Ammatillinen opettajankoulutus osaamisen viitekehysten valossa

Kirjoittajat: Seija Mahlamäki-Kultanen, Iiris Happo & Sirpa Perunka.

Ammatillisen opettajankoulutuksen säädöspohja ja opetussuunnitelmien kehittäminen

Ammatillinen opettajankoulutus on tarkoitettu ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajille ja opettajiksi aikoville. Se tuottaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden (A 986/1998). Koulutukseen pääsy edellyttää pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa ja vähintään 3 vuoden työkokemusta. Asetuksessa 1129/2014 linjataan opettajankoulutuksen tavoitteet ja opintojen rakenne. Tavoitteena on saada valmiudet ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista ja kehittää omaa opetusalaa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen. Opintoihin sisältyy kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua ja muita opintoja. Ammatillisia opettajakorkeakouluja koskeva lainsäädäntö ei nykyisellään määrittele opettajankoulutusta osaamisperusteiseksi. Asetus ammattikorkeakouluista on laadittu ennen Bolognan prosessia ja osaamisperusteisuuden käyttöönottoa eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa (Eurooppalainen tutkintojen viitekehys EQF 2009). Tästä huolimatta ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat kehittäneet koulutuksiaan voimakkaasti osaamisperusteiseen ajatteluun ja toimintamalliin. Opettajankoulutuksen osaamistavoitteet sisältävät paljon yhteisiä piirteitä ja ovat asettuneet tutkimuksellisen asiantuntijatyön tasoon kaikissa opettajankoulutusta järjestävissä korkeakouluissa (Mahlamäki-Kultanen & Nokelainen 2014).

Ammatillisen opettajankoulutuksen osaamistavoitteisiin kohdistuva tutkimus on nyt erityisen ajankohtaista. Tutkintojen ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamista käsitellyt työryhmä jätti loppuraporttinsa 23.1.2019 ja totesi muun muassa ammatillista opettajankoulutusta koskevan lainsäädännön vaativan selkiyttämistä (Osaaminen ratkaisee 2019). Työryhmä harkitsi ammatillisen opettajankoulutuksen ottamista mukaan viitekehykseen ja totesi, ettei nykyisten säädösten tilanne vielä mahdollista sitä. Viitekehyksestä on säädetty laissa (93/2017) ja valtioneuvoston asetuksessa (120/2017).

Ammattikorkeakoululain 932/2014 mukaan ammattikorkeakouluilla on opetussuunnitelmatyön autonomia. Kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut (Haaga-Helia, HAMK, JAMK, OAMK ja TAMK) osallistuvat OKM:n opettajankoulutusfoorumiin ja sen rahoittamiin kehittämishankkeisiin, kuten tämän artikkelin kontekstina toimiva Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hanke (OPEKE). OPEKEssa ammatilliset opettajakorkeakoulut rakentavat yhteisiä strategisia linjauksia opetussuunnitelmien sisällönanalyysin ja tulevaisuustyön pohjalta vuosina 2017-2019. Opettajankoulutusfoorumi on linjannut kaikille opettajille yhteiset osaamiskuvaukset monivaiheisessa prosessissa (Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja 2016). Osaamiskuvaukset ovat laaja-alainen perusosaaminen, uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus sekä oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen.

Ammatillisen opettajan työ muutoksessa

Mäki ym. (2015, 48-49) ennakoivat ammatillisen opettajan työn osaamisalueita vuoteen 2025 ja tunnistivat osaamisvaatimusten laajuuden ja haastavuuden. Vastaavasti Korpi, Hietala, Kiesi ja Räkköläinen (2018) arvioivat valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta osaamisperusteisuuden tilaa ammatillisessa koulutuksessa ja miten ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat osaltaan tukeneet ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden kehittymistä. Arviointi toteutettiin ennen ammatillisen koulutuksen reformiuudistusta. Sen mukaan ammatillisten opettajankoulutusten toteuttamistavat ja pedagogiset lähtökohdat vaihtelevat osaamisperusteisuudessa. Osaamisperusteisuuden toteutumista on tuettu aktiivisesti, joskin haasteita ja kehittämiskohtia havaittiin olevan edelleen.

