Jaana Lerssi-Uskelin
Kestävää kasvua, tuottavuutta ja auringon paistetta, mutta myös uhkapilviä ja mustia joutsenia oli yritysjohtajien ajatuksissa, kun he pohtivat yrityksensä tulevaisuuskuvaa ja toimintaa 10 vuoden perspektiivillä.
PK-yritysbarometrin (2023) mukaan teollisuuden toimialalla osaavan työvoiman saatavuus koetaan haasteellisimmaksi. Tärkeimpänä keinona ongelmaan vastaamiseksi on panostaminen henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen ja ennakointi eivät ole tyypillistä toimintaa pienissä yrityksissä, vaikka tiedetään systemaattista ennakointia tekevien yrityksien olevan jopa 33 % kannattavampia kuin muut (Rocherbek & Krohn 2018). Ennakointia ja tulevaisuustyötä sekä niihin liittyvää ennakointikyvykkyyttä tarvitaan yrityksissä (Ahvenharju ym. 2020). Mutta kuinka tuota työtä tehdään, siihenkin tarvitaan osaamista.
ESR-rahoitteisessa LOSSI – yrityslähtöistä osaamisen kehittämistä teollisuuden pientyöpaikoilla -hankkeessa järjestetyissä ennakointityöpajoissa tavoitteena oli saada pienet hankeyritykset ajattelemaan yrityksensä tulevaisuutta ja osaamistarpeitaan suhteessa luomaansa tulevaisuuskuvaan.
LOSSI-hankkeen ennakointityöpajaprosessi
Ennakointityöpajaprosessi koostui viidestä yritysjohdolle suunnatusta käytännönläheisestä vertaistukea hyödyntävästä teemallisesta työpajasta. Prosessi käynnistyi osallistujien johdatteluna tulevaisuusajatteluun ja ennakointiin liittyviin käsitteisiin ja niiden merkitykseen.
Seuraavaksi osallistujat pohtivat yhdessä yrityksiinsä vaikuttavia muutosvoimia yksinkertaistetun PESTEC-analyysin avulla. Se koostuu seuraavista näkökulmista: (P) poliittinen, (E) taloudellinen, (S) sosiaalinen, (T) teknologinen, (E) ympäristö, (C) kulttuurinen ja äskettäin analyysiin lisätystä (S) turvallisuusnäkökulmasta (Ahvenharju ym. 2020).
Tämän jälkeen osallistujat määrittelivät haluamaansa vuoteen yrityksensä toivottavan, todennäköisen ja vältettävän tulevaisuuskuvan. Yhteisen vertaistuellisen keskustelun jälkeen he valitsivat niistä haluamansa ja laativat Backcasting-menetelmää hyödyntäen muutospolun tulevaisuuskuvan saavuttamiseksi. Lopuksi he määrittelivät myös tulevaisuuskuvan saavuttamiseen tarvittavan osaamisen.
Pienten yritysten tulevaisuuskuvia
Ennakointityöpajaprosessin tuloksena syntyneet tulevaisuuskuvat olivat toiveikkaita ja optimistisia. Yritykset uskaltautuivat tekemään vain keskipitkälle aikavälille (3–5 vuotta) ulottuvan tulevaisuuskuvan eli vuoteen 2030. Vain yksi yritys rohkeni tekemään pidemmälle aikavälille (vuoteen 2038) ulottuvan kuvan. Tulevaisuuskuvissa nähtiin yritystoiminnan kehittymistä (uutta teknologiaa otettu käyttöön), laajentumista (uusia tuoteryhmiä tai palveluita syntynyt), kansainvälistymistä (Pohjoismaat, Eurooppa) ja kasvua niin talouden kuin työntekijämäärien osalta.
Tulevaisuuskuvien saavuttamiseen tarvittavina osaamisalueina korostuivat IT-taidot niin teknologiaan kuin ohjelmistoihin tai digitaalisten työvälineiden hyödyntämiseen liittyvän osaamisen osalta. Muita kehitettäviä osaamisalueita olivat erityisesti englannin kielitaidon lisääminen ja sosiaalisen median hyödyntämisen taidot. Tarvetta nähtiin myös johtamisen ja esimiestyöhön liittyvän osaamisen edistämisessä sekä tekoälyn hyödyntämiseen liittyvässä osaamisessa.
Yritykset toivat esille myös mustia joutsenia eli yllätyksiä ja mahdollisia uhkapilviä. Niitä olivat muun muassa uhka energian hinnan noususta, yllättävät EU-päätökset ja lainsäädäntömuutokset, talouden taantuma ja ostovoiman lasku, sodan tuoma epävarmuus, tietojärjestelmien kaatuminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden heikkeneminen. Kun uhkia ja yllätyksiä on määritelty, on niihin myös helpompi varautua.
Ennakointi, tulevaisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden pohtiminen eri näkökulmista (PESTECS), oli yrityksille uutta ja ajatuksia avartava kokemus. Tulevaisuuskuvat ja niihin laaditut muutospolut auttoivat yrityksiä osaamistarpeiden määrittelyssä ja suunnittelussa. Työ kohti tulevaisuutta jatkuu.
Kirjoittaja
Jaana Lerssi-Uskelin, TtM, TKI-asiantuntija, LAB-ammattikorkeakoulu, jaana.lerssi-uskelin(at)lab.fi.
Lähteet
Ahvenharju, S., Pouru-Mikkola, L., Minkkinen, M. & Ahlqvist, T. 2020. Tulevaisuuden lähteillä – Analyysi ennakointiraporteista ja tulevaisuuden ilmiöistä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2020. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_6+2020.pdf.
Kuismanen, M., Malinen, P., Ohlsbom, R. & Vehmanen, E-S. 2023. PK-Yritysbarometri. Kevät 2023. Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj, työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki: Suomen Yrittäjät ry. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2023/02/sy_pk_barometri_kevat2023_web.pdf.
Rohrbeck, M. & Kum, M.E. 2018. Corporate foresight and its impact on firm performance: A longitudinal analysis. Technological Forecasting & Social Change, volume 129 (2018), 105–116. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0040162517302287?via%3Dihub.
Vastaa