Kirjoittajina numeron 4/2017 teematoimittajat: Pirjo Aura, Sami Heikkinen, Elisa Kannasto, Helli Kitinoja, Jaana Muttonen, Mikhail Nemilentsev.
Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää maailmalla. Tavoitteena on, että koulutusviennin volyymi nousee Suomessa vuoteen 2018 mennessä 350 miljoonaan euroon. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) onkin halunnut purkaa koulutusviennin esteitä. Lukukausimaksut otettiin käyttöön EU/ETA -alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille korkeakouluissa syksyllä 2017. Myös tilauskoulutuksen esteitä on poistettu muun muassa uudistamalla tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä. Keväällä 2016 OKM julkaisi Koulutusviennin tiekartan vuosille 2016–2019. Tiekartassa todetaan, että kansainvälisesti koulutusviennin merkittävin volyymi tulee koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyvän kansainvälisen arviointi-, oppimateriaali- ja konsultointiliiketoiminnan lisäksi jatkossa tutkinto-opiskelusta perityistä lukuvuosimaksuista. (L 30.12.2015/1601, OKM 2016, OKM 2017a.) Vauhtia suomalaisen osaamisen viennille haetaan myös yhteisistä markkinointipalveluista ja uudenmuotoisesta yritystyyppisestä toimintamallista (OKM 2017b).
Koulutusviennin käsitteellä on ymmärretty lähinnä opetuksen vientiä ulkomaