3/2018

Sähköistettyä osaamista sote-alan koulutukseen

Kirjoittajat: Anna-Leena Eklund, Taneli Rantaharju & Heli Ylitalo.

Keihäänkärkenä digitaalisuus

Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään useita sote-uudistukseen liittyviä kärkihankkeita, joiden tavoitteena on uudistaa sote-palveluja asiakaslähtöisemmiksi ja vaikuttavammiksi (Sosiaali- ja terveysministeriö). Näihin tavoitteisiin pyritään digitalisaation avulla. Valtiovarainministeriö määrittelee digitalisaation seuraavasti: ”Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla.” (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.) Kainuussa tähän haasteeseen on vastattu DIGIOS-hankkeella.

Digitaalisen osaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa ja palveluissa Kainuussa (DIGIOS) on hanke, jota hallinnoi Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) Sairaan- ja terveydenhoidon osaamisalue. Osatoteuttajina ovat Kajaanin ammattikorkeakoulun Tietojärjestelmät-osaamisalue, Kainuun ammattiopiston hyvinvointiala sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote). Hanke toteutetaan ajalla 1.3.2017–31.5.2019, ja sen tavoitteena on yhteistyössä työelämän kanssa kehittää sähköisten terveyspalvelujen osaamista.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sähköistyvät – pysyykö koulutus perässä?

Digitalisaatio ja sen myötä tapahtuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden ja toimintojen muutokset asettavat mittavia muutosvaateita myös terveydenhuollon koulutukselle. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015–2020 määrittelee sairaanhoitajalta vaadittavan sähköisten terveyspalvelujen osaamisen (Sairaanhoitajaliitt 2015). Sairaanhoitajaliiton strategia on kansallisten linjausten (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014; 2016), ohella otettu huomioon suunniteltaessa Kajaanin ammattikorkeakoulun terveyden- ja sairaanhoitajakoulutuksen uutta, vuoden 2019 opetussuunnitelmaa. Samoin toisella asteella lähihoitajakoulutuksen sisällössä ovat sähköiset palvelut yhtenä osana.

DIGIOS-hankkeen aikana on Kajaanin ammattikorkeakoulun sairaan- ja terveydenhuollon koulutuksen uudistuvaan opetussuunnitelmaan integroitu hoitotyön sähköisten terveyspalvelujen osaamisen perusteet kattava opintopolku (15 op). Kainuun ammattiopiston lähihoitajaopiskelija voi halutessaan suorittaa opintopolun joko osin tai kokonaisuudessaan samassa toteutuksessa sairaan- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa, jolloin suoritus liitetään osaksi hänen II-asteen tutkintoaan. Opintokokonaisuus luetaan kokonaan hyväksi lähihoitajalle, joka jatkaa opintojaan Kajaanin ammattikorkeakoulun terveyden- tai sairaanhoitajakoulutuksessa. Tämä lyhentää hänen opintojaan noin 2½ kuukautta, mikä puolestaan tukee suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspoliittisia tavoitteita.

Aito tarve on avain onnistumiseen

DIGIOS-hankkeen alussa selvitettiin Kainuun soten, hoivayritysten henkilökunnan ja koulutusorganisaatioiden opettajien osaamista sähköisissä palveluissa. Vastausten perusteella suhtautuminen digitalisaatioon on myönteinen, mutta osaamispuutteita on jopa perustaidoissa. Työpaikoilla on toistaiseksi rajallisesti digitaalisia työvälineitä, kuten etäohjaukseen tarkoitettuja laitteita, eikä henkilökunta ole siksi päässyt työssään tutuksi aihepiirin kanssa. Nämä lähtökohdat huomioiden DIGIOS-hankkeessa kehitetään opiskelijoiden osaamista tuomalla konkreettisia digitaalisia työvälineitä ja -menetelmiä hoitotyön opetukseen (kuva 1). Samalla lisätään sote-alan opettajien osaamista sähköisten palvelujen osalta, jotta digitaalisuus tulisi huomioiduksi kaikessa sote-alan opetuksessa. Opiskelun aikana saadut tiedot ja taidot siirtyvät valmistumisen jälkeen työelämään, mikä puolestaan helpottaa ja nopeuttaa uusien digitaalisuutta hyödyntävien toimintatapojen omaksumista sote-alalla.

Kuva 1. Hoitajan työpiste Digios-oppimisympäristössä.

