Tapio Varmola
Opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Nummisen kaksiosaiset muistelmat ovat merkkitapaus koulutus- ja kulttuuripolitiikan harrastajille. Nummisen muistelmien otsikko on jykevä: Sivistys-Suomen synty. Teksti vastaa kuitenkin otsikkoa: muistelmissa kuvataan koulutus- ja korkeakoulupolitiikan merkittäviä kehityslinjoja 1960-luvulta 1990-luvulle: peruskoulun synnystä yliopistojen laajentumiseen. Niissä ja monissa kulttuurielämän riennoissa Numminen oli väkevästi mukana.
Nummisen pitkän virkamiesuran loppupuolelle ajoittui ministeri Christofferr Taxelin johdolla käynnistynyt koulutusjärjestelmän visiokeskustelu. Se johti ammattikorkeakoulujen syntyyn 1990-luvun aikana. Tätä prosessia Numminen kuvaa värikkäästi, ja hänen muistelmiensa teksti täydentää aiempia kuvauksia, jotka on esitetty muun muassa Osmo Lampisen ja Marita Savolan (1995) ja Heikki Mäenpään (2002) kirjoituksissa. Numminen oli tärkeä linkki keskustelussa yliopistojen johdon suuntaan, johon hänellä oli paljon yhteyksiä.
Olin paikalla Finlandia-talolla vuonna 1989, kun Taxellin visio julkistettiin. Numminen avasi tilaisuuden teatraaliseen tyyliinsä sanoen: “suomalaisen koulutuspolitiikan lehti kääntyy”. Ja niin tapahtuikin: visiosta toteutui ammattikorkeakoulut, mutta nuorisokoulu ei.
Uuden korkeakoulumuodon vastustus oli vahvaa, mutta ammattikorkeakoulu-uudistus eteni nopeasti kokeilujen ja kansainvälisten esimerkkien pohjalta. Aina välillä kuulee sanottavan, että politiikalla ei väliä, mutta Nummisen teksti kertoo toista. Esko Ahon hallituksessa ministerit Riitta Uosukainen ja Tytti Isohookana-Asunmaa vastustivat tai jarruttivat uudistuksen etenemistä, mutta tilanne muuttui, kun opetusministeriksi tuli kokoomuksen Olli-Pekka Heinonen. Toimintansa vasta aloittaneen Arenen toimesta saatiin hyvä yhteys keskustan ministeri Mauri Pekkariseen, joka oli Esko Ahon luottomies ja tärkeä taustavaikuttaja. Ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen mahdollistanut laki saatiin aikaan vuonna 1995.
Muistelmissa on usein tapana jättää vähemmälle huomiolle kysymykset, joissa kirjoittaja on mahdollisesti muuttanut kantaansa. Numminen oli pitkään 1980-luvulla varsin kriittinen akateemisen opettajankoulutuksen uudistusratkaisuihin. Erityisesti luokanopettajankoulutuksen osalta hän tuntui arvostavan vanhan seminaarilaitoksen henkeä. Myös maisteritasoinen opettajankoulutus ei saanut häneltä aluksi varauksetonta tukea.
Nummisen monipuolisesta aktiivisuudesta kertoo se, että hän kävi 1980-luvulla useaan otteeseen keskustelua kasvatustieteen tutkimuksen tilasta ja suunnasta. Tältä osin hänen pääviestinsä on edelleen ajankohtainen: lukumääräisesti laajalla kasvatustieteen tutkimuksella on vähän annettavaa käytännön koulutuspolitiikan ratkaisuihin.
Numminen on sekä puhutun että kirjoitetun kielen käytön mestari. Muistelmateosta on nautinto lukea. Sen tyylikkäät luonnehdinnat eri ministereistä ja opetusministeriön virkamiehistä ovat tuulahdus viime vuosituhannelta Kekkosen ja Koiviston ajan Suomesta: ajasta, jolloin Suomen sivistys – ja hyvinvointipolitiikan suurta linjaa luotiin.
Kirjoittaja
Tapio Varmola, KT, dosentti, tapiovarmola@outlook.com
Lähteet
Numminen, Jaakko (2020). Sivistys-Suomen synty 1 & 2. Edita. 490 + 465 s.
