Tanja Kähkönen, Kaija Saramäki, Anne Saloniemi & Reeta Sipola
Maaseuturahaston rahoittaman Rural Future -koulutushankkeen tavoitteena on vahvistaa maaseutuyritysten kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä. Hanketta koordinoi Karelia-ammattikorkeakoulu partnereinaan Lapin ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi sekä liitännäispartnerina ProAgria Lappi. Hanke toimii Pohjois-Karjalan ja Lapin alueiden välillä. Toimintaan voi osallistua myös lähimaakunnista. Hankkeessa osallistujille tarjotaan toimialariippumattomia koulutuksia ja asiantuntijaverkoston tuki, yritystoiminnan suunnittelua ohjatusti tulevaisuuden ennakoinnin näkökulmasta tarkasteltuna, vertaisoppimista ja verkostoitumista muiden yrittäjien kanssa sekä opintomatkoja ulkomaille ja kotimaahan. Rural Future -hanke on jatkoa vuosina 2010-2012 toteutetulle Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeelle, jonka kohderyhmänä olivat maaseudun kehittäjätahot.
Rural Future -hanke vastaa laaja-alaisesti YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kaikkien kestävyyden osa-alueiden osalta. Sosiaalisen kestävyyden tavoitteista selkeimmin hankkeen toimintojen kautta edistetään kuitenkin tavoitetta 10 (vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja välillä).
Kestävän kehityksen muutoksiin vastaamista maaseudulla
Maaseudun liiketoimintaympäristö ja markkinat ovat muuttuneet niin lokaalisti kuin globaalistikin, esimerkiksi keskittymiskehityksen vuoksi. Tässä tilanteessa maaseudun yritysten on osattava uusiutua ja hakea paikkansa muuttuneella maaseudulla ja suhteessa asutuskeskuksiin. Lisäksi koronapandemia on osoittanut, että erityisesti pienet muutaman henkilön yritykset ovat hyvin haavoittuvassa asemassa kuluttajien käyttäytymisen muuttuessa. Lähellä tuotettavien palveluiden ja tuotteiden merkitys on kuitenkin korostunut pandemian myötä luoden osaltaan tarvetta maaseudun yritystoiminnan kehittämiselle, jotta voidaan vastata pitkäjänteisesti asutuskeskusten tarpeisiin sekä esimerkiksi vähentää palvelujen saannin eriarvoistumista maaseudun ja asutuskeskusten väestöryhmien välillä. Samalla vahvistetaan myös maaseudun pysymistä elinvoimaisena elävien yritysten ja yrittäjämielen kautta sekä vahvistetaan maaseudun roolia koko Suomen elinvoimaisena pitämisessä. Maaseudun yritysten tulevaisuuden toimintaedellytysten vahvistaminen vahvistaa osaltaan koko yhteisön yhteistä hyvää taloudellisten ja sosiaalisten kerrannaisvaikutuksien kautta.
Eriarvoisuuden vähentämistä maaseutuyrittäjyyden edistämisen kautta
Rural Future -hankkeen toimintoja on toteutettu pääasiassa suomen kielellä ja täten hankkeen osallistujat ovat olleet suomenkielisiä. Hankkeeseen talvella 2020 tulleen maahanmuuttajan yhteydenoton kautta hankkeessa havahduttiin siihen, että hanke ei tavoitakaan kaikkia maaseutuyrittäjiä. Hanke oli siis ollut osaltaan edistämässä eriarvoisuutta maaseudun yrittäjyyden edistämisen osalta. Maahanmuuttajat olivat jääneet hankkeen markkinoinnista kokonaan ulkopuolelle. Tämä havainto johti siihen, että hankkeen pienryhmätoimintaa laajennettiin kesällä 2020 niin, että myös englantia osaavat maahanmuuttajat voisivat osallistua hankkeeseen. Kesäkuussa alkaneiden tulevaisuusajattelua edistävien pienryhmien ilmoittautujista puolet olikin jo maahanmuuttajia. Myös hankkeen seuraavaa benchmarkkausmatkaa on markkinoitu sekä suomeksi että englanniksi niin, että se fasilitoidaan tarvittaessa myös englanniksi.