Hankkeen toteuttamana on rakennettu oppimisympäristö, jossa opiskelijat voivat harjoitella nykyaikaisen, teknologia-avusteisen hoitotyön menetelmiä ja periaatteita kuten kotona asuvan asiakkaan ohjaamista digitaalisilla välineillä. DIGIOS-oppimisympäristö sijaitsee fyysisesti Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteisissä tiloissa. Se koostuu kahdesta erillisestä tilasta, hoitajan toimistoksi ja asiakkaan kodiksi kalustetuista huoneista. Asiakkaan kotia jäljittelevässä huoneessa on kattava valikoima erilaisia antureita ja mittalaitteita terveydentilan, yleisen hyvinvoinnin, aktiivisuuden ja kodin turvallisuuden seurantaan (kuva 2). Hoitajan työhuoneessa on puolestaan tietokone, tablet-laite ja muut oheislaitteet asiakkaan ja hoitoprosessin etäohjaamiseen.

Kuva 2. Oppimisympäristön asiakkaan kotia jäljittelevä huone.

Oppimisympäristön keskiössä sijaitsee suomalaisen Gillie.io Company Oy:n kehittämä terveydenhuollon integraatio- ja tekoälyalusta. Antureilta ja mittalaitteilta saatavat tiedot välitetään ja tallennetaan Gillie.io-alustalle, josta hoitajat voivat tarkastella tuloksia reaaliaikaisesti millä tahansa internetiin yhdistetyllä päätelaitteella: älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Muita oppimisympäristön avainkomponentteja ovat mobiilisovellukset mittausten hallintaan ja rakenteiseen kirjaamiseen sekä omatekoinen tietokanta kuvitteellisille harjoitteluasiakkaille. Järjestelmäkokonaisuudessa on myös digitaalinen arkisto DIGIOS-oppimisympäristöön (kuvio 1) suunnitelluille oppimistehtäville sekä video-, puhe- ja chat-yhteydet asiakkaaseen. Kaikki yllä mainitut elementit sulautuvat yhdeksi, monipuoliseksi ja käyttäjäystävälliseksi kokonaisuudeksi, jonka toteutuksessa on huomioitu myös tietoturvanäkökulma. Gillie.io-alustaa hyödynnetään alkuvaiheessa pääasiallisesti mitattujen tietojen tallentamiseen ja tulosten tarkastelemiseen. Hankkeen edetessä otetaan käyttöön vähitellen muitakin alustan ominaisuuksia, kuten hoitotehtävien laajamittainen hallinta, asiakaskohtaiset hälytykset ja muistutukset sekä tekoälypohjainen mittaustulosten analysointi ja päätöksenteon tuki.

Kuvio 1. Havainnekuva Digios-oppimisympäristöstä.

Mitä useampi kokki, sitä parempi soppa

Sairaanhoitajan ammatilliseen osaamiseen kuuluu kyky ratkaista ongelmia moniammatillisissa tiimeissä. Sairaanhoitajan tulee hallita kliinisessä hoitotyössä tarvittavat keskeiset toimenpiteet, diagnostiset tutkimukset sekä hoitotyön auttamismenetelmät osana potilaan kokonaishoitoa sekä kirjata rakenteisesti yhtenäisillä luokituksilla. (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015.)

Moniammatillisen yhteistyön oppiminen helpottuu, jos eri ammattiryhmät toimivat yhdessä jo opiskeluaikana (Isoherranen 2012, 158). Oppimisympäristö mahdollistaa yhteistyön ja moniammatillisen hoitotyön harjoittelun hankkeen osapuolille. Opiskelu on mahdollista järjestää esimerkiksi siten, että sairaanhoitaja-lähihoitaja-työpari toimii ympäristössä oikeaa työelämän tilannetta vastaavalla tavalla. Oppimisympäristöä voidaan hyödyntää harjoiteltaessa asiakkaan tutkimista tai terveydentilan seurantaa ja mittaamista digitaalisin, langattomin menetelmin. Hoitotyön päätöksenteon kirjaaminen on mahdollista rakenteisesti, FinnCC-luokituksen mukaisesti hankkeessa kehitettyyn potilastietojärjestelmään. Potilaskertomuksen valtakunnallisesti yhtenäinen rakenteistaminen helpottaa potilastiedon käyttöä, hakua ja hoidon seurantaa sekä yhtenäistää kirjaamista ja näin edistää potilasturvallisuutta (Jokinen & Virkkunen 2018). Hoitotyön dokumentointi onnistuu myös sanelemalla, jolloin puheentunnistusohjelma muuttaa äänen tekstiksi. Potilastietojärjestelmään opettajat voivat luoda ja tallettaa tietoja oman substanssialueensa harjoituksia varten. Oppimistilassa olevan teknologian ansiosta asiakaspalvelutilanteiden ja etäohjaamisen harjoittelu eri kanavia (puhelin, video, chat, sähköposti, tekstiviestit, some) hyödyntäen on helppo järjestää.

Oppimisympäristössä voidaan lisäksi opetella hyödyntämään langatonta, turvallisuutta lisäävää kodinteknologiaa osana hoitotyötä. Näiden ohella tilassa on edellytykset opettaa läsnäolo- ja hoivarobotiikan käyttöä hoitotyössä.

