Kirjoittajat: Katri Heikkinen & Anna Sivonen.
Verkkokaupat, suoratoistopalvelut ja sosiaalisen median kanavat osaavat tarjota meille tuotteita ja sisältöä, joista voisimme olla kiinnostuneita, vakuutusyhtiön nettisivuilla meitä palvelee chattibotti ja älypuhelimessa Siri. Työkaverina voi olla robotti, joka tarkistaa laskuja tai tekee osan kokoonpanotöistä. Tiedon automaatiosta on tullut 60 vuodessa osa meidän jokapäiväistä elämäämme, vaikka emme sitä aina ajattelekaan. Tiedonkäsittelyn automaation avulla voidaan tehdä ennusteita, simulaatioita ja analyysejä suureenkin tietomäärään perustuen, mikä saattaa auttaa suurienkin yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemisessa. Jo tälläkin hetkellä yhä älykkäämpi tietotekniikka vaikuttaa kaikkeen ympärillämme: opiskelijoihin, yrityksiin ja yhteiskuntaan. Eikä ole syytä olettaa, että kehitys pysähtyisi tähän.
Väestörakenteen muuttuessa ja esimerkiksi tehdas- ja maataloustyön houkuttelevuuden vähentyessä robotiikka ja tekoäly voivat hyvinkin tuoda helpotusta tiettyjä aloja uhkaavaan työvoimapulaan (Stanford University 2016, 4–5; Suomen tekoälyaika 2017, 12–13; Floridi ym. 2018, 691–692; Rouhiainen 2018, 27–28, Edelläkävijänä tekoälyaikaan 2019, 23; Tekoälyajan työ 2018, 36–37). Ammattikorkeakoulussa on tärkeä tiedostaa nämä tekoälykehitykseen kytkeytyvät uudet liiketoiminta- ja prosessimahdollisuudet, jotta emme kouluta esimerkiksi tradenomi- ja restonomiopiskelijoitamme tekemään sellaisia rutiinitehtäviä, jotka tekoäly voi heiltä viedä.
Jatkuva oppiminen nousee ensiarvoisen tärkeäksi, ja tässä meillä korkeakoulutoimijoilla on keskeinen rooli. Koulutusorganisaatioiden on huolehdittava siitä, että kansalaisyhteiskunnan jäsenillä on mahdollisuus hankkia tarvitsemaansa osaamista joustavasti ja itselleen oikeaan aikaan. Tämä haastaa meidät ajattelemaan koulutuksen rakenteita ja opetusta uudella tavalla. Oletettavasti valinnaisuutta ja erilaisia lyhyempiä koulutuksia tulee lisätä. Ja jos tähänkin saakka opiskelijakunta on ollut ammattikorkeakoulussa varsin heterogeenista, tulee se jatkossa olemaan sitä yhä enenevässä määrin työelämänsä jo aloittaneiden täydentäessä osaamistaan jatkuvasti työuran varrella.
Tekoäly voi mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden tunnistamisen entistä tehokkaammin. Samalla tekoäly mahdollistaa entistä laajemman henkilökohtaistamisen esimerkiksi erilaisten interaktiivisten, opiskelijan edistymistä seuraavien työkalujen avulla (Stanford University 2016, 7; Rouhiainen 2016, 50.). Esimerkiksi ohjauksessa tekoäly voi tunnistaa vaikkapa verkkokurssilta opiskelijat, jotka etenevät keskimääräistä nopeammin tai hitaammin, jolloin opettajan on mahdollista kohdistaa oikea-aikaisia ohjausresursseja juuri näihin opiskelijoihin. Tekoälyä voitaneen tulevaisuudessa hyödyntää opetuksen lisäksi arvioinnissa ja palautteen antamisessa, jolloin opiskelijoille hyöty näyttäytyy kenties suurempana nopeutena ja toiminnan läpinäkyvyytenä.
Tekniikan ammattilaisten lisäksi myös tekoälyä hyödyntävillä aloilla tulee ymmärtää tekoälyn vaikutukset. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa julkaisussaan Tekoälyajan työ (2018, 39), että tekoälykoulutusta on tarjolla melko hyvin teknisille ja matemaattisille aloille, mutta tekoälyä soveltavilla aloilla koulutuksessa ja osaamisessa on vielä selkeitä puutteita. Aiempaa monialaisemman tekoälyosaamisen kehittymistä on useissa ammattikorkeakouluissa pyritty tukemaan erillisinä toimenpiteinä. Viime kädessä suuri merkitys on kuitenkin sillä, miten itse miellämme asian oppilaitosten sisällä. Jos me näemme tekoälyn vain jonkinlaisena teknisenä ilmiönä, sen käsittely jää lähinnä sivulauseeksi. Todellisuudessa tekoäly on kaikkialla, ja sitä kannattaisi hyödyntää yhä useammassa yhteydessä, samoin kuin vaikkapa sähköisiä työvälineitä. Sen lisäksi, että koulutuksen sisällöissä huomioidaan tekoälyn vaikutukset, olisi hyvä kiinnittää huomiota myös tulevaisuuden keskeisten, inhimillisten työelämätaitojen kehittämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi resilienssi, tunne- ja sosiaalinen älykkyys, luovuus, kommunikaatiotaidot sekä kulttuurien ymmärrys (Tekoälyajan työ 2018, 42.; Rouhiainen 2016, 72–82.)
Maailma muuttuu, ja meidän työmme muuttuu siinä mukana. Oleellista on se, että ymmärrämme muutoksen merkityksen ja vaikutukset kaikessa mitä teemme – tekoäly on kaikille toimijoille tukiäly, eikä sitä pitäisi jättää vain teknisten alojen ammattilaisille. Me opettajat joudumme niin ikään opettelemaan uutta sekä haastamaan omaa käsitystämme opettajuudesta. Tämän voimme tehdä uteliaana ja avoimin mielin. Ilmiön ymmärtäminen on avain siihen, että voimme realistisesti arvioida tekoälyyn liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia.
Kirjoittajat
Katri Heikkinen, KTM, DI, lehtori, Haaga-Helia, katri.heikkinen(at)haaga-helia.fi
Anna Sivonen, KTM, lehtori, Haaga-Helia, anna.sivonen(at)haaga-helia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Edelläkävijänä tekoälyaikaan. Tekoälyohjelman loppuraportti (2019). Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:23. Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto. Helsinki.
Floridi, L., Cowls, J., Beltrametti, M., Chatila, R., Chazerand, P., Dignum, V., Luetge, C., Madelin, R., Pagallo, U., Rossi, F., Schafer, B., Valcke, P. & Vayena, E. (2018). AI4People – An Ethical Framework for a Good AI Society: Opportunities, Risks, Principles, and Recommendations. Minds and Machines 2018:28, 689–707.
Rouhiainen, L. (2018). Artificial Intelligence : 101 things you must know today about our future. CreateSpace.
Stanford University (2016). Artificial Intelligence and Life in 2030. One Hundred Year Study on Artificial Intelligence: Report of the 2015-2016 Study Panel. Stanford University. Stanford. California.
Suomen tekoälyaika. Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi: Tavoite ja toimenpidesuositukset (2017). Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2017:41. Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto. Helsinki.
Tekoälyajan työ. Neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan (2018). Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2018:19. Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto. Helsinki.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