Maahanmuuttajien huomioiminen hankkeen toiminnoissa mahdollistaa myös maahanmuuttajien ja suomalaisten maaseutuyrittäjien välisen verkostoitumisen ja yhteistyön sekä samalla mahdollistetaan yrittäjien välistä tiedonsiirtoa. Maahanmuuttajien integroiminen osaksi toimintaa tukee välillisesti heidän kotoutumisprosessiaan, vaikkakaan se ei hankkeen tavoitteisiin kuulu. Erityisen tärkeässä roolissa hanke voi olla maahanmuuttajien omiin yrityksiinsä työllistymisen edistämisessä, mikä vastaa suoraan eriarvoisuuden vähentämiseen väestöryhmien ja alueiden välillä.
Tiedonsiirtoa alueiden välillä
Hanketta toteutetaan alueidenvälisesti, erityisesti Lapin ja Pohjois-Karjalan välillä. Alueidenvälinen tiedonsiirto edistää myös eriarvoisuuden vähentämistä maan sisällä. Alueidenvälinen toiminta mahdollistaa esimerkiksi toimintatapoja koskevien pienten innovaatioiden siirron hankkeen osallistujille ja osallistujien välillä. Yksikin pieni innovaatio voi olla yrityksen kannalta merkittävä tekijä.
Hankkeen benchmarkkausmatkoja toteutetaan myös alueidenvälisesti Euroopassa ja Suomessa. Ensimmäinen ulkomaanmatka toteutettiin Berliiniin pääkohteenaan suuret kansainväliset elintarvike-, maatalous- ja puutarha-alan messut. Myös paikallisten yritysten hyviin käytäntöihin käytiin tutustumassa. Ulkomaan benchmarkkausmatkalla yrittäjät verkostoituivat keskenään ja myös paikallisten toimijoiden kanssa. Nämä verkostot voivat olla myöhemmin merkittävässä roolissa yritystoiminnan kehittämisessä ja kannattavuuden edistämisessä. Myös benchmarkkausmatkat kotimaassa alueiden välillä tukevat samanlaista verkostoitumista ja tiedonsiirtoa.
Sosiaalisen kestävyyden edistäminen on kokonaisuutena pitkäjänteistä työtä, jota Rural Future -hanke voi omalta osaltaan olla edistämässä. Sosiaalisen kestävyyden muutokset nähdään kuitenkin vasta pidemmällä aikajänteellä yritysten kehittymisen konkretisoituessa. Hankkeen pienetkin syötteet tiedonsiirron ja verkostoituminen edistämiseen voivat siis lopulta olla merkittävässä roolissa sosiaalisen kestävyyden edistämisessä.
Muut ammattikorkeakoulut voivat saada uusia ideoita omiin hankkeisiinsa Rural Future -hankkeessa testattavista yrittäjyyden edistämisen toimintamalleista. Näihin toimintamalleihin kuuluvat esimerkiksi maahanmuuttajien integrointi mukaan hankkeen toimintoihin kantasuomalaisten osallistujien kanssa, alueidenvälisen yhteistyön hyviin käytäntöihin liittyvät uudet havainnot ja tulevaisuuden ennakoinnin hyödyntämiseen liittyvät toimintamallit yrittäjyyden kehittämisessä.
Kirjoittajat
Tanja Kähkönen, MMM (metsäympäristön hoito ja suojelu), projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaija Saramäki, M.Sc. (Environmental Forestry), lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anne Saloniemi, metsätalousinsinööri (AMK), projektisuunnittelija, Lapin ammattikorkeakoulu, anne.saloniemi(at)lapinamk.fi
Reeta Sipola, agrologi (YAMK), projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu, reeta.sipola(at)lapinamk.fi