Ammatillisen koulutuksen reformissa osaamisperusteisuus korostuu entisestään (Raudasoja, Norontaus, Tapani & Ylitervo 2018). Osaamisperusteisuuden käsitteen tulkinnat (Malinen & Salo 2018) ja käytännön toteutukset vaihtelevat, mutta keskeinen tavoite osaamisperusteisessa koulutuksessa on saada jokaisen opiskelijan osaaminen näkyväksi ja todennetuksi (Happo, Karjalainen & Perunka 2018). Osaamista opiskelijat voivat hankkia eri tavoin, eri aikajänteellä ja eri konteksteissa (Osaamisperusteisuus todeksi 2014). Osaamisperusteisuuden toteutuminen edellyttää linjakkuutta korkeakoulun strategiasta opetussuunnitelmiin, oppimisen ympäristöihin ja arviointiin asti (Biggs 1996).

Käynnissä oleva kehittämishanke OPEKE yhtenäistää edelleen käytänteitä ja luo perustaa ammatillisten opettajankoulutusten yhteisille strategisen tason linjauksille. Tavoitteena on, että opiskelija saa aidon kokemuksen osaamisperusteisuuden toteutumisesta ja henkilökohtaistetusta oppimisprosessista (vrt. Kilja 2018). Omakohtainen kokemus osaamisperusteisesta opiskelusta auttaa opettajia toteuttamaan osaamisperusteisuutta myös omassa työssään (Happo & Perunka 2016).

Opetussuunnitelma-analyysin toteutus ja tulokset

OPEKEn A2. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen OPS-prosessien uudistaminen -työryhmä (Iiris Happo, Harri Keurulainen, Pirjo Männynsalo, Sirpa Perunka, Anu Raudasoja, Katja Rönkkönen, Mika Saranpää) analysoi 2018/2019 ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmia laadullisella sisällönanalyysillä. Vertailukohtana olivat kansallinen tutkintojen viitekehys ja opettajankoulutusfoorumin yhteinen osaamiskuvaus.

Analyysi osoitti, että ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat vastaavat kattavasti molempia vertailussa käytettyjä osaamisvaatimuksia (taulukko 1).

TAULUKKO 1. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmien analyysi

Tutkintojen kansallinen viitekehys, osaamisvaatimuksetOpettajankoulutus-
foorumin opettajankoulutuksille linjaamat osaamiskuvaukset
OPEKE A2-työryhmän analyysi ammatillisten opettajankoulutusten opetussuunnitelmistaNäyte ammatillisten opettajankoulutusten opetussuunnitelmista
Tason 7. kuvaus (VNA 120/2017)1 = laaja-alainen perusosaaminen
2 = uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus
3 = oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen
x = osaamisvaatimus ilmenee opetussuunnitelmissa
1. Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. 1 x ”--hallitsee kasvatustieteen ja ammattikasvatustieteen keskeisimmät käsitteet, jäsentää kasvatusalan ilmiöitä tieteellisesti ja analyyttisesti.” (OAMK)
2. Ymmärtää oman ja muiden alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. 1 x ”--osaa tarkastella ja analysoida opettajuutta osana yhteiskunnallista ja koulutuspoliittista päätöksentekoa ja toimintaa.” (TAMK)
3. Ratkaisee vaativia ongelmia myös luovin toteutuksin tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. 2 x ”--käyttää ja kehittää oppimiskeskeisiä ohjaus-, opetus- ja arviointimenetelmiä yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa.” (Haaga-Helia)
4. Työskentelee itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä tai toimii yrittäjänä. 1 x ”--tuntee oman alansa työelämän ja yrittäjyyden edellyttämät osaamisvaatimukset ja kykenee jäsentämään niitä opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ja toteutusta varten.” (HAMK)
5. Johtaa ja kehittää monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. 2 x ”--taitoa ja tahtoa kehittää ammatillista oppimista, työelämää ja yrittäjyyttä alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla kulloinkin tarkoituksenmukaisten kumppanuussuhteiden verkostoissa aktiivisesti toimien.” (JAMK)
6. Johtaa asioita ja/tai ihmisiä. 3 x ”--soveltaa opetuksessaan nykyisen pedagogisen käsityksen mukaisia opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmiä monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hän ohjaa ammattiin opiskelevien ammatillista kasvua ja perustelee pedagogiset ratkaisunsa.” (OAMK)
7. Arvioi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kartuttaa oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaa muiden kehittymisestä. 1, 3 x ”--käyttää ja kehittää oppimiskeskeisiä ohjaus- opetus- ja arviointimenetelmiä yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa; ammatillinen opettaja kehittää oppimisympäristöjä ja -prosesseja eri verkostoissa ja yhteisöissä.” (Haaga-Helia)
8. Valmius elinikäiseen oppimiseen. 3 x ”--analysoi oman asiantuntijuutensa kehittymistä elinikäisen oppimisen näkökulmasta.” (HAMK)
9. Toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat. 2 x ”--kykyä toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa ja kumppanuusverkostoissa oppimiselle asetettujen tavoitteiden kannalta mielekkäällä ja eettisesti perustellulla tavalla.” (JAMK)
10. Viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään. 1, 2, 3 x ”--ohjaamisessa korostuu opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien oppimista, työskentelyä ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä tukeva vuorovaikutus.” (TAMK)
11. Viestii ja on vuorovaikutuksessa toisella kotimaisella kielellä sekä kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä. x ”--kykyä toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa ja kumppanuusverkostoissa--kehittää ammatillista oppimista, työelämää ja yrittäjyyttä--kansainvälisellä tasolla--” (JAMK)

Johtopäätökset

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmat on laadittu kansallisen tutkintojen asetuksen 120/2017 kuvaaman viitekehyksen tason 7 mukaan, vaikka ammatillinen opettajankoulutus ei vielä ole osa lainsäädännöllistä tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehystä. Opetussuunnitelmat noudattavat osaamisperusteisuuden ja koulutuksen linjakkuuden periaatteita (vrt. Biggs 1996). Ne ovat myös linjassa OKM:n opettajankoulutusfoorumin opettajankoulutukselle laatimien yhteisten osaamiskuvausten kanssa (Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja 2016), kun otetaan huomioon hakukelpoisuuden edellyttämä korkeakoulututkinto ja työkokemusvaatimus.

Ammatilliset opettajakorkeakoulut kehittävät opetussuunnitelmiaan yhteistyössä työelämän ja kumppanioppilaitostensa kanssa opetusalaa koskevien ennakointien ja tutkimusten sekä opiskelijapalautteiden ohjaamina. Nykyiset osaamiskuvaukset heijastavat ammatillisen opettajan työn kasvanutta vaativuutta.

Kirjoittajat

Seija Mahlamäki-Kultanen, FT, johtaja, HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, seija.mahlamaki-kultanen(at)hamk.fi

Iiris Happo, KT, yliopettaja, OAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, iiris.happo(at)oamk.fi

Sirpa Perunka, KT, lehtori, OAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, sirpa.perunka(at)oamk.fi


Ammattikorkeakoululaki 932/2014.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998.

Biggs, J. (1996). Enhancing Teaching through Constructive Alignment. Higher Education 32, ss. 347–364.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF). (2009). EUROOPAN KOMISSIO. Koulutus ja kulttuuri. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/broch_fi.pdf

Happo, I., Karjalainen, A. & Perunka, S. (2018). Osaamisen pyramidi opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun toteutumisen tukena ammatillisessa opettajankoulutuksessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Haettu 11.2.2019 osoitteesta http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018060525272

Happo, I. & Perunka, S. (2016). Miten Sinä haluaisit osaamisesi osoittaa? Henkilökohtaistetun opintopolun toteutuminen Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusharjoittelussa Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 18(2), ss. 54–72.

Kilja, P. (2018). Opintojen henkilökohtaistaminen aikuisoppijoiden kokemana. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 160. Jyväskylä.

Korpi, A., Hietala, R., Kiesi, J. & Räkköläinen, M. (2018). Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. Osaamisperusteisuuden tila. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 85/201. Haettu 22.1.2019 osoitteesta https://osaamisperusteisuus.karvi.fi/download/2020/

Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 93/2017.

