Kestävyysosaaminen sairaanhoitajakoulutuksessa

Kaikki YK:n seitsemäntoista kestävän kehityksen päätavoitetta vaikuttavat joko suorasti tai epäsuorasti terveyteen (Agenda 2030). Hoitotyössä tarkastellaan ihmistä bio-psyko-sosiaalis-hengellisenä kokonaisuutena, joka on yhteydessä ympäristöönsä. Tällainen kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä ja ympäristöstä perustuu eheyden arvoihin, jotka ovat samoja arvoja, joita tavoitellaan, puolustetaan ja edistetään kestävässä kehityksessä. (Frisch 2001; Rosa ym. 2019.)

Sairaanhoitajan työssä ammattietiikka ja eettisyys ohjaavat kaikkea toimintaa. Käytännön toiminnassa ne näyttäytyvät motivaationa ja tahtona toimia oikein suhteessa asiakkaaseen, potilaaseen, työnantajaan sekä omaan sairaanhoitajuuteen. Vastuullisuus, joka tulee yhtenä keskeisenä käsitteenä esille kestävässä kehityksessä, näyttäytyy sairaanhoitotyössä vastuuna omasta hoitotyön asiantuntijuudesta ja hoitotyön asiantuntijuuden käytöstä niin, että hoidon inhimillisyys säilyy ja hoitotyö edistää terveyttä ja inhimillistä hyvinvointia yhteiskunnassa (Savikko 2008). Sairaanhoitajakoulutuksessa vastuullisuus ilmenee niissä pedagogisissa päätöksissä ja opetukseen liittyvissä asioissa, joilla vaikutetaan opiskelijoiden osaamiseen, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Metropolian sairaanhoitotyön opetussuunnitelmassa on huomioitu valtakunnalliset yleissairaanhoitajan 180 op osaamisvaatimukset (YleSh180op), joihin kestävän kehityksen ulottuvuudet nivoutuvat (Laukkanen 2020). Yksityiskohtaisempi peilaus ja perustelut sairaanhoitajan ammatissa vaadittavan osaamisen ja kestävän kehityksen välillä ovat kuitenkin puuttuneet. Näemme näiden asioiden auki kirjoittamisen tärkeänä, jotta opiskelijat ja opettajat ymmärtävät ja sitoutuvat viemään kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita eteenpäin.

Kestävyysosaamista kuvaavat sisällöt sairaanhoitajakoulutuksessa

Kestävä kehitys on yksi viidestä Metropolian strategisesta teemasta, joka läpileikkaa Metropolian kaikkea toimintaa mukaan lukien oppimistoiminnan. Metropolian strategian mukaisesti kestävän kehityksen ulottuvuuksien tulisi näkyä opetussuunnitelmissa, toteutua opetuksessa ja niillä tulisi olla vaikutusta opiskelijoiden osaamiseen (Metropolian strategia 2030). Strategia mahdollistaakin kestävän kehityksen teemojen näkyväksi tekemisen kaikissa tutkinnoissa systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti tämän vuoden aikana.

Metropoliassa sairaanhoitotyön tutkinnon opetussuunnitelmaa tullaan tarkastelemaan sekä ekologisen, taloudellisen että sosiaalisen kestävyyden näkökulmista kahdella tasolla:

1. Miten kestävän kehityksen eri ulottuvuudet sisältyvät opetussuunnitelmaan.
2. Miten kestävä kehitys näkyy sairaanhoitajan ammatissa vaadittavan osaamisen näkökulmasta.

Ekologinen kestävyys sairaanhoitajan ammattiosaamisena

Ekologinen kestävyys on niitä tekoja, joilla säilytetään luonnon monimuotoisuutta ja ylläpidetään ekosysteemiä oman ammatin näkökulmasta (Agenda 2030). Ekologinen näkökulma nivoutuu sairaanhoitajan ammattiosaamiseen, sillä sairaanhoitotyössä on tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä, ehkäistä sairauksia, hoitaa sairastuneita ja lievittää kärsimystä (Valvira 2021). Terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä ekologiset kysymykset liittyvät ainakin ilmastonmuutosten aiheuttamiin terveysongelmiin, kuten ilmastonmuutosten ja ympäristöä tuhoavien aineiden ja jätteiden aiheuttamien sairauksien lisääntymiseen sekä infektioiden ehkäisemiseen. (Lilienfield ym. 2018; Furukawa ym. 2016; Anåker ym. 2015; Buffoli ym. 2013.)

Sairaanhoitajan työssä tulee tiedostaa oman toiminnan merkitys ympäristön kuormittamisessa. Siihen liittyy esimerkiksi haitallisten lääkkeiden, esimerkiksi antibioottien ja hormonilääkkeiden, ympäristöä tuhoavien vaikutusten (Anåker ym. 2015) ja ilmakehään päätyvien lääkekaasujen haittojen minimointi. Kertakäyttöisistä hoitovälineitä tulisi siirtyä uudelleen käytettäviin, sillä kertakäyttöiset välineet kuormittavat jätehuoltoa (Buffoli ym. 2013).

Sairaanhoitotyön opetussuunnitelmassa ekologisesti kestävää kehitystä voisi sisällyttää seuraaviin opintoihin:

• sairaanhoitajan kliiniset ammattiopinnot
• terveyden edistäminen ml. ympäristöterveydenhuolto ja ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto
• farmakologia ja lääkehoito erityisesti ympäristölle haitallisten lääkkeiden ja lääkeresistenssien mikrobien näkökulmasta
• aseptiikka ja hygienia
• infektiotaudit ja niiden ehkäisy ml. rokotusosaaminen
• ympäristöturvallisuus ml. esteettömyys.

Taloudellinen kestävyys sairaanhoitajan ammattiosaamisena

Taloudellinen kestävyys on niitä arvovalintoja, joilla pyritään pitkäjänteiseen ja tasaiseen kasvuun ja jonka avulla voidaan lisätä ekologista ja sosiaalista hyvinvointia (Agenda 2030). Sairaanhoitotyössä tulisi optimoida resurssien käyttöä ja ymmärtää toiminnan ja palveluiden tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyviä asioita laaja-alaisesti ja oman ammatin näkökulmasta. Nämä liittyvät esimerkiksi siihen, että toiminta on näyttöön perustuvaa, vältytään hoitovirheiltä, ennaltaehkäistään terveysongelmien syntyä, ihmiset hoidetaan oikeissa hoitopaikoissa oikea-aikaisesti, hoito viiveet ja hoitoajat ovat mahdollisimman lyhyitä, ihmisten toipuminen ja kuntoutuminen on mahdollisimman nopeaa ja annettu hoito, ml. lääkehoito, on tehokasta ja vaikuttavaa. Lisäksi siihen liittyy oman työn suunnittelu, käytettävät tilat, työssä tarvittavien tarvikkeiden ja välineiden käyttö sekä henkilöstöresurssien oikeanlainen kohdentaminen (Leppänen ym. 2022).

Sairaanhoitotyön opetussuunnitelmassa taloudellista kestävyyttä voisi sisällyttää seuraaviin opintoihin:

• sairaanhoitotyön kliiniset opinnot
• yhteiskuntatieto ml. sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, toiminnan vaikuttavuus
• yrittäjyys ml. taloustieto
• hyvinvointiteknologia
• etiikka ml. potilaan ja asiakkaan oikeudet
• kuntoutumista edistävä ja kuntouttava hoitotyö
• toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi ml. asiakkaan toimintakyky.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sairaanhoitajan ammattiosaamisena

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä on kyse ihmisistä ja ihmisyhteisöistä sekä hyvinvoinnista, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Se on yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta, jossa huomioidaan myös kulttuurinen näkökulma ja kunnioitetaan yksilön oikeuksia. Kulttuurinen kestävyys mahdollistaa kulttuurien ymmärtämisen, niiden säilyttämisen ja siirtymisen seuraavalle sukupolvelle (Agenda 2030). Sosiaalisen kestävyyden peruslähtökohta ovat potilaan tai asiakkaan tarpeet (Capolongo ym. 2016), potilasturvallisuus (Pot ym. 2018) ja hoidon saatavuus (Leppänen 2022). Hoitotyössä tulee erityisesti mahdollistaa ihmisten osallisuus ja ehkäistä ihmisten syrjäytymistä. Tukemalla ihmisen sosiaalista hyvinvointia vaikutetaan samalla hänen terveyteensä ja toimintakykyynsä.

Sairaanhoitotyön opetussuunnitelmaan liittyvää sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä voisi sisällyttää seuraaviin opintoihin:

• ammattietiikka ml. kulttuurisensitiivisyys
• vuorovaikutus ml. kohtaamistaidot
• ohjaus- ja neuvonta ml. terveysneuvonta, palveluohjaus
• kielitaito
• johtaminen ml. asiakaslähtöisyys, työyhteisö- ja tiimityötaidot, moniammatillisuus
• terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
• kirjaaminen ja raportointi.

Kestävyysosaaminen osaksi valmistuvan sairaanhoitajan ammatti-identiteettiä

Kestävän kehityksen osaamisen vahvistaminen on tärkeää sairaanhoitotyön koulutuksessa, sillä sairaanhoitajaksi valmistuvat ovat keskeisessä asemassa selättäessään ja ratkoessaan kestävään kehitykseen liittyviä haasteita terveydenhuollossa yhdessä muiden ammattiryhmien kanssa. Koulutuksessa on hyvä alusta asti kiinnittää huomiota kestävän kehityksen ulottuvuuksiin, tehdä ne näkyväksi sekä vahvistaa niihin liittyvää osaamista.

Hoitajilla näyttäisi yleisesti olevan vaikeuksia arvioida kestävän kehityksen tavoitteiden merkitystä omassa työssään, jos tavoitteet eivät suoraan linkity hoitotyön käytäntöön (Fields ym. 2021). Samankaltaisia tuloksi on kuvattu Leppäsen ym. (2022) tutkimuksessa, jossa kartoitettiin leikkaussaliympäristössä työskentelevien näkemyksiä ja osaamista kestävästä kehityksestä. Sairaanhoitajakoulutuksessa tulisikin avata enemmän näihin liittyviä käsitteitä ja sitoa niihin liittyvä tieto konkretiaan ja käytännön tilanteisiin.

Kestävän kehityksen merkitys ja sen tärkeyden ymmärtäminen osana omaa ammattia ja suurempaa kokonaisuutta vaatii sitä, että kestävä kehitys on otettu vakavasti ammattikorkeakoulutasolla ja opettajilla on siihen liittyvä riittävä osaaminen. Metropoliassa kestävä kehitys on otettu osaksi strategiaa kolmella tasolla: oman toiminnan kestävyys, kestävän kehityksen osaaminen sekä ratkaisut kestävän kehityksen haasteisiin (Metropolian strategia 2030). Kestävän kehityksen nostaminen osaksi Metropolian strategiaa on mahdollistanut koko henkilöstölle siihen liittyvän koulutuksen. Lisäksi Metropoliassa on tehty ohjeistus siihen, miten eri tutkinnoissa arvioidaan kestävän kehitykseen liittyvien 17 tavoitteen näkyminen opetussuunnitelmissa. Näin saadaan esille tutkintojen välillä vertailtavaa tietoa mutta myös tietoa siitä, mikä on tutkinnon nykytila ja siihen liittyvät kehittämistarpeet.

Näyttää siltä, että sairaanhoitotyön opetussuunnitelmissa kestävän kehityksen teemat ovat jo jollain tasolla sisäänkirjoitettuina olemassa. Niitä ei välttämättä ole kuitenkaan systemaattisesti tuotu esille eikä siihen liittyvää keskustelua ole käyty sairaanhoitajan osaamisen näkökulmasta.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Käsityö ja psyykkinen hyvinvointi käsityön tutkimuskentässä

Digitalisaatio mahdollistaa Väyläopinnot

Kuntoutujan polku palvelukodista farmille

The Future Competences for Working with Older People