyttyä käytävät keskustelut antavat kuvaa toiminnan onnistumisesta ja vaikuttavuudesta. Toiminnan pitää myös olla taloudellisesti kannattavaa.
Paras palaute toiminnan vaikuttavuudesta on havaita, että koulutukseen osallistuneet opettajat ovat muuttaneet toimintatapojaan koulutuksen aikana ja sen jälkeen. He ovat saaneet uusia menetelmiä ja uusia ideoita opettajana toimimiseen. Yksi parhaista vaikuttavuuteen liittyvistä palautteista on ollut yliopiston johdon palaute siitä, että yliopiston opiskelijoiden valmistumisasteet ovat selvästi parantuneet opettajakorkeakoulun toiminnan ansiosta. Olemme olleet vaikuttamassa oppimista parantavaan oppilaitoskulttuuriin,Vaikka kohdemaa ja kohdeoppilaitos saattavat maantieteellisesti olla hyvinkin kaukana meistä, voivat saman tyyppiset asiat hyvinkin askarruttaa koulutusmaailmaa.
Parhaimmillaan koulutusvienti kehittää toimintaa myös kotimaassa. Eri kulttuureista tulevat havainnoivat toimintaamme täysin toisella tavalla kuin mihin itse olemme tottuneet. Tässä vuorovaikutuksessa meidän on toisinaan myös kyseenalaistettava oma toimintamme.
Koulutusviennin avulla kartutamme kokemuksiamme toimia tehokkaasti eri kulttuureissa. Tämä osaaminen parantaa koulutusviennin mahdollisuuksia edelleen. Maailmalla meitä haastetaan kulttuurisesti ja osaamisen näkökulmasta. Muiden kulttuurien ymmärtäminen lähtee oman maan historian ja kulttuurin ymmärtämisestä. Tätä lähtökohtaa arvostetaan kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.
Kirjoittajat
Jari Laukia, FT, johtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, jari.laukia(at)haaga-helia.fi
Pekka Risku, FT, johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, pekka.risku(at)jamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi. Suomen koulutusvientistrategia. Työryhmäselvityksiä. Helsinki, opetus- ja kulttuuriministeriö.
Laukia J., Mauffret M. (2015). Työmatka Bogotan koneessa – Kokemuksia ammatillisen opettajankoulutuksen viennistä teoksessa Jari Laukia, Annica Isascsson, Kimmo Mäki, Marianne Teräs toim. Katu-uskottava ammatillinen koulutus – Uusia ratkaisuja oppimiseen. Haaga-Helian julkaisut. Unigrafia, Helsinki.
Laukia, J., Isacsson, A., Juutilainen, P-K., toim. (2017). Vocational education with a Finnish touch. Haaga-Helia Publications Series 7 / 2017. Unigrafia, Helsinki.
Laukia, J., Pietilä I., (2016). Vocational teacher education – with the Haaga-Helia touch teoksessa Vanhanen, Riikka toim. Export of education by Finnish universities of Applied Sciences. Reflections on Best practises. Bublications of JAMK university of Applied Sciences, 226.
Learning to realise education`s promise. World development report. A World Bank Group Flagship Report. USA. (2018).
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
