
Hilkka Heikkilä, FL, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Anita Hukkanen, KTM, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Suomalaisen työelämän tulevaisuuteen vaikutetaan paljolti sillä, miten onnistumme vastaanottamaan ja sitouttamaan kansainvälisiä osaajia. KOHTAUTUS-projektin case-esimerkissä ruokapalveluorganisaatio Kylän Kattaus ryhtyi rakentamaan monikielisestä ja -kulttuurisesta arjestaan uudenlaista vahvuutta. Vuoden mittainen yhteiskehittämisprosessi teki näkyväksi sen, mikä usein jää työpaikoilla piiloon: kielen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden merkityksen sekä yksilöiden hyvinvoinnille että organisaation veto- ja pitovoimalle. Kun työpaikoilla syntyy osallisuutta, toimijuutta ja kielen oppimisen mahdollisuuksia, kotoutuminen vahvistuu, työntekijät jäävät alueelle ja työvoimapulaa pystytään paikkaamaan. Monikielisen työn kehittäminen onkin investointi suomalaisen yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen. KOHTAUTUS-projektissa tuimme pk-yrityksiä kehittymään kansainvälisesti monimuotoisiksi työyhteisöiksi (KOHTAUTUS, 2026).
Kielitietoinen ja monimuotoinen työyhteisö
Suomessa tarvitaan kansainvälisiä osaajia tulevaisuudessa ennusteiden mukaan nykyistä enemmän. Ulkomailta rekrytointi on yksi mahdollisuus, mutta koko yhteiskunnan etu olisi, jos osaisimme hyödyntää jo maassa olevien muunkielisten potentiaalin.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuurinen monimuotoisuus tukee yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Business Finlandin (2025) tutkimuksen mukaan yritykset, jotka ovat rekrytoineet kansainvälisiä osaajia, ovat kasvattaneet liikevaihtoaan ja ovat innovatiivisempia. Etlan raportti (Kauhanen, 2026) kertoo, että pelkästään julkisen talouden kestävyyden kannalta ja riittävän työvoiman turvaamiseksi pitäisi maahanmuutto kolminkertaistaa nykyisestään. Se, kuinka yhteiskunta ottaa uudet jäsenet vastaan, on raportin mukaan merkittävä tekijä kotoutumisessa.
Kaikki työpaikat eivät ole tottuneet johtamaan monimuotoisia tiimejä tai luomaan kielitietoisia rakenteita. Isoimmat haasteet yrittäjien mielikuvissa liittyvät kielitaitoon. Yritykset kokevat, että heidän työympäristössään tarvitaan äidinkielentasoista osaamista tai ainakin asiakas tai yhteistyötaho näin vaatii (Helsingin seudun kauppakamari, 2023). Lisäksi pelottaa miten paljon kielitaidon kehittymisen ja kotoutumisen tuki kaatuu työnantajan niskaan. Toisaalta Keskuskauppakamarin (2024) kyselyssä todettiin, että olisi hyvä panostaa enemmän myös työn ohessa tapahtuvaan kotoutumiseen kuin pelkkiin kursseihin.
Kieli- ja kulttuuritietoisuus on avain kansainvälisenä työyhteisönä kehittymiseen, sen vastaanottavuuteen ja moninaisuuteen sitoutumiseen. Kielitietoisessa työyhteisössä kehittyy yhteinen ymmärrys, että tärkeintä on viestin ymmärrettävyys, ei täydellinen oikeakielisyys. Työpaikalla arjen vuorovaikutustilanteet ovat tärkeitä ammatillisen kielen oppimisen ympäristöjä. Mahdollisuus osallistua ja käyttää kieltä työarjen tilanteissa nopeuttaa sekä kielen oppimista että työn ja työkulttuurin omaksumista (Lehtimaja, Korpela, Komppa, Kotilainen & Kurhila, 2023, s. 13–15).
Monikielisyys ruokapalveluorganisaation arjessa
Esittelemme työelämän case-esimerkin kautta, miten KOHTAUTUS-projektissa kehitettiin kielitietoisia johtamis- ja toimintatapoja sekä millaisia vaikutuksia työyhteisössä saavutettiin. Case-esimerkkinä toimii ruokapalvelualan julkisen sektorin organisaatio Kylän Kattaus, jossa työskentelee noin 250 alan ammattilaista 81 keittiössä ja jossa puhutaan 26 eri kieltä. Kylän Kattaus vastaa koulujen ja päiväkotien laadukkaista ruokapalveluista Jyväskylässä.