Mahlamäki-Kultanen, S. & Nokelainen, P. (2014). Onko suutarin lapsella kengät? Ammatillisten opettajien pedagogisen kelpoisuuden antavan koulutuksen opetussuunnitelmien analyysi. Teoksessa S. Mahlamäki-Kultanen, A. Lauriala, A. Karjalainen, A. Rautiainen, M. Räkköläinen, E. Helin, P. Pohjonen & K. Nyyssölä (toim.). Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Opetushallitus. Muistiot 2014:4, ss. 23–35. Haettu 15.1.2019 osoitteesta http://www.oph.fi/download/163626_opettajankoulutuksen_tilannekatsaus.pdf

Malinen, A. & Salo, P. (2018). Ammatillinen opettajuus syvenevänä osallisuutena työelämän käytännöissä. Teoksessa A. Norontaus, A. Raudasoja, A. Tapani ja R. Ylitervo (toim.). Innokkaasti edelläkävijänä! Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. Parasta osaamista -verkostohanke 11/2018. Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 4.2.2019 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154032/HAMK_innokkaasti-edellakavijana_ejulkaisu_8_2018.pdf

Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Guttorm, T., Mäntylä, R., Stenlund, R. & Weissmann, K. (2015). Opettajankouluttajan osaaminen. Ammatillisen opettajankouluttajan työn tulevaisuus 2025. Haettu 5.2.2019 osoitteesta https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/hh_opettajankouluttajan_osaaminen_netti.pdf

OPEKE – ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://www.hamk.fi/projektit/opeke/

Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia. (2016). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:34. Haettu 15.1.2019 osoitteesta https://minedu.fi/documents/1410845/3985888/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misen+suuntaviivoja+-+Opettajankoulutusfoorumin+ideoita+ja+ehdotuksia/0e6d21d6-3d3d-49a7-9c1f-bf9595a28211/Opettajankoulutuksen+kehitt%C3%A4misen+suuntaviivoja+-+Opettajankoulutusfoorumin+ideoita+ja+ehdotuksia.pdf

Osaaminen ratkaisee. Viitekehyksen laajentamistyöryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:3. Haettu 6.2.2019 osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161306?fbclid=IwAR1TWJT_NmM35vcZnNS_gWqNiDcXrDP2zWXJP0C-sLWV2vAtHFon6VxTWp8

Osaamisperusteisuus todeksi – askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille. (2014). Opetushallituksen oppaat ja käsikirjat 2014:8. Haettu 4.2.2019 osoitteesta http://www.oph.fi/download/159910_osaamisperusteisuus_todeksi_askelmerkkeja_koulutuksen_jarjestajille.pdf

Raudasoja, A., Norontaus, A., Tapani, A. & Ylitervo, R. (toim.). (2018). Innokkaasti edelläkävijänä! Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita. HAMKin julkaisuja 4/2018. Haettu 6.2.2019 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154032/HAMK_innokkaasti-edellakavijana_ejulkaisu_8_2018.pdf

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.

Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017.

Yhteistyö tukee Itämeren kehittämistä yhtenäiseksi matkakohteeksi

Kirjoittaja: Sanna-Mari Renfors.

Itämeri-strategian toteutuminen edellyttää maiden välistä yhteistyötä

Itämeri-strategian (Euroopan Komissio 2015) tavoitteena on luoda alueesta yhtenäinen matkakohde. Strategiassa Itämeri nähdään yhdeksi markkina-alueeksi, mikä edellyttää palvelujen yhteiskehittämistä ja -markkinointia. Erityisesti ns. Keskisellä Itämerellä eli Suomessa, Virossa ja Latviassa matkailuelinkeinon kansainvälinen kasvu on ollut nopeaa. Tämä on tuonut mukanaan erilaisia liiketoiminnan kehittämisen haasteita.

Keskisen Itämeren alueella matkailuelinkeino kärsii erityisesti dynaamisten yrittäjien ja osaavan henkilökunnan puutteesta. Maiden matkailustrategiat ja toimenpideohjelmat (Latvian elinkeinoministeriö 2017; Työ- ja elinkeinoministeriö 2018; Visit Estonia 2017) painottavatkin osaamisen työelämävastaavuutta ja työntekijöiden ammattitaidon vahvistamista kasvuun vastaamiseksi. Maissa halutaan myös edistää alan työntekijöiden liikkuvuutta, sillä työ ja näiden tekijät eivät kohtaa.

Alueen yhteisten, elinkeinosta ja sen kehittämisstrategioista nousevien osaamisvajeiden ja -tarpeiden vuoksi neljä Keskisen Itämeren korkeakoulua kehitti Satakunnan ammattikorkeakoulun johdolla uuden matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuuden opetussuunnitelmineen (33 opintopistettä). Kyseisen “Boosting Growth of Tourism Business – Supporting the Development of the Central Baltic Area as a Coherent Tourism Destination” -opintokokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa erityisesti alueen kansainvälisen matkailun kasvua ja kilpailukykyä. Opintokokonaisuuden lähtökohta nousee siten Itämeri-strategiasta.

Osaamisen yhteiskehittäminen merkittävässä roolissa

Opintokokonaisuus luotiin osallistamalla matkailuelinkeino mukaan suunnitteluprosessiin. Suunnittelun taustalla oli ajatus siitä, että ne toimijat ovat mukana sisällön määrittämisessä, joihin opetussuunnitelma suoraan vaikuttaa. Osaamistarpeiden hahmottamiseksi Suomessa, Virossa ja Latviassa haastateltiin siten yhteensä 103 matkailuelinkeinon toimijaa. Osa haastatteluista tehtiin fokusryhmissä, osa yksilöhaastatteluina. Haastateltavat edustivat laajasti erilaisia sektoreita ja toimijoita, jotka kytkeytyvät matkailupalvelujen tuottamiseen ja matkailun edistämiseen. Lisäksi suunnitteluvaiheessa kartoitettiin alueellisten ja kansallisten matkailustrategioiden sekä erilaisten toimialaraporttien näkökulmia aiheesta.

Kuva 1. Kansainvälinen tiimi haastatteli yli 100 matkailuelinkeinon toimijaa kolmessa maassa.

Laajan tutkimustiedon perusteella tunnistettiin ja linjattiin yhteiset, elinkeinolähtöiset osaamistarpeet Suomessa, Virossa ja Latviassa sekä valittiin näihin pohjautuvat opintojaksojen teemat. Uusi opintokokonaisuus sisältää kolme kuuden opintopisteen ydinopintojaksoa ja viisi kolmen opintopisteen osaamista täydentävää opintojaksoa, jotka yhdessä vastaavat ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Opintojaksotarjontaa rakennettaessa huomioitiin myös käynnissä olevat opetussuunnitelmat ja verrattiin elinkeinon tarpeita näiden sisältöihin.

Yhteistyössä syntyneet opintojaksot pilotoidaan englanniksi verkko-opintoina sekä yhteisenä innovaatioleirinä lukuvuonna 2018–2019. Tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden lisäksi opintojaksoille on ilmoittautunut runsaasti matkailualalla toimivia asiantuntijoita täydentämään osaamistaan.

Opetus toteutetaan suurimmaksi osaksi verkon välityksellä kansainvälisissä opiskelijatiimeissä. Elinkeino kytketään opiskeluun erityisesti case-työskentelyn kautta. Opiskelijat perehtyvät yhdessä Keskisen Itämeren matkakohteiden ja yritysten ajankohtaisin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä esittelevät ratkaisujaan elinkeinolle. Opiskelijat myös hankkivat itse tietoa esimerkiksi haastattelemalla alan toimijoita omassa maassaan ja vertailevat tiedon perusteella yhdessä eri maiden toimintamalleja toisiinsa. Opiskelijat tapaavat myös kasvokkain viikon kestävällä innovaatioleirillä Virossa, jonka aikana tuotteistetaan Keskisen Itämeren yhteisiin luonto- ja kulttuuriresursseihin pohjautuvia matkailutuotteita ja tutustutaan paikalliseen matkailuelinkeinoon.

Lopuksi

Tämän prosessin merkittävin oppimiskokemus on ymmärryksen lisääntyminen siitä, miten matkailu toimialana ja sen käytänteet eroavat maittain. Vaikka Itämeri on maantieteellisesti suhteellinen pieni alue, matkailuala ja sen ilmiöt käsitetään sitoen ne omaan toimintaympäristöön ja kulttuuritaustaan. Jotta elinkeinoa voidaan kehittää maiden välisenä yhteistyönä, on ensin ymmärrettävä toisten sille antamat merkitykset.

Elinkeinon tarvitseman ydinosaamisen voidaan kuitenkin väittää olevan sama eri maissa. Matkailu on globaali bisnes, johon Itämeren maissa vaikuttavat samat muutostekijät. Tämän vuoksi elinkeinon haastattelujen tuloksissa ei ollut suuria eroja maittain – yhteiset osaamistarpeet hahmottuivat selkeästi. Näissä osaamistarpeissa ja käynnissä olevien opetussuunnitelmien sisällöissä huomattiin kuitenkin selkeitä eroavuuksia. Tämä osoittaa elinkeinon osallistamisen merkityksellisyyden.

Tässä katsauksessa mainittu opintokokonaisuus on kehitetty Interreg Central Baltic -rahoitteisesta hankkeessa. Opintokokonaisuudesta ja yhteisistä osaamistarpeista on saatavilla lisätietoa nettisivuilla: www.projectboosted.eu

Kirjoittaja

Sanna-Mari Renfors, FT, tutkijayliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, sanna-mari.renfors(at)samk.fi

Euroopan Komissio. (2015). European Union Strategy for the Baltic Sea Region. Action Plan, Commission Staff Working Document, Brussels.

Latvian elinkeinoministeriö. (2017). Regional Survey of Tourism Development of Latvia. Haettu https://www.interregeurope.eu/fileadmin/user_upload/tx_tevprojects/library/file_1508254284.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2018). Matkailu 4.0 toimenpideohjelma. Haettu https://tem.fi/matkailu-4.0-toimenpideohjelma

Visit Estonia. (2017). Tourism in Estonia in 2016. Haettu https://static1.visitestonia.com/docs/3024432_tourism-in-estonia-2016.pdf

Osaamisperustaisuus koulutusviennissä – miten taipuu ops?

Kirjoittaja: Marjaana Mäkelä.

Osaamisperustaisuus kytketään amk-sektorilla opetussuunnitelmatyöhön, osaamisen tunnistamiseen, arviointiin ja kansainväliseen sekä työelämäyhteistyöhön. Käsitteeseen sisältyvät tavoitteet ovat tuttuja amk-toimijoille, mutta niiden soveltaminen käytännössä ei ole aina yksinkertaista. Tässä käsittelen osaamisperustaisuuden tulkintaa koulutusviennin kontekstissa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Haagan kampuksella.

Vuonna 2015 päivitetyn restonomi-opetussuunnitelmamme osaamisprofiili kuvaa ammattilaisen, joka soveltaa joustavasti oppimaansa kehittämistyöhön ja on kasvanut liikkeenjohdolliseen ajatteluun. Lisäksi jokaiselle opintojaksolle on määritelty viisi spesifiä ydinosaamista. Uusi ops on osoittautunut monilta osin onnistuneeksi, mutta ensimmäisen koko amk-tutkintoon tähtäävän koulutusvientiprojektimme alkaessa sitä oli tarkasteltava uudesta näkökulmasta.

Vuonna 2015 alkaneen projektimme tavoitteena on rakentaa maltalaisen toisen asteen hotelli- ravintola- ja matkailualan oppilaitoksen (Institute of Tourism Studies) opettajille täydennyskoulutus, joka tuottaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisen tason 6 (amk) ja sen jälkeen tason 7 (yamk) restonomiosaamisen. Täydennyskoulutuksen osat tunnustetaan tutkinnon suorittamisvaiheessa eli prosessin tavoitteena on saada kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa. Koulutukseen osallistujilla on vankka ammattitaito ja yliopistotasoinen pedagoginen pätevyys, joiden tunnistaminen oli ensimmäinen osa opsin peilaamista osaamiseen. Haasteeksi jäi muokata restonomitutkinnon sisällöistä täydentävät osat, joilla katetaan puuttuva osaaminen. Koulutusvientimme asiakkaalla on tiivis aikataulu koko hankkeelle, joten joustava ratkaisu löytyi moduulikoulutuksesta, joka räätälöidään restonomitutkinnon ja myöhemmin restonomi, yamk -tutkinnon sisällöistä. Merkittävä osa amk-tutkintoa vastaavasta sisällöstä rakennetaan validoimalla aiemmin hankittu osaaminen ja opinnollistamalla hospitality-opettajan työtä (Mäkelä 2017).

Miten käy osaamisperustaisuuden, kun koko ops puretaan ja muotoillaan uudelleen? Yksityiskohtaisesta osaamisten listasta opintojaksoittain on mentävä kohti laajempia kokonaisuuksia pyrkien säilyttämään ydinosaaminen. Tässä kouluttajien ammattitaitoon perustuvat linjaukset ovat keskeisiä: mitä painottaa uudenlaisessa toteutuksessa, jossa yhdistyy useamman opintojakson sisältöjä? Millaista osaamista voi tunnistaa esimerkiksi ennakkotehtävillä? Kuinka ne nivotaan kokonaisuuteen ja ennen kaikkea: miten perustellaan valinnat asiakkaalle, joka tarkastelee koulutusta erilaisen, kenties hyvinkin perinteisen oppimiskulttuurin kontekstistaan käsin? Hospitality-alan kansainvälisyys ja jaettu käsitys ammattilaisen osaamisesta on helpottanut Haaga-Heliassa tätä keskustelua ja koulutuksen suunnittelutyötä. Suomalainen pedagoginen osaaminen on edelleen koulutusviennissä valtti; näkemykseemme luotetaan, mutta ei kritiikittömästi. Osaamispuheen ymmärrettäväksi tekeminen edellyttää koulutuksemme jatkuvaa itsearviointia ja perustelua sille, miksi suoritusten listaamisesta on siirrytty osaamisen kuvaamiseen.

Olennaista koulutusvientiratkaisuissa on nähdäkseni uskaltaa kyseenalaistaa mekanistinen ops-käsitys ja tarkastella osaamista laaja-alaisesti. Tällöin etenkin ammatillisella korkea-asteella aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja opinnollistaminen tulevat yhä keskeisimmiksi elementeiksi joustavissa, asiakaslähtöisissä projekteissa. Osaamisperustainenkin ops taipuu, mutta sen toteuttamisen tulkintojen on oltava läpinäkyviä ja pedagogisesti perusteltuja. Tähän pohdintaan Suomessa kuluneena vuonna käyttöön otettu eurooppalainen tutkintojen viitekehys (OPH 2017) on erinomainen apuväline. Omassa koulutuksessamme käytimme sitä yhteisenä referenssinä, kun keskustelua osaamisesta ja sen asettumisesta tasoille 6 ja 7 käytiin. Koulutusviennissä ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä viitekehys lisää uskottavuutta, kun oppilaitoslähtöinen osaamisdiskurssi tulkitaan laajemman osaamisnäkemyksen kautta.

Kirjoittaja

Marjaana Mäkelä, FL, YTM, yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, marjaana.makela(at)haaga-helia.fi

Mäkelä, M. (2017). Opettajan työtä opinnollistamassa – Case Haaga-Helia ja ITS Malta. Teoksessa Mäki, K., Moisio, A. & Aura, P. (2017): Kolme kulmaa opinnollistamiseen. Opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Haaga-Helian julkaisut 6/2017. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki. (ss 33―36).

Mäki, K., Moisio, A. & Aura, P. (2017). Kolme kulmaa opinnollistamiseen. Opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Haaga-Helian julkaisut 6/2017. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki.

OPH. (2017.) Opetushallituksen verkkosivut: tutkintojen tunnustaminen. Saatavilla http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/tutkintojen_viitekehys. Viitattu 24.10.2017.

Jaettu simulaatio – monen toimijan yhteispeliä

Jaettu simulaatio -pilotin tavoitteena oli kokeilla ja kerätä kokemuksia etäyhteydellä toteutetusta simulaatiosta. Pilotti toteutettiin Saimaan ammattikorkeakoulun ja Metropolia ammattikorkeakoulun välisenä yhteistyökokeiluna ja suunnittelijoina sekä toteuttajina toimi kaksi hoitotyön opettajaa molemmista ammattikorkeakouluista. Pilotti-simulaatio toteutettiin syksyllä 2015.

Hoitotyön opettajat aloittivat jaetun simulaation suunnittelun tammikuussa 2015 ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien ja simulaatiopäivän ajankohdan yhteensovittamisella. Ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat poikkesivat toisistaan ja kahden sairaanhoitajaopiskelijaryhmän yhteisen simulaation sovittaminen opetussuunnitelmaan oli monimutkaista. Lopulta päädyttiin lähellä valmistumista olevien opiskelijoiden simulaatioon, joka sopi sekä aikataulullisesti että aiheensa puolesta kaikkien opetussuunnitelmaan. Seuraavassa vaiheessa suunniteltiin simulaation oppimistapahtumat. Oppimistapahtuman suunnittelusta ja vetämisestä vastasi Saimaan ammattikorkeakoulun opettajapari.

