Verkostoyhteistyöllä vastuullisuutta yritysten toimintaan

Pk-yritysten on kehityttävä jatkuvasti menestyäkseen, mutta myös pärjätäkseen kilpailussa (Liuhamo 2015). Muutoksissa oleva ja kehittyvä maailma haastaa yrityksiä toimimaan avoimesti, mutta myös innovoimaan, sekä muuttamaan rakenteitaan ja toimintamallejaan yhdessä muiden kanssa toimintansa parantamiseksi (Hallinger & Suriyankietkaew 2018). Entistä useampi yritys on tiedostanut tämän ja nähnyt verkostoyhteistyön keinona vastata siihen.  

Näemme verkostoyhteistyön eettiseen kestävyysosaamiseen liittyvänä toimintana, jota tehdään yritysten sisällä tai ulkopuolella ja joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, jossa mukanaolo tuottaa yritykselle tai siinä toimiville hyötyjä. Eettiset toimintamallit ovat tärkeitä yhteisessä kehittämisessä ja yhtenäisen toimintakulttuurin luomisessa (Sihvo & Koski 2020). Verkostossa työskentely auttaa ongelmien ratkaisuissa, jolloin voidaan löytää kustannustehokkaampia ja innovatiivisempia tapoja toimia (Verkostojohtamisen opas 2019).

Verkostoyhteistyön merkitys yrityksille on noussut esille meneillään olevassa Katse tulevaisuuteen -hankkeessa (ESR)*, jonka tarkoituksena on vahvistaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan pk-yritysten kestävyyttä ja muutoskyvykkyyttä.  Alat ovat uuden äärellä, sillä aikaisempaa pienemmillä resursseilla tulisi tuottaa enemmän ja parempilaatuista tulosta. Nykytilanne vaatii uudenlaista verkostoitumista, tiedon liikkuvuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden ja kilpailijoiden välillä (Ylikoski 2013). 

Hankkeessa kehitetään uusia tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja ja vahvistetaan jo olemassa olevia toimintatapoja sekä -malleja yrityksissä. Hankkeeseen osallistuvat yritykset käyvät läpi kehittämispolun, jossa kirkastetaan yhdessä yrityksen tulevaisuuden visio ja rakennetaan suunnitelma sen saavuttamiseksi. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota muutosjoustavuuden vahvistamiseen sekä kestävän työn periaatteisiin pitkäaikaisen kilpailukyvyn pohjana. Muutoskykyisissä ja -joustavissa organisaatioissa satsataan erityisesti verkostoyhteistyöhön työpaikan sisällä ja sen ulkopuolella (Sarkkinen 2022). Kehittämispolun työpajatyöskentelyyn osallistetaan sekä yritysten johtoa että työntekijöitä. Työpajoissa on ennalta sovittu aika ja paikka kohdata, jossa kaikkien ääntä kuunnellaan ja jokaisen osaamista arvostetaan. 

Katse tulevaisuuteen -hankkeella on kaksi erilaista kehittämispolkua: 

1. Yrityskohtainen pk-yrityksille, joissa työskentelee yrittäjien lisäksi palkattuja työntekijöitä.
2. Ryhmämuotoinen pien- ja yksinyrittäjille, joka mahdollistaa muiden yrittäjien vertaistuen.

Katse Tulevaisuuteen -hanketyöryhmän yhteisiä kokemuksia ja näkemyksiä verkostoyhteistyöstä tuodaan jatkossa esille tekstissä sitaatein. 

Verkostoyhteistyön lisääminen yrityksen sisällä sekä yrittäjien kesken

Verkostoyhteistyön lisääminen osana yritysten muutoskyvykkyyden ja joustavuuden vahvistamista on ollut yhtenä lähtökohtana yritysten kehittämispolkua suunniteltaessa. Yrityksen sisällä verkostoyhteistyön keskeisenä tavoitteena on synergian ja lisäarvon tuottaminen (Verkostojohtamisen opas 2019). Sujuva verkostoyhteistyö ja jatkuva kehitys edellyttävät johdon ja työntekijöiden yhteistyötä ja -toimintaa. Verkosto muodostaa yhteisen vision tulevaisuudesta ja liiketoimintaprosesseja suunnitellaan yhdessä, jotta ne mahdollistaisivat kaikkien menestymisen ja kehittymisen muuttuvan toimintaympäristön uusien vaatimusten mukana. (Lehto & Valkokari 2003.)

Hankkeen työpajoissa pyritään sekä tuottamaan uusia ajatuksia ja ideoita että “hoksauttamaan” osallistujat näkemään olemassa olevat vahvuudet. Verkostoyhteistyö tuo hiljaisen tiedon esille, sekä laajempaa ymmärrystä osallistujille yrityksen toiminnan kokonaisuudesta ja siihen liittyvistä asioista, mutta myös omasta toiminnastaan osana yrityksen menestystä.

Yrityskohtainen kehittämispolku rakentuu neljästä yhteisestä työpajasta, joiden aikana 

1. Visioidaan yrityksen toivottu tulevaisuus.
2. Valitaan yrityksen toiminnan ja menestyksen kannalta keskeisimmät kehittämisen kohteet, joiden saavuttamiseksi mietitään toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu.
3. Tehtyjä toimenpiteitä tarkastellaan ja toimintasuunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan.
4. Rakennetaan yrityskohtainen malli kestävän työkulttuurin luomiseksi.

Tehokas ja hyvinvoiva organisaatio syntyy sisäisellä yhteistyöllä, toista auttamalla ja yhdessä tekemällä. Yrityksissä on mahdollistettu toimijoiden osallistuminen yhteiseen kehittämiseen ja siellä on nähty tärkeänä kaikkien osaamisen ja näkemysten esille tuominen. Hankeasiantuntijoiden rooli on ollut yhteiskehittämisen mahdollistajana tärkeä.

“Yrityksissä on koettu arvokkaaksi, että on järjestetty aika ja tila yhteiselle keskustelulle, ja sovitusti kokoonnuttu yhdessä miettimään yrityksen asioita. Työpajoissa onkin huomattu, että arjessa tällaisia kohtaamisia voi olla vähänlaisesti, eikä asioista päästä keskustelemaan niin syvällisellä tasolla kuin työpajoissa.”  

Työpajoissa käsiteltävät asiat ovat vaihdelleet yrityskohtaisesti, mutta toistuvasti on tullut esille erityisesti yhteistyön toimivuus ja vuorovaikutus ja niiden tärkeys työarjessa. Yrityskohtaisen kehittämispolun aikana on huomattu, kuinka tärkeää on se, että eri työroolissa olevat kuulevat toisiaan.

“Kun työntekijät ja yrityksen johto ovat työskennelleet keskenään, on saavutettu uutta ymmärrystä siitä, miten kukin yksilö työyhteisössä kokee erilaiset työhön liittyvät tilanteet ja kestävän työn näkökulmat. Itsestään selviltä tuntuvat asiat eivät olekaan toisille yhtä selviä, ja kaipaavat selkeyttämistä.”

Verkostoyhteistyössä tunteminen, luottaminen ja sitoutuminen ovat tärkeitä. Tunteminen tarkoittaa ihmisten tuntemista, heidän osaamisensa ja kykyjensä tietämistä, ymmärrystä heidän tarpeistaan ja odotuksistaan sekä yhteistä historiaa. Luottamukseen liittyy usko siihen, että on halu tehdä hyvää ja luotetaan siihen, että toisella on osaamista ja kykyä toimia. Sitoutumiseen liittyy halu tehdä lupauksia, halu jakaa osaamista sekä pitää annetut lupaukset. (Järvensivu 2019, 47–50.)

Yhteistyön ja vuorovaikutuksen tehtävänä on tuottaa tavoiteltavaa lisäarvoa, sillä ilman vuorovaikutusta ei synny uutta eikä jäsenten ajattelu muutu yhteiseksi (Valtioneuvoston kanslia 2019). Toimivissa työyhteisöissä uusia ideoita mutta myös virheitä tulee uskaltaa jakaa avoimesti uuden oppimisen ja uuden luomisen mahdollistamiseksi (Starczewski 2022). Verkoston jäsenet tuovat toiminnalle sen moniäänisyyden ja resurssit. Ilman sitoutuneiden jäsenten panosta verkoston lisäarvo jää saavuttamatta (Verkostojohtamisen opas 2019). 

Verkostoyhteistyö toisten yrittäjien kanssa on erityisen tärkeää pienyrittäjille ja voimavara yksinyrittäjille (Leskinen 2011). Verkostot eivät synny itsestään, joten niiden luomiseen ja kehittämiseen tulee panostaa ja varata riittävästi aikaa (Airila & Bergbom 2017). Yhteistyö mahdollistaa vertaisoppimisen ja -kehittymisen. Yrittäjän kehittymisen paras kirittäjä onkin usein toinen yrittäjä. (Yrittäjät 2021.) Saman havaitsivat työpajojen osallistujat. Hankkeen aikana on ollut mahdollista luoda erilaisia tapoja yrittäjien keskinäisille kohtaamisille, joille selkeästi on tuntunut olevan tarvetta.

“Tilaisuudet, joissa pienyrittäjät ovat päässet kohtaamaan toisiaan, ovat osoittaneet selkeästi, että kohtaamiset voimaannuttavat. Tällaisten tilanteiden järjestäminen ei aina arjen tuoksinassa ole helppoa, mutta kun yhteinen aika ja tila on varattu, keskustelua voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Näissä keskusteluissa yrittäjät ovat silmin nähden voimaantuneet toisistaan ja saaneet kokemuksen siitä, etteivät kamppaile kysymystensä kanssa yksin.”

Pienissä yrityksissä yrittäjän ja työyhteisön hyvinvointi vaikuttavat suoraan kehittämisen voimavaroihin ja yrityksen menestys tai haasteet heijastuvat takaisin työyhteisöön. Simunaniemen ym. (2018) tutkimuksessa huomattiin, että sote-alan pk-yrittäjät tekevät hyvin vähän tai eivät ollenkaan yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Erityisesti uusilla yrittäjillä oli yksinäisyyden ja riittämättömyyden tunnetta. Luontaisia verkostoja tai tapaamispaikkoja oli niukasti ja verkostoyhteistyöhön toivottiin ulkopuolisen koordinoijan apua.

Verkostoyhteistyön lisääminen ammattikorkeakoulujen kanssa

Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille (Laakso ym. 2020). Koulutuksen toimiala on erittäin kysytty yhteistyökumppani yrityksille ja sote-ala on nostanut esille kehittämisen merkityksen verkostoyhteistyössä (Opetushallitus 2021). Hankeasiantuntijat ovat ammattikorkeakoulun edustajina pystyneet tuomaan esille erilaisia korkeakoulun tarjoamia mahdollisuuksia yritystoiminnan tueksi. 

“Hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat ymmärtäneet yhteistyön tiivistämisen merkityksen yrityksen sisällä sen jatkuvuuden ja kestävyyden turvaamiseksi.”

“Yksi tapa, jolla AMK:t voivat tukea yritysten kestävyyttä, onkin tämän yhteisen tilan ja ajan tarpeen näkyväksi tekeminen ja sellaisten järjestäminen.”

Suomalaisyritykset ovat OECD-maiden vertailussa kärjessä henkilöstön osaamisen kehittämisessä, mutta korkeakoulujen pitäisi olla helpommin ja joustavammin hyödynnettävissä jatkuvan oppimisen tarpeisiin. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2020). Yrityksen ja ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö kehittämispolun aikana on lisännyt molempien osapuolten osaamista. 

“Hankkeen asiantuntijoilla on ollut hyvä mahdollisuus välittää ja päivittää uutta tietopääomaa kestävän työn merkityksestä yrityksille.”

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 korostetaan laaja-alaisen yhteistyön merkitystä eri toimijoiden ja kumppanien kanssa (Laakso ym. 2020). Verkostoyhteistyö yritysten kanssa lisää asiantuntijuutta, joka edistää yritysten kehitystoimintaa sekä uusien palveluiden ja tuotteiden syntymistä (Opetushallitus 2021). Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on tuonut esille, että yhteistyötä ja rahoitusta kaivataan yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöhön erityisesti pk-yritysten innovaatiotoiminnan edistämiseen ja tukemiseen (Arene 2019). Hankeasiantuntijat ovat havainneet, että yrityksissä on ollut nähtävillä halua tehdä tulevaisuuteen luotaavia, kestäviä ratkaisuja.

“Olemme todenneet, että pk-yrityksiä ja yrittäjiä kiinnostaa arvopohjainen kehittäminen ja he ovat sitoutuneet kehittämiseen.”

“Verkostoyhteistyö lisää pienyrittäjien arvoketjua, joka vahvistaa yritysten kestävyyttä. Yhteistyö auttaa hahmottamaan uusia asiakastarpeita, joita yritykset voivat keskenään ratkaista, jolloin syntyy taloudellista kestävyyttä.”

Yrityskohtaisten kehittämispolkujen lisäksi hankkeessa tarjotaan kaikille pk-yrittäjille avoimia kohtaamispaikkoja ja verkostoitumisen mahdollisuuksia esimerkiksi virtuaalisten aamukahvien ja webinaarien muodossa. Välitämme myös yrittäjille aktiivisesti sitä, että heidän kannattaa viestiä aktiivisesti osaamisen kehittämiseen liittyviä tarpeita ja toiveita korkeakouluille, koska oikeanlaiset palvelut rakentuvat parhaiten tiiviissä vuorovaikutuksessa yritysten kanssa (Yrittäjät 2021).

*Katse tulevaisuuteen -hanke on Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttama ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama (ESR) hanke, joka toteutetaan 1.5.2021–30.4.2023. Kohderyhmänä ovat Euroopan komission mikro- ja pk-yritysten määritelmän täyttävät yritykset (Euroopan komissio 2015).

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Käsityö ja psyykkinen hyvinvointi käsityön tutkimuskentässä

Digitalisaatio mahdollistaa Väyläopinnot

Kuntoutujan polku palvelukodista farmille

The Future Competences for Working with Older People