Eri koulutusalojen osaamista on yhdistetty oppimisympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja opetukseen integroimisessa. Opiskelijat ovat osallistuneet kehittämistyöhön laatimalla asiakasesimerkkejä oppimisympäristössä toteutettaviksi sekä testaamalla ja pilotoimalla ympäristöä. Työelämän edustajilta on kerätty tarpeita, odotuksia, kehittämisehdotuksia ja mielipiteitä ympäristön rakenteesta ja teknologioista. Oppimisympäristön kehitystä ja käyttöönottoa on yhtäältä sujuvoitettu tiiviillä yhteistyöllä suunnitteluvaiheessa, toisaalta ripeällä etenemisellä henkilökunnan perehdytyksiin.

Yhteistyö opettaa puolin ja toisin

Hankkeen alkuvaiheessa kävi ilmi, ettei opetushenkilöstö tunne toistensa toimialoja riittävän tarkasti. Yli alojen tapahtuva yhteistyö on helpompaa, jos heti aluksi tutustutaan toisen alan työelämän tarpeisiin käytännössä. Esimerkiksi tietojärjestelmien opettajan on suotavaa tuntea sosiaali- ja terveysalan potilastietojärjestelmiä ja toimintatapoja; sosiaali- ja terveysalan opettajalla tulee vastaavasti olla perusnäkemys terveysalan teknologioista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Yhteisen näkemyksen ja ymmärryksen löytäminen on ensimmäinen, ratkaisevan tärkeä vaihe muun muassa asiakkaan etäohjaukseen tarkoitettua oppimisympäristöä suunniteltaessa.

Oppimisympäristön kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia. Moniammatillisen yhteistyön harjoittelu on tarpeen paitsi opiskelun aikana, mutta myös työelämässä olevien työntekijöiden kesken. Jatkossa tekoäly auttaa hoitajaa hoitotyön päätöksenteossa ja hoitotyön suunnittelussa, ja näihin tarpeisiin voidaan koulutuksella vastata. Sosiaali- ja terveysalan digitaalisten välineiden kehittyminen mahdollistaa jatkossa laadukkaamman hoitotyön ja oikein ohjatut palvelut.

Tämä ei jää tähän – olemme valintamme tehneet

Vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla oppimisympäristö jalkautetaan täysimääräisesti opetukseen ja sitä ylläpidetään sote-alan ja tietojärjestelmien yhteistyönä. DIGIOS-konseptin kehittämistä on määrä jatkaa meneillään olevan hankkeen jälkeen niin KAMK:n strategian mukaisilla sisäisillä toimenpiteillä kuin erillisrahoituksella toteutettavissa projekteissa. Sairaan- ja terveydenhoidon ohella hyötyjänä on insinöörikoulutus. Yhteiskehittämisen tulokset soveltuvat erinomaisesti insinööriopintojen syventävään vaiheeseen, jossa KAMK:n insinööriopiskelijat syventyvät mm. terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan teknologioihin. Oppimisympäristöä tullaan käyttämään opetuksen lisäksi myös sote-alan ja tietotekniikan henkilökunnan täydennyskoulutuksissa ja perehdytyksissä. Mikä tärkeintä, yhteiskunnalle ja yksityishenkilöille hyötyvaikutukset konkretisoituvat ensimmäisten digipainottuneeseen opetukseen osallistuneiden opiskelijoiden valmistuessa ja siirtyessä työelämään. Vankalta pohjalta on mukava ponnistaa!

Kirjoittajat

Anna-Leena Eklund, TtM, esh, Lehtori, Hoitotyö, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Anna-Leena.Eklund(at)kamk.fi

Taneli Rantaharju, DI, Lehtori, Tieto- ja viestintätekniikka, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Taneli.Rantaharju(at)kamk.fi

Heli Ylitalo, TtM, ett, Opettaja, Hyvinvointi, Kainuun ammattiopisto, Heli.Ylitalo(at)kao.fi


Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen. Porvoo: Bookwell.

Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos. Haettu 22.9.2018 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0

Jokinen, T. & Virkkunen, H. (toim.) 2018. Potilastiedon rakenteisen kirjaamisen opas osa 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Haettu 24.9.2018 osoitteesta https://thl.fi/documents/920442/2902744/Kirjaamisopas+osa+1++final+2018.pdf/0e08fabe-0a4a-4311-9260-463648b3b7e2

Sairaanhoitajaliitto. 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategia vuosille 2015-2020. Sairaanhoitajaliiton raportti 10/2015. Haettu 23.5.2018 osoitteesta https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/SÄHKÖISET_TERVPALV_STRATEGIA.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö. Kärkihankkeet ja säädösvalmistelu. Haettu 5.6.2018 osoitteesta https://stm.fi/hankkeet.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön –strategia 2020. Haettu 23.5.2018 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Haettu 23.5.2018 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *