Sanna Tyni, Kirsi Knuuttila & Kari Laasasenaho
Kestävä kehitys osaksi johtamista
Toimenpiteitä ammattikorkeakouluille kohti kestävyyttä ja hiilineutraaliutta -julkaisussa (Knuutila, 2020) kuvataan keskeisiä tavoitteita sekä kestävyyttä ja vastuullisuutta edistäviä käytännön toimenpiteitä. Ne voivat omalta osaltaan vastata Arenen visioon kasvattaa hiilikädenjälkeä ja pienentää hiilijalanjälkeä (Kuvio 1). Julkaisussa todetaan, että kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tulee olla osana johtamista kaikilla tasoilla ja että henkilöstö ja opiskelijat tulee osallistaa suunnitteluun ja toteutukseen. Hyödyllistä on myös perustaa erillinen kestävän kehityksen työryhmä (Laasasenaho, 2021). Työryhmä tulee resursoida tarpeellisella osaamisella ja sillä on oltava oikeus nostaa uusia asioita ja näkökulmia päätöksentekoon.
Arene on tunnistanut henkilöstöjohtamiselle seuraavia tavoitteita:
- Toimia taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti vastuullisina työnantajina.
- Toiminta on vastuullista ja läpinäkyvää.
- Henkilöstö tuntee omaan työhönsä liittyvät ja sitä ohjaavat keskeiset kestävän kehityksen linjaukset.
- Seurata kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tilaa vuosittain.
- Tukea koko korkeakouluyhteisön kestävän kehityksen ja vastuullisuuden osaamista jatkuvalla kehittämisellä.
- Sisällyttää kestävän kehityksen aihealue työntekijöiden perehdytykseen.
- Kehittää toimintaa avoimesti yhdessä henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Henkilökunnan tulee siis ymmärtää kestävän kehityksen ja vastuullisuuden merkitys omalla alalla ja kyetä sisällyttämään sitä luontevasti omiin tehtäviinsä. Lisäksi uudet työntekijät tulee perehdyttää organisaation kestävyystavoitteisiin. Näillä toimenpiteillä johtaminen toteutuu myös pedagogisesta näkökulmasta laadukkaasti, kun henkilöstö on tietoinen toiminnan tavoitteista ja toteutus pohjautuu suunnitelmiin. Pedagogisen johtamisen huomiointi tuo kehitystyöhön mukaan myös henkilöstön kestävän kehityksen osaamisen vahvistamisen, joka myös jatkossa tukee kestävän kehityksen kytkeytymistä osaksi opetusta ja mahdollistaa näin opiskelijoiden osaamisen kehittymisen.
Kestävä kehitys TKI-toiminnassa
JAMKissa systemaattinen kestävän kehityksen työ käynnistettiin Lapin ammattikorkeakoulun koordinoiman Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (KiertotalousAMK) -hankkeen (OKM 2018‒2020) tiimoilta. Epävirallinen ympäristötyöryhmä toteutti tammi-helmikuussa 2020 opiskelijakyselyn, jonka tulokset koottiin Kestävän kehityksen kysely Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoille -julkaisuun. Opiskelijakyselyn tuloksia hyödynnettiinkin jo heti keväällä 2020 ruokapalvelun kilpailutuksessa, jossa painotettiin kyselyssä esiin nousseita toiveita lähiruuan lisäämisestä, vähäpäästöisemmän ruuan tarjoamisesta sekä kestopakkausten lisäämisestä. Vuoden 2020 lopulla JAMKiin uusittiin myös jäteastiat, joihin toteutettiin opinnäytetyönä lajittelun laatua edistävä ja visuaalisesti houkutteleva ohjeistus (Kuva 1).
