Kirjoittajat: Antti Pasila, Elina Puska, Jukka Lähteenkorva. Kuva: Jukka Vainionpää.
Kuva: FLEN-verkosto SIAL China messuilla. Kuvassa vasemmalta: Tomi Hyttinen Savonia, Karoliina Väisänen JAMK, Elina Puska SeAMK, Jukka Lähteenkorva SeAMK ja Helena Kautola HAMK.
Suomalaisen ruokaketjun vahvuus on sen katkeamattomuus. Maailmalla on harvinaista, että kuluttajalle voidaan osoittaa katkeamaton ketju tilalta jalostuksen ja kaupan kautta kuluttajan pöytään. Suomalaisille tämä on arkipäivää. Vahvuutenamme ruokaketjun hallinnassa ovat pienet markkinat ja korkea teknologia, jotka mahdollistavat jäljitettävyyden. Haasteena on näiden meille itsestäänselvyyksien muotoilu houkutteleviksi vientituotteiksi. Markkinoille on mentävä asiakkaiden ehdoilla, jolloin tuotteiden räätälöinti ja markkinoiden hyvä tuntemus korostuvat.
FLEN –verkosto (Food Learning Export Network) on viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun perustama ruokaketjun koulutusvientiverkosto. Mukana ovat Hämeen, Jyväskylän, Seinäjoen, Tampereen ja Savonia –ammattikorkeakoulut.
Verkosto sitoutuu osaksi ruuan ja ruokateknologian vientiä. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla ruokaketjun toimialan koulutusta tarjotaan ulkomaille vietävän ruuan ja erityisesti ruokateknologian oheistuotteena. Tukena ovat suomalaisen ruokaketjun menestystekijät eli laadunhallinta, jäljitettävyys ja puhtaus.
FLEN-verkosto tulee toimimaan pilottina myös muille toimialavetoisille koulutusvientiverkostoille. Hyötyä ruokaketjun yrityksille haetaan verkoston jäsenten osaamisen yhdistämisestä. FLENin kohdealueina ovat erityisesti Aasia ja Gulfin alue, mutta koulutuksia tarjotaan myös muualle.
Miksi ruokaketjun koulutusvientiä tarvitaan?
Ruokaviennissä tuotteiden jalostusastetta tulisi nostaa. Tähän päästään mm. parantamalla yritysten yhteistyötä ja osaamista ruokaketjun sisällä. Uusien tuotteiden ja varsinkin ruokateknologian vienti edellyttävät ruokaketjun sisäisen kehityksen lisäksi onnistunutta ”vientimarkkinointia”. Finpron Food From Finland-kasvuohjelma (FFF) järjestää jo nyt lyhytkestoisia vientikoulutuksia. Tarve olisi tämän ohella myös laajemmalle koulutukselle.
Suomalaisten ykkösvahvuus on ruokaturvallisuus. Tähän liittyviä koulutusavauksia voidaan käyttää ”oven avaajina”. Esimerkkeinä ovat mm. ravitsemus- ja hygieniapassin tyyppiset koulutukset, ruokaympyräosaaminen sekä kouluruokailu. Näistä myös FLEN on kehittämässä koulutusvientituotteita.
Yhteiskunnallinen paine FFF:n kasvuohjelman toteuttamiseksi on suuri. Hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi on valittu ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun”. Vuonna 2016 julkaistu Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta ”Ruoka2030 – Suomi-ruokaa meille ja maailmalle” painottaa sekä alkutuotantoa että ruokavientiä.
Ruokaviennin edistäminen on ajankohtaista vallitsevan EU –alueen ja Venäjän välisen markkinahäiriön takia. Venäjä on ollut perinteisesti yksi merkittävimmistä Suomen ruokaviennin kumppaneista, mutta pakotteiden vuoksi vienti sinne on ainakin väliaikaisesti vähentynyt. Viennin vajaus on saatava takaisin uusilta markkina-alueilta, kuten esimerkiksi Kiinasta, ns. ”Gulfin alueelta” ja kehittyvistä maista.
FLEN -verkoston vahvuudet
FLEN –verkoston toimijoilla on jo valmiiksi yhteyksiä koulutusviennin kohdemaihin. Tämä mahdollistaa FLEN –verkoston suomalaisille yrityskumppaneille vientiponnisteluja edeltävät tapaamiset ja infotilaisuudet ulkomaisten toimijoiden tai viranomaisten kanssa. Ennakkotieto kohdemaan mahdollisesti poikkeavista vaatimuksista helpottaa myöhempien neuvottelujen etenemistä.
Verkosto kokoaa yhteen ruokaketjun osaamisen mukana olevista ammattikorkeakouluista. Suomalaisten yritysten ja verkostossa mukana olevien ammattikorkeakoulujen voimin tarjotaan ensi sijassa lyhyitä koulutuksia. Nämä pohjautuvat suomalaisiin ruokaketjun vahvuuksiin eli ruokaturvallisuuteen, jäljitettävyyteen, erityisruokavalioihin sekä ruokateknologiaan.
Yksi esimerkki kehitettävistä vientituotteista on sovellus, joka seuraa ihmisen päivittäisen ruoka-annoksen D –vitamiinitasoa. Sovellutuksella korjataan tilannetta, jossa ruoan D –vitamiinitaso on alhainen tai ympäristöolosuhteet ovat sellaiset, joissa ihmisen elimistössä ei muodostu D-vitamiinia.
