
Tomi Heimonen KTT, sidosryhmäpäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Heta Vilén DI, sidosryhmäpäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Sidosryhmät näkevät ammattikorkeakoulut keskeisinä kehittämiskumppaneina. Tässä asiantuntijapuheenvuorossamme haluamme korostaa sidosryhmäajattelua ja yhteisen arvon luomista ja kuvata yksittäisen ammattikorkeakoulun näkökulmasta, mitä sidosryhmätyö ja yhteisen arvon luominen käytännössä voivat olla. Ammattikorkeakoululaki (932/2014) antaa mahdollisuuden tehdä vaikuttavaa sidosryhmäyhteistyötä ja edellyttää ammattikorkeakouluilta määriteltyjä tehtäviä.
Laki edellyttää ammattikorkeakoululta oman alueensa elinkeino- ja työelämän sidosryhmätarpeiden tunnistamista ja tarpeisiin vastaamista. Laki ei kuitenkaan määrittele sitä, miten ja kenen kanssa yhteistyötä tehdään ja miten arvoa käytännössä luodaan (lukuun ottamatta oppilaitoksia). Eikä sitä, miten yhdessä luotu arvo jaetaan tai jakaantuu yhteistyössä ammattikorkeakoulun sidosryhmien kesken. Edellä mainitut asiat määrittyvät toiminnassa ja luottamukseen perustuen yhdessä sidosryhmien kanssa.
Sidosryhmätoiminnan ja arvon luomisen tietämysperusta
Sidosryhmätoimintaa on tutkittu laajasti yhteiskuntatieteissä. Freemanin vuonna 1984 kehittämä sidosryhmäteoria haastoi perinteiset käsitykset arvon tuottamisesta ja sen hyötyjistä. 2000-luvulla tutkimus on painottanut johtamisen ja toiminnan eettisiä ulottuvuuksia sekä arvon määritelmän laajentumista. Viime vuosina kansainvälisten julkaisujen keskiössä ovat olleet yhteistoiminnallinen ja kestävä arvonluominen sekä eettiset kysymykset. Empiiristen tutkimusten määrä ja menetelmien monipuolisuus ovat kasvaneet 2010-luvulta lähtien. Keskeinen kysymys kuuluu: Miten luodaan yhteisöllisesti ja kestävästi vaikuttavaa arvoa laajalle sidosryhmäjoukolle? Tätä tarkastellaan seuraavaksi ammattikorkeakoulun sidosryhmien käytännön kokemusten pohjalta.
Vaikuttavan arvon luomisen yhteistyö
Vaikuttavuuden ja arvon luomisen näkökulmasta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamkissa) päädyttiin linjaukseen, jonka mukaan kaikkia sidosryhmiä palvellaan, mutta erityistä palvelua ja huomiota saavat ne organisaatiot, joiden kanssa korkeakoululla on toiminnallisesti merkittävät yhteistyösuhteet laaja-alaisen arvon luomisen osalta. Organisaatioilla nähtiin olevan merkittävin potentiaali yhteisen koulutuksellisen, TKI ja opiskelija/alumniyhteistyön vaikuttavan arvon luomisessa. Nämä organisaatiot nimettiin Xamkin ydinkumppaneiksi.
Xamkin reilun 6000 sidosryhmän verkostosta (CRM) määriteltiin noin 80 organisaation joukko, joiden kanssa tahtotilana oli tiivistää yhteistyötä sopimuksellisena ydinkumppanuutena. Sopimuksessa määritellään yhteisen arvon luomisen lupauksen keskeinen sisältö ja toimenpidesuunnitelma. Tunnistetut ydinkumppanit luokiteltiin seuraaviin toimijaryhmiin huomioimalla mahdolliset ryhmien väliset eroavat piirteet: arvon luomisen ajurit, muut yhteistyön motivaatiotekijät ja mahdollisten arvostamisen ja esteiden näkökulmat.
Tunnistimme kolme profiilia uudistavat toimijat ja kasvukumppanit, paikalliset elinvoimanluojat ja suuryritykset sekä erillisesti olemassaolostaan kamppailevat yritykset.
Uudistavat toimijat ja kasvukumppanit ovat keskeisiä vaikuttavia arvon luomisen ajurina, innovatiivinen kehittämispotentiaali. Yhteisen arvon luomisen lähtökohtina on tarve osaamisen kasvattamiseen ja osaamisperustaiselle yhteistyölle.
Paikalliset elinvoimaluojat, joita yhdistää elinvoiman ja menestyksen luomisen tavoitteet. Yhteisen arvon luomisen odotuksena on yhteistyön molemmin puolinen merkitys.
Suuryritykset, joita yhdistää pitkän aikavälin kumppanuus yhteisen arvon luomisessa. Ajureina työvoiman saatavuuden turvaaminen ja pitkän aikavälin yhteistyö. Toimijoita kuvaa kansainvälisyys ja reagointitarpeet toimintaympäristön muuttuessa. Profiilin toimijat arvostavat erikoisosaamista ja työelämän diversiteettiä sekä moniammatillisuutta asiantuntijatyössä.
Tunnistettiin myös olemassaolostaan kamppailevat organisaatiot, joita yhdistää halu selviytyä toimintaa uhkaavista nykyhetken ja/tai tulevaisuuden haasteista. Toimijoiden keskeinen motiivi on etsiä selviytymiskeinoja haasteellisen tilanteen ratkaisemiseksi. Arvon luomisen yhteistyössä korkeakoulun kanssa hakeudutaan odotuksena yhteistyön kautta syntyvä arvo, joka mahdollistaa selviytymisen. Profiiliin kuuluvia organisaatioita ei ole valittu ydinkumppaneiksi eikä tutkittu tarkemmin, mutta tämä toimijaprofiili on tunnistettu ja hyvä huomioida.
Odotukset arvoa luovalle sidosryhmäyhteistyölle
Ammattikorkeakoulun ja eri sidosryhmien välillä voi olla erilaisia ja ristiriitaisiakin arvo-odotuksia. Arvot nähdään toimijakohtaisesti moninaisina ulottuvuuksina. Ulottavuudet voivat liittyä taloudellisiin, kokemuksellisiin, toiminnallisiin suhteisiin, henkilökohtaiseen kasvuun ja kestävyyteen liittyviin arvoihin. Nämä arvot voivat vaihdella ja olla päällekkäisiä toimijoiden tavoitteiden ja kontekstin kanssa (Bal et al., 2023). Arvon luomisen havainnot perustuvat vuosina 2023-2025 Xamkissa toteutettuihin ydinkumppaneita koskeviin haastatteluihin (n=91) ja perusteella laadittuihin selvitysraportteihin.
Taloudellinen arvonluonti
Ydinkumppaneita puhututtaa erityisesti osaavan työvoiman saatavuus ja kohtaanto työelämän tarpeiden kanssa. Lisäksi nopeasti muuttuvan ja kehittyvän toimintaympäristön uudet osaamisvaatimukset sekä kilpailun koveneminen haastavat toimijoita taloudellisen arvon luomisessa. Toimijat eivät tuo kirjattuna arvo lupauksena taloudellisia tavoitteita esille, vaan yleisesti nähdään suhde oppilaitokseen pitkäaikaisena investointina, jossa yhteinen arvonluonti nähdään ajallisesti pitkällä aikajänteellä.
Kokemuksellinen arvonluonti
Kokemuksellisessa arvonluonnissa korostuvat yksilöt, vaikka he edustavatkin organisaatioita. Näihin liittyy tunteet, yhteenkuuluvuus, yhteistyöhenkilöiden väliset suhteet sekä luottamus ja kumppanituntemus. Formaalin ja informaalin kanssakäymisen ulottuvuudet korostuvat tärkeinä elementteinä. Yhteistyö on lujittuvaa, kun yhteistyössä olevat kumppanit kokevat saavansa molemmin puolin hyötyjä kumppanuudesta. Toimijaläheisyydellä ja paikallisuudella on iso merkitys yhteistoiminnan sujuvuudessa, yhteistyösuhteen sekä luottamuksen rakentamisessa. Kumppaneiden tuttuus ja hyvä asennoituminen edistävät kokemuksellista arvonluontia.
Toiminnallinen arvonluonti
Tuottavuus, riskienhallinta, ongelmaratkaisu ja innovointi ovat yhteistyön kehityksen lähtökohtia. Yhteinen ennakointi ja tulevaisuustyö auttavat vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja hyödyntämään mahdollisuuksia. Viestintää sekä tavoitteiden selkeyttämistä tukevia toimintamalleja on kehitettävä jatkuvasti. Rohkeat yhteydenotot ideavaiheessa vahvistavat sitoutumista ja luottamusta. Teknologioiden ja tekoälyn yhdistäminen olemassa oleviin järjestelmiin korostuu muutoksen johtamisessa.
Suhde arvonluonti
Suhteet kehittyvät ajassa ja niihin vaikuttavat muuttuvat tarpeet, haasteet ja näkemykset sekä yhteistyöhenkilöiden muuttuessa. Tärkeänä koettiin työnantajamielikuvan ja tunnettavuuden parantumisen opiskelijoiden keskuudessa. Ydinkumppanit korostavat kehittämisteemojen ja alustojen merkitystä sekä palvelutoiminnan roolia. He toivovat rohkeaa ja räätälöityä kumppanuutta myös epävarmoissa tilanteissa. Yritykset haluavat erottua houkuttelevina työnantajina kasvavan työvoimakilpailun ja kansainvälistymisen myötä.