Kevään 2015 aikana mukaan suunnitteluun otettiin myös molempien organisaatioiden IT-palvelut, joiden kanssa aloitettiin sopivien järjestelmien miettiminen. Vuoropuhelu kahden eri organisaation IT-palveluiden kanssa vaatikin useita palvelutikettejä sekä erinäisiä sähköposteja laitteista ja tiloista. Lopulta verkkoyhteyden avulla jaettu simulaatio päätettiin toteuttaa olemassa olevilla järjestelmillä, VLC mediaplayerin avulla ja laitosten välisellä Lync-yhteydellä. Simulaation toteutus on kuvattu kuviossa 1.

Simulaation tekninen toteutus
Kuvio 1. Simulaation tekninen toteutus.

Syksyllä 2015 yhteistyökokeilu eteni etäyhteyskokeiluun. IT-palveluiden aktiivinen rooli oli tässä vaiheessa erittäin tärkeä ja ilman heitä ei kuvaa tai ääntä olisikaan välittynyt. Muutamien kokeilujen pohjalta saatiin molempien organisaatioiden palomuureihin kuitenkin simulaation mentävät reiät ja vihdoin pääsimme myös näkemään toisemme livenä simulaatiotiloissa.

Syksyn 2015 kohokohta koitti marraskuussa jaetun simulaation pilottipäivänä. Molempien organisaatioiden IT-tuet oli varattu olemaan paikalla ja aamulla tehtiin vielä testit, että kaikki toimii. Pilotti sujui huolellisten esivalmistelujen ansiosta mainiosti. Verkkoyhteydet, kuva ja ääni välittyivät hyvin molempien ammattikorkeakoulujen välillä. Myös opiskelijoilta saatu palaute oli positiivista ja rohkaisi jatkamaan verkkoyhteyden avulla toteutettuja simulaatioita.

Mitä opimme yhteistyökokeilusta?

Ammattikorkeakoulumaailman mittapuun mukaan tämä yhteistyökokeilu rakennettiin nopeasti ja pienin kuluin. Kokeilu kuitenkin vaati paljon suunnitteluaikaa ja monien eri yhteistyötahojen mukanaoloa. Yhden päivän simulaatiopilottia varten käytiin lukuisia keskusteluja ja tehtiin useita sähköposti- ja kalenterimerkintöjä sekä IT-palvelupyyntöjä. Mitä suuremmista organisaatioista on kyse, sitä kankeammin aikataulut ovat sovitettavissa yhteen ja sitä suurempi todennäköisyys viime hetken muutoksille on.  IT-palveluilla oli tässä kokeilussa suuri rooli opettajien idean mahdollistajina ja tukena, ilman heidän yhteistyötään ei pilotti olisi onnistunut. Verkossa tapahtuvan oppimisen ja digitalisaation myötä IT-tuen merkitys vain kasvaa. Siksi olisikin hyvä saada IT-palveluiden henkilöitä enemmän mukaan seuraamaan opetusta, jolloin he myös näkisivät ja ymmärtäisivät paremmin mitä tarpeita opettajilla ja opiskelijoilla on.

Hoitotyön opetukseen jaettu simulaatio antoi paljon uusia ideoita. Tähän asti simulaatioon osallistujien on pitänyt olla fyysisesti paikalla, mikä on rajoittanut esimerkiksi työelämäedustajien mukanaoloa. Verkkoyhteyden avulla toteutetussa simulaatiossa voidaan jatkossa hyödyntää entistä paremmin työelämänedustajia sekä muita asiantuntijoita ilman, että heidän pitää poistua omalta työpisteeltään. Ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä yhteistyökokeilu opetti paljon. Yhteisten oppimistapahtumien suunnittelu ja yhteensovittaminen vaativat innostusta ja joustoa kaikilta osapuolilta.

Kirjoittajat

Emilia Laapio, terveysalan lehtori, TtM, SH (AMK), Saimaan Ammattikorkeakoulu, emilia.laapio(at)saimia.fi
Päivi Rimpioja, sairaanhoitajakoulutuksen tutkintovastaava, KM, SHO, SH, Metropolia Ammattikorkeakoulu, paivi.rimpioja(at)metropolia.fi