Ruokateknologian laitevalmistajat kouluttavat itse prosessien käyttäjät. Ruokaturvallisuuden kannalta käyttäjille saattaa tämän ohella olla tarpeen tarjota lisäkoulutusta esimerkiksi prosessin hygienian pitämisestä korkealla tasolla. Samoin omavalvontajärjestelmien ja mikrobiologian perustietojen opetus tai kertaus prosessin käyttäjille voivat olla tarpeen.
FLEN -verkosto on ollut perustamisestaan saakka yhteydessä FFF –kasvuohjelmaan, joka tukee suomalaisten ruokaviennin kasvua tavoitteenaan nostaa ruokaviennin arvo kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. FLEN –verkosto on jäsenenä myös uudessa EF (Education Finland) –verkostossa. Verkoston asiantuntijoita ja yritysyhteyksiä käytetään hyödyksi myös FLEN -verkoston konseptien valmistelussa ja toteutuksessa.
Koulutusviennin järjestäminen käytännössä
FLEN –verkosto valmistelee koulutustuotteita, joista muodostuvien konseptien toimivuus testataan käytännössä. Testaus tehdään mahdollisuuksien mukaan ruokaviennin yritysten kanssa messutapahtumissa ja vientityöpajoissa. Tavoitteena on tehdä sopimuksia suoraan ulkomaisten asiakkaiden kanssa.
Toinen vaihtoehto on sopia suomalaisen osapuolen kanssa koulutuksen myymisestä ruuan tai ruokateknologian myynnin ohessa. Tällainen konsepti toisi todennäköisesti etuja kaikille vientikaupan osapuolille.
Koulutusviennin yhteydessä FLEN -verkosto on valmistellut vientiosaajien koulutusta Suomessa. Sitä varten on selvitetty nykyisiin koulutuksiin pohjautuvia vaihtoehtoja sekä markkinapohjaisia maksullisia koulutuksia. Ruoka-alan substanssiosaamista vientiponnistelujen tueksi on, mutta usein vientiosaamisen ja markkinoinnin taidot ovat vielä puutteellisia. Tarve kattavalle vientiosaajien koulutukselle on ilmeinen.
Miten FLEN –verkosto on tähän mennessä onnistunut?
FLEN –verkoston taustalla olevan Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on valmistella koulutusvientikonsepteja valituille kohdemarkkinoille. Verkoston toiminta on vakiinnutettu ja toimijoille on muodostettu osaamisprofiileja ja yhteisiä työmenetelmiä.
Verkosto osallistui toukokuussa 2017 erityisesti ruokatuotteisiin keskittyviin SIAL China-messuille Shanghaissa, messuvieraita oli n. 80 000 (Kuva 1). Koulutusvientituotteet poikkesivat messujen muusta tarjonnasta, mutta messuilta saatiin kuitenkin toimeksiantoja.
Erityisen tärkeää on messutapaamisten ennakkovalmistelu ja erilaiset oheistapaamiset messujen aikana. Toinen oppi oli messuilla muodostuneiden kontaktien jälkihoito, johon liittyy myös eri tasoisten viranomaisten roolit ja niiden merkityksen ymmärtäminen kaupan syntymiseksi.
Kolmas oppi näyttäisi ainakin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta olevan erilaisten välittäjäyritysten tarve, mikäli koulutuksen viejän oma kohdemaan tuntemus ei ole riittävän syvällistä. Välittäjäyritysten avulla on myös mahdollista koota kohdemaan yritysverkosto, jonka kanssa voi rakentaa kontakteja.
Viennin parissa toimiville sitkeys on välttämätöntä, sillä uuden markkinan avaamiseen kuluu helposti 1-2 vuotta. Koulutusvientiin panostettaessa tämä on otettava huomioon. Avoin ja pitkäaikainen yhteistyö näyttää tuovan parhaat tulokset.
Yhteenveto
Meille suomalaisille katkeamaton ruokaketju ja sen seurauksena turvallinen ruoka ovat arkipäivää. Vahvuuksina Suomen ruokaviennissä ovat pienet markkinat ja korkea teknologia, jotka mahdollistavat jäljitettävyyden ja estävät elintarvikeväärennökset. Haasteena meille on näiden itsestäänselvyyksien muotoilu houkutteleviksi vientituotteiksi.
FLEN –verkoston suurin lisäarvo tulee ruokaketjun koulutusviennin kansallisesta toteutuksesta. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisillä markkinoilla varsin pieniä toimijoita, mikä tekee kilpailussa menestymisen vaikeaksi. Verkostomainen yhteistyö tuo toimintaan lisää sisältöä ja uskottavuutta.
Yhteistyö vientiorganisaatioiden sekä kone- ja laiteviejien kanssa avaa koulutusviennille konkreettisia toteutuskohteita. Yritysyhteistyö tuo lisäksi uuden näkökulman ruokaketjun koulutusvientiin. Toteutuessaan yhteistyö ohjaa koulutusviejiä suunnittelemaan ja toteuttamaan uudenlaisia koulutuksia yritysten kanssa.
Lisätietoja FLEN -verkostosta http://www.flen.fi/fi
Kirjoittajat
Antti Pasila, MMT, erityisasiantuntija TKI, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK Ruoka – yksikkö, antti.pasila(at)seamk.fi
Elina Puska, Tradenomi, asiantuntija TKI, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK Ruoka – yksikkö, elina.puska(at)seamk.fi
Jukka Lähteenkorva, MMM, CEO, Foodknow Oy, jukka.lahteenkorva(at)gmail.com