Henkilökohtaisen kasvun arvonluonti
Toimijoiden kyky yksilö- ja organisaatiotasoilla kehittyä, oppia ja kasvaa yhteistyön kautta nähdään merkittävänä. Ydinkumppanit ovat kiinnostuneita TKI-toiminnasta ja sen kehittämisestä. Matalan kynnyksen keskustelukanavia ja tukea uusille kehitysideoille toivotaan. Koulutukseen suhtaudutaan myönteisesti ja henkilöstö hakeutuu oma-aloitteisesti täydennyskoulutuksiin.
Organisatorisen kestävyyteen perustuva arvonluonti
Organisaatioiden kyky tuottaa pitkän aikavälin arvoa sidosryhmille koostuu suorituskyvystä, eettisyydestä sekä sosiaalisista ja kulttuurisista hyödyistä sekä ympäristöön liittyvistä kestävyystekijöistä. Työelämän murros lisää koulutuksen ja osaamisen tarpeita. Teknologisen muutoksen lisäksi korostuvat oppimiskyky, vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot, projektiosaaminen, asenne sekä kulttuuri- ja kielitaito. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus tuovat mahdollisuuksia sekä haasteita.
Ohjeet vaikuttavaan sidosryhmäyhteistyöhön
Arvonluonnilla on monia ulottuvuuksia. Näiden osa-alueiden yhdistelmässä yhteistyö, ennakointi ja jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä. Kumppanuuksien rakentaminen edellyttää uskallusta, räätälöityjä ratkaisuja ja luottamuksen pohjalle perustuvia toimintatapoja, jotka tukevat organisaatioiden ja yksilöiden kasvua. Yhteisen arvon luomisessa olennaisia ovat syvä yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä sekä matalan kynnyksen vuorovaikutus. On oltava kyky kompromisseihin ja huomioitava arvon tasapuolinen jakautuminen.
Muutokset organisaatioissa ja organisaatioiden toimintaympäristössä vaikuttavat yhteisen arvonluomisen mahdollisuuksiin. Sidosryhmäyhteistyössä kumppanuuksiksi syventyneet suhteet altistuvat jatkuville haasteille, tarpeille ja toimijoiden näkemysten muutoksille toimintaympäristön ja organisaatioiden muuttuessa. Erilaiset kumppanuussuhteet vaativatkin toiminnan ja päätöksenteon jatkuvaa kehittämistä, kehittymistä sekä yhteistä tulevaisuustyötä. Kestävää kumppanuutta tavoiteltaessa on huomioitava erityisesti joustavuuden vaatimukset, hyvä tilannetaju ja ajassa sekä tulevaisuudessa elämisen toiminnallinen kyvykkyys.
Näiden sidosryhmähavaintojen ja kokemusten perusteella Xamkissa on kyetty tunnistamaan paremmin yhteisen arvon luomisen mahdollisuudet, joissa oppilaitos voi tarjota aitoa lisäarvoa kumppaneilleen. Kun ymmärrämme paremmin sidosryhmiemme moninaiset arvotarpeet, kykenemme kohdistamaan oppilaitoksemme niukat resurssit kohdennetummin, tehokkaammin ja vaikuttavammin yhteisen arvon luomiseen. Tärkein oppi on kuitenkin se, että vaikuttava arvo konkretisoituu vasta toimijoiden yhteisen aktiivisen tekemisen kautta.
Katso oheinen YouTube-video, jossa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sanat puetaan todellisuudeksi- Elinvoimaa ydinkumppanuudella
Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=b_dtxP0mgrI[PL1]
Bal, A. S., Käpylä, J., Li, H., & Helander, N. (2023). Collaboration Value Co-creation from Stakeholder Perspective: A Literature Review, Journal of Creating Value, Vol. 9, No. 2, pp. 260-274, doi: 10.1177/23949643231151831.
Freeman, R., E., (1984). Strategic management: A stakeholder approach. Boston: Pitman Publishing Inc.
Opetus- ja Kulttuuriministeriö, (2014). Ammattikorkeakoululaki 932/2014, Digitaalinen lähdeviittaus: Finlex: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/932
Multi-stakeholder value co-creation in the higher education context
This article examines the societal impact of universities of applied sciences from the perspective of stakeholder collaboration and shared value creation. The analysis draws on stakeholder theory and a core partnership model developed at South-Eastern Finland University of Applied Sciences (Xamk). Interviews with core partners conducted between 2023 and 2025 show that impact is built through multiple interconnected dimensions of value, including competence development, functional and economic benefits, trust-based relationships, and sustainability. The findings highlight the importance of long-term collaboration, low-threshold interaction, and joint development activities in promoting regional vitality and sustainable societal change.




Vastaa