Kuvio 1. Monimuotoisen ja kansainvälisen Kylän Kattauksen kehittämisprosessi (KOHTAUTUS, 2026)
Kuvio esittää KOHTAUTUS-projektin kehittämisprosessin vaiheittaisen etenemisen organisaatiossa marraskuusta 2024 syyskuuhun 2025. Prosessi koostuu toisiaan täydentävistä teemoista: kielitietoinen rekrytointi, monikulttuurinen työpaikka, hyvät kielitietoiset käytänteet, kielitietoinen perehdytys, sekä yhdessä kehittämisen kulttuuri ja viestintä. Jokaisen vaiheen jälkeen toteutetaan reflektointia, jota tukee organisaation johto. Aikajana korostaa pitkäjänteistä kehittämistä ja jatkuvaa oppimista sekä sitä, että yhteisen kehittämisen kulttuuri jatkuu prosessin jälkeenkin.
Projekti käynnistyi tapaamisella johtoryhmän kanssa. Luotiin yhteinen ymmärrys kehittämistarpeista ja -tavoitteista sekä sovittiin kehittämisprosessin toimintatavoista ja etenemisestä (kuvio 1). Kylän Kattauksessa haluttiin helpottaa kansainvälisten työntekijöiden rekrytointia sekä sujuvoittaa koko työyhteisön toimintaa, jotta arjessa työt sujuvat laadukkaasti ja turvallisesti ja jotta työpaikalla viihdytään. Tahtotilana organisaatiossa on lisätä kansainvälisten osaajien pitovoimaa ja vahvistaa vetovoimaa työnantajana.
Kehittämisen keskiössä oli työn, toimintatapojen ja työkulttuurin oppiminen vähäisellä ja kehittyvällä suomen kielen taidolla. Kansainvälisten työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä työn aloituksesta, perehdytyksestä, hyvistä käytänteistä sekä ideoista perehdytyksen kehittämiseksi kuultiin ja hyödynnettiin. Työpajoissa työstettiin yhteistoiminnallisesti ohjeita kielitietoisen ja saavutettavan perehdytyksen ja työn tekemisen tueksi eri toimipisteisiin ja keittiöihin. Laadukkaan, turvallisen ja sujuvan arkityön lisäksi mietittiin, miten kansainvälisten työntekijöiden suomen kielen oppimista voidaan työpaikalla tukea.
Kehittämisprosessi Kylän Kattauksen kanssa huipentui elokuussa 2025 koko henkilöstön koulutuspäivään. Koulutuspäivässä syvennyttiin pohtimaan, miten työarjesta ja yhteistyöstä tehdään entistä sujuvampaa ja saadaan rohkeutta monikieliseen työhön. Tavoitteena oli yhdessä parantaa perehdytystä sekä tunnistaa oma rooli perehdyttämisessä.
Tulokset: yhteisöllisyyttä, selkeyttä ja rohkeutta monikieliseen vuorovaikutukseen
Kehittämistyö tuotti case-organisaatiossa merkittäviä tuloksia. Luodut käytännöt vahvistavat moninaisuuden johtamista organisaation eri tasoilla. Selkeä ja kielitietoinen perehdyttäminen ja viestintä hyödyttää kaikkia työntekijöitä – kansainvälisistä osaajista erityisryhmiin ja uusiin työntekijöihin – edistäen työn sujuvuutta ja jatkuvaa oppimista.
Kehittämisprosessin aikana yhteisöllisyys sekä kokemus yhteenkuuluvuudesta ja kuulluksi tulemisesta ovat vahvistuneet työyhteisössä. Yhdessä tekeminen ja avun tarjoaminen on lisääntynyt. Kansainväliset työntekijät ovat myös verkostoituneet keskenään ja tukevat työarjessa toisiaan. Työyhteisön kulttuuri on muuttunut rohkeammaksi ja avoimemmaksi. Tietoisuus kansainvälisyydestä osana organisaation identiteettiä kirkastui koko työyhteisössä. Monimuotoinen työyhteisö toimii vetovoimatekijänä kansainvälisille osaajille, mikä tulevaisuuden työvoimapulassa korostuu entisestään (Huhta & Myllyntaus, 2023, s. 79).
Case-organisaatiossa kansainvälisillä työntekijöillä on tahto oppia suomea ja onnistua työssään. Suomen kielen osaaminen mahdollistaa heille myös urapolulla etenemisen vaativampiin tehtäviin. Jatkosuunnitelmissa on järjestää matalan kynnyksen suomen ja englannin kielen koulutuksia, sekä tuottaa uratarinoita videoina kansainvälisten työntekijöiden urapoluista. Scotson (2025, viitattu lähteessä Partti, 2026) on havainnut tutkimuksessaan, että suomen kielen taito edistää kansainvälisten työntekijöiden hyvinvointia ja integroitumista.
Kehittämistyön tuloksellisuuden mahdollisti johdon vahva sitoutuminen, kannustava esimerkki ja tavoitteellisuus. Aktiivisella vuoropuhelulla ja reflektiolla johdon kanssa huolehdittiin yhteisestä suunnasta, ihmisten osallisuudesta sekä varmistettiin konkretia. Esihenkilöillä ja työntekijöillä oli halu ottaa kansainväliset osaajat osaksi yhteisöä. Kun yritys kansainvälistyy, työyhteisön vastaanottavuutta ja yhteisöllisyyttä kannattaa tietoisesti rakentaa ja johtamiskäytäntöjä kehittää (Niemi, Välimäki & Niskanen, 2024; Heikkilä, Hukkanen & Silvennoinen, 2025, s. 97 – 98). Ekosen ja Heikkilän (2025, s. 49) mukaan tuloksellinen yhteiskehittäminen edellyttää hyvin toimivaa fasilitointia ja yhdessä tekemistä sekä yhteistä tavoitetta.
KOHTAUTUS-projektin vaikuttavuuden heijastumia ja kerrostumia
Yksilötason opit ja kokemukset monimuotoisista työyhteisöistä heijastuvat organisaatiotasolle, yritysten toimintaan ja laajemmin yhteiskuntaan. Työpaikat ovat yksi keskeisimpiä ympäristöjä, joissa kotoutuminen tapahtuu ja kiinnittyminen alueelle voi vahvistua. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. KOHTAUTUS-projektin vaikuttavuuden heijastumia ja kerrostumia (KOHTAUTUS, 2026)
Kuvio esittää KOHTAUTUS-projektin vaikuttavuuden kolmella tasolla: henkilötasolla, organisaatiotasolla sekä alue- ja yhteiskunnallisella tasolla. Pyramidin eri kerrokset kuvaavat, miten vieraskielisten osallisuus, hyvinvointi ja osaaminen vahvistuvat yksilötasolta kohti laajempia organisaatio- ja yhteiskuntavaikutuksia. Mallia ympäröivät kielitaito, kielitietoisuus, kulttuuritietoisuus ja kotoutuminen, jotka läpileikkaavat kaikkia tasoja ja mahdollistavat vaikuttavuuden syntymisen. Kokonaisuus havainnollistaa, miten yksilöiden kokemukset ja työyhteisöjen toimintatavat heijastuvat organisaation tuottavuuteen, alueen elinvoimaan ja laajemmin sosiaaliseen kestävyyteen.
Vaikuttavuutta syntyy, kun yksilön halu ja organisaation tahto sekä kyky ottaa vieraskieliset aidosti mukaan kohtaavat. Kun koko työyhteisö otetaan mukaan yhteiseen tekemiseen ja kehittämiseen, vuorovaikutus luo luottamusta, yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Näillä tekijöillä on suora vaikutus koko työyhteisön hyvinvointiin: toimivat sosiaaliset suhteet ja turvallinen työympäristö kannattelevat ihmisiä, vähentävät työyksinäisyyttä ja lisäävät työn imua. Ihmiset hakeutuvat ja jäävät työpaikkoihin, joissa on hyvä olla. Osaavan työvoiman saatavuus puolestaan turvaa yritysten ja työpaikkojen säilymisen alueella, ja monimuotoiset työyhteisöt houkuttelevat uusia työntekijöitä. Heijastusvaikutukset voivat olla merkittäviä yhteiskunnan tasolla.
Selkeät ja harkitut kielivalinnat auttavat hyödyntämään jokaisen työntekijän osaamista. Työyhteisö oppii yhdessä ja yksilöinä, hyödyntäen toistensa vahvuuksia. Erilaisuus voi avata uusia näkökulmia ja tehdä organisaatiosta innovatiivisemman, toimivamman ja tuottavamman. Selkeän kielen käyttö parantaa kaikkien mahdollisuuksia ymmärtää ohjeita ja viestintää oikein sekä onnistua työssä.
Kansainväliset osaajat oppivat työpaikalla työtehtävien lisäksi suomalaista työkulttuuria ja paikallisia toimintatapoja, mikä helpottaa arjessa pärjäämistä sekä työssä että sen ulkopuolella. Kokemus yhteisöllisyydestä vahvistaa toimijuutta, lisää rohkeutta kysyä ja hakea tukea sekä kannustaa osallistumaan laajemmin toimintaan, myös yhteiskunnassa.
Uusien ja erilaisten ihmisten kohtaaminen kehittää sekä yksilöiden että työyhteisöjen muutoskyvykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Samalla avoimuus ja myönteinen suhtautuminen toisiin lisääntyvät. Työyhteisöjen asenteet heijastuvat ympäröivään yhteisöön ja muovaavat laajempaa asenneilmastoa.
Vaikuttavuus alkaa aina yksilöistä – jokaisen panoksella on merkitystä. Tarvitaan lisäksi työyhteisöjen tuki, esihenkilöiden ja johdon sitoutuminen sekä toimivat rakenteet. Näiden kautta syntyvät vaikutukset heijastuvat monisuuntaisesti yksilöistä yhteisöihin ja sieltä edelleen ympäröivään yhteiskuntaan. Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus edistävät sosiaalista kestävyyttä ja siten taloudellisesti kestävän, turvallisen ja vakaan tulevaisuuden rakentamista yhteiskunnassa.
KOHTAUTUS-projekti on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
Business Finland. (2025). Kulttuurisen monimuotoisuuden hyödyt 2025 -tutkimus. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2025/kansainvalisten-osaajien-rekrytointi-polarisoitunut. Viitattu 20.3.2026.
Ekonen, M. & Heikkilä, H. (2025). Virtuaalisen yhteiskehittämisen ja johtamisen toimivat käytänteet. Työn tuuli. 43 (1), 47–52.
Heikkilä, H., Hukkanen, A. & Silvennoinen, P. (2025). Kielitietoisuus helpottaa työn ja tuloksen tekemistä monikulttuurisessa työympäristössä. Julkaisussa Uudistuva työ, yrittäjyys ja johtajuus – Renewing work, entrepreneurship and leadership TiP2025 Theory in Practice Conference Asiantuntija-artikkelit – Expert Articles. Toim. Heli Bergström. Mikkeli: XAMK Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. XAMK Kehittää 245.
Helsingin seudun kauppakamari. (2023). Yritysten rekrytointi- ja osaamistarpeet: Kansainväliset osaajat. https://helsinki.chamber.fi/wp-content/uploads/2024/09/hskk_kansainvalinen_tyovoima_syksy2023.pdf. Viitattu 20.3.2026.
Huhta, M. & Myllyntaus, V. (2023). Monimuotoisuus työelämässä. 100 keinoa kasvattaa organisaation vetovoimaa. Alma Talent. Helsinki.
Kauhanen, A. (2026). Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset: Maahanmuuton rakenne ja kotoutuminen ratkaisevat. Etla Raportti nro 176. https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-176.pdf
Keskuskauppakamari. (2024). Kauppakamarikysely. Yli puolet suomalaisyrityksistä turvautuu kansainvälisiin osaajiin – kokemukset aiempaakin myönteisempiä. https://kauppakamari.fi/tiedote/kauppakamarikysely-yli-puolet-suomalaisyrityksista-turvautuu-kansainvalisiin-osaajiin-kokemukset-aiempaakin-myonteisempia/. Viitattu 20.3.2026.
KOHTAUTUS. Kestävää ja kehittyvää osaamista kansainvälisen monimuotoisuuden keinoin. (2024). Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.jamk.fi/fi/projekti/kohtautus. Viitattu 16.2.2026.
Lehtimaja, I., Korpela, E., Komppa, J., Kotilainen, L. & Kurhila, S. (2023). Monikielisen työyhteisön opas. Alma Talent. Helsinki.
Niemi, M. K., Välimäki, M. & Niskanen, V. (2024). Pk-yritykset ja kansainvälinen rekrytointi: kokemuksia, tukea, ratkaisuja. Pk -yritykset ja ulkomaalainen työvoima Suomessa (PIKEUS) -hankkeen loppuraportti. E2 Tutkimus.
Partti, H. (2026). Suomen kielen hallinta edistää työhyvinvointia. Tiedon silta, Työelämän tutkimuksen ja kehittämisen verkkolehti. https://www.tsr.fi/tiedon-silta/suomen-kielen-hallinta-edistaa-tyohyvinvointia/ . Viitattu 20.3.2026
The KOHTAUTUS project supported a multilingual Finnish food service organization in turning its culturally diverse everyday work into a strength. The co-creation process clarified communication, strengthened language-aware practices in recruitment, induction and daily work, and increased confidence in multilingual interaction. As a result, community cohesion, psychological safety and a sense of belonging grew, while international employees formed supportive networks and advanced their Finnish skills. The project showed how shared development enhances clarity, inclusiveness and continuous learning across the workplace. Its impact extends from individuals to organization and wider society: improved wellbeing, stronger retention, better access to talent and more resilient, socially sustainable work communities.




Vastaa