Vuoden 2020 huhtikuussa JAMKiin perustettiin virallinen kestävän kehityksen työryhmä. Vuoden 2021 tammi-helmikuussa työryhmä toteutti henkilöstökyselyn, jonka tulokset julkaistiin JAMK 2030 -blogissa otsikolla Mitä JAMKin henkilöstö ajattelee kestävästä kehityksestä? (Kuvio 2.) Maaliskuun 2021 lopussa JAMKin henkilöstölle järjestettiin kestävän kehityksen toiminnan kick-off-webinaari, jossa henkilöstö tuotti ideoita JAMKin kestävän tulevaisuuden tiekarttaan koulutukseen, TKI-toimintaan, henkilökunnan osaamiseen, johtamiseen, kestävää kampukseen ja hankintoihin liittyen.
TKI-toiminnan osalta tunnistettiin merkityksellisiksi tutkimus- ja kehitystyön suuntaaminen vaikuttavuutta edistävään toimintaan. Lisäksi kaikkien hankkeiden toteutuksessa tulisi huomioida hankintojen kestävyys ja vastuullisuus entistä paremmin. Esille nousi myös kokousten ja tapahtumien järjestäminen entistä useammin digitaalisesti, jolloin vähennetään matkustamiseen käytettävää aikaa, rahaa ja ympäristövaikutuksia. JAMKin henkilöstö piti myös tärkeänä hankkeiden jatkumon kehittämistä.
SeAMK perusti kestävän kehityksen työryhmän vuonna 2019 ja uudisti kestävän kehityksen ohjelman vuoden 2020 alusta. SeAMKissa kestävän kehityksen työryhmän tehtävänä on lisätä laajasti kestävyys- ja vastuullisuustoimia, ja ohjelma on laadittu vuoteen 2025 asti (SeAMK 2021). Kestävä kehitys huomioidaan yhä paremmin myös opetuksessa. Opintotarjonnassa on lisätty läpileikkaavasti myös kestävän kehityksen juonteita. Lisäksi lukuvuonna 2020‒2021 tarjolle tuli ensimmäistä kertaa kaikille vapaasti valittava Kestävän kehityksen perusteet -opintojakso (3 op).
SeAMKissa yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on seurata kestävyyttä systemaattisesti TKI-toiminnassa. Kiertotalous ja kestävyys onkin nostettu SeAMKin nousevaksi vahvuusalaksi, ja tavoitteena on kasvattaa alaan liittyvien hankkeiden suhteellista osuutta kaikista meneillään olevista TKI-hankkeista. Vuosittaisella seurannalla voidaan kehittää ja suunnitella tulevaa toimintaa ja arvioida TKI-toiminnan vastuullisuutta. Näin voidaan lisätä myös hankkeiden alueellista vaikuttavuutta Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden 2021 alussa alaan liittyviä eri pituisia hankkeita oli käynnissä 18 ja niiden budjetti ylitti kolme miljoonaa euroa. Tavoitteena onkin kasvattaa toimintaa edelleen tulevina vuosina. Kestävyyttä sivuavien hankkeiden lisääntymistä selittää osittain myös aihepiiriin suunnatun hankerahoituksen kasvu.
Lapin AMKiin perustettiin vuonna 2019 kestävän kehityksen työryhmä ja ensimmäinen ohjelma laadittiin vuosille 2020‒2022. Ohjelma sisälsi toiminnan hiilijalanjäljen alentamiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä TKI- ja koulutustoiminnan kehityssuunnitelmat ja kestävän kehityksen tietoisuuden kehittämisen viestinnällä. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden toiminnasta kootaan tietoa Lapin AMKin nettisivustolle: https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Kestava-kehitys-ja-kiertotalous. (Lapin AMK, Kestävä kehitys ja kiertotalous, 2020) Ohjelman toteuttaminen ja seuranta tapahtuu vuosisuunnitelmien kautta toimenpiteiden toteutumisen tuloksia mittaamalla.
Vuoden 2021 alussa toimintasuunnitelman keskiöön nostettiin koulutus- ja TKI-toiminnan vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden todettiin kytkeytyvän vahvasti osaksi LUC-konsernin (LUC, 2020) vuonna 2020 päivitettyä toimintastrategiaa (Visio 2030, 2020). Ensimmäisessä kehitysvaiheessa muokataan muun muassa hankkeiden hallinnoinnin järjestelmää, jotta jatkossa hankkeiden toteutuksessa huomioidaan systemaattisesti vastuullisuus ja kestävä kehitys.
Tavoitteena on, että hanketoiminnassa voidaan selkeästi osoittaa vastuullisuutta ja kestävää kehitystä edistävät toiminnot jo vuoden 2022 aikana. Hanketoiminnan rinnalla käynnistyvät myös muun muassa kumppanuus- ja partneritoiminnan kehittäminen sekä kartoitus Lapin AMKin roolista alueellisena, kansallisen ja kansainvälisen tason TKI-toimijana ja vaikuttajana kestävän kehityksen näkökulmasta. Erityisesti näiden osalta toimenpiteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös organisaation strategia (Visio 2030) sekä laatuohjelma (Lapin AMK, Laatu, 2020). Haasteena on erityisesti havaittu olevan toiminnan monipuolisuus ja laajuus, minkä vuoksi kehitystoimenpiteitä tulee toteuttaa systemaattisesti useita eri väyliä pitkin. Toiminnan kehittämisessä tulee huomioida henkilöstön kestävän kehityksen osaamisen vahvistaminen, jotta toiminta kytkeytyy aidosti ja monipuolisesti osaksi toimintaa.
Kestävä kehitys osana koulutustoimintaa
Lapin AMKissa laadittiin kevään 2020 aikana koulutuksen toimenpidesuunnitelmat tulevalle vuodelle sekä pidemmän aikavälin tavoitteet, joita kohti koulutuksen asiantuntijat lähtevät kehitystoimenpiteitä suuntaamaan. Pohjatyönä kehitystyölle käytiin läpi eri koulutusten geneeriset osaamiset kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmasta verraten niitä Unescon määrityksiin. Kestävä kehitys kytkeytyy opetussuunnitelmiin sisällytettyhin osaamistavoite- ja toteutustapakuvauksiin. Kehitystoimenpiteinä opintojaksokuvauksia voitaisiin selkeyttä siten, että niistä käy ilmi mihin kestävän kehityksen tavoitteisiin kyseinen opintojakso kytkeytyy eniten ja kuinka teemaa opintojaksolla käsitellään. Keskeiseksi haasteeksi havaittiin koulutusohjelmien monipuolisuus sekä vaihtelevat käytänteet sisältöjen kuvauksissa. Ohjelmien ja sisältökuvausten läpikäyntiin on varattava riittävästi aikaa ja henkilöstöresurssia. Tarvitaan myös vahvasti henkilöstön osaamisen kehittymistä. Mitä parempi tietotaito henkilöstöllä on, sitä monipuolisemmin ja syvällisemmin he voivat arvioida ja nostaa esille kestävän kehityksen teemoja eri koulutuksissa.
Tämänhetkisiä havaintojamme ja jatkosuunnitelmia
Kestävän kehityksen ammattikorkeakoulukohtaisia ohjelmia käynnistettäessä olemme havainneet, että osa opiskelijoista ja henkilökunnasta on erittäin kiinnostuneita kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämisestä. Mielestämme olisi erityisen tärkeää motivoida henkilöstöä, jotta saavutettaisiin Arenen tavoite taata kestävän kehityksen taidot kaikille opiskelijoille. Kestävä kehitys tulisikin integroida luontevaksi osaksi kaikkea oppimista ja jokapäiväistä toimintaamme. Tätä tulisi tukea kaikissa organisaatioissa myös johtamisen kautta. Henkilöstölle olisi varattava riittävät resurssit kestävän kehityksen osaamisen kehittämiseen. Lisäksi tulisi laatia henkilöstön toiminnan tueksi toimintasuunnitelmat, jotka voivat toteutua esimerkiksi osana opetus- tai työsuunnitelmatyötä.
Ammattikorkeakoulut kulkevat kohti uuden sukupolven korkeakoulua toteuttaen lukuisia suuria ja pieniä arjen tekoja. Tulevan vuoden aikana ammattikorkeakoulut ottavat yhteistyössä Arenen kanssa merkittäviä edistysaskelia kestävän kehityksen kytkemiseksi osaksi toimintaansa.
Kirjoittajat
Sanna Tyni, FT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, sanna.tyni@lapinamk.fi
Kirsi Knuuttila, DI, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, kirsi.knuuttila@jamk.fi
Kari Laasasenaho, FT, erityisasiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, kari.laasasenaho@seamk.fi
Lähteet
Arene. (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Haettu 22.3.2021. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574.
Knuuttila K. (toim.) (2021). Toimenpiteitä ammattikorkeakouluille kohti hiilineutraaliutta ja kestävyyttä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-609-5
Laasasenaho, K. (2021). Opas kestävän kehityksen työryhmien perustamiseen ammattikorkeakouluissa, Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluissa. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103157333
Lapin AMK. (2020). Kestävä kehitys ja kiertotalous. Lapin ammattikorkeakoulu. Haettu 22.3.2021. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Kestava-kehitys-ja-kiertotalous.
Lapin AMK. (2020). Laatu. Lapin ammattikorkeakoulu. Haettu 22.3.2021. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Lapin-AMKin-tapa-toimia/Laatu.
LUC. (2020). Lapin korkeakouluyhteisö LUC. Haettu 22.3.2021. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/LUC.
Puukko, S. & Tyni, S. (2020). Askelmerkit Lapin ammattikorkeakoulun kestävyystoimintaan. AMK-lehti/UAS Journal, 2/2020. https://uasjournal.fi/2-2020/askelmerkit-kestavyystoimintaan/.
SeAMK (Seinäjoen ammattikorkeakoulu) (2021). Kestävä kehitys. Haettu 6.4.2021. https://www.seamk.fi/seamk-info/kestava-kehitys/
Tyni, S., Laasasenaho, K., Malve-Ahlroth, Sara, Haapea, P.,Rosendahl, A., Suominen, J., Engblom, I., Virta, M. & Yli-Suvanto, S. (toim.) Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 15/2020. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-362-1
Visio 2030. (2020). Visio 2030, LUC strategia, Lapin korkeakouluyhteisö. Haettu 22.3.2021. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia.
Abstract
In the autumn of 2020, the Rector’s Council of Universities of Applied Sciences (Arene), published a program for the sustainable development and responsibility of universities of applied sciences (UAS): Sustainable, responsible, and carbon-neutral universities of applied sciences (2020). In UAS, sustainable development has been part of the activities even before the program was announced. The activities vary in each UAS depending the scope, scale and timeframe of its sustainable development and responsibility program. The planning work to implement the Arene’s Sustainability and Responsibility Program has been carried out in three different working groups (administration, RDI and education) in co-operation between UAS’s, and many of the working group’s representatives also participate in their own organization’s sustainable development working groups.
Jyväskylä University of Applied Sciences (JAMK), Seinäjoki University of Applied Sciences (SeAMK) and Lapland University of Applied Sciences (Lapland UAS) have launched targeted sustainable development activities between 2019‒2020. Development activities are carried forward in all organizations by implementing their own policies and the Arene program. In this article, we compiled case examples of development plans that promote the sustainability of our universities, as well as the findings made during the start-up phase, especially in connection with RDI activities.
It is particularly important to motivate staff in order to achieve Arene’s goal of guaranteeing sustainable development skills for all students. Sustainable development must therefore be integrated as an obvious part of all learning and everyday activities. This will require a significant change in attitudes among UASs staff and students, as well as a countless number of large and small everyday deeds in the new generation of higher education. In the coming year, UASs, in co-operation with Arene, will take significant steps to integrate sustainable development into all of their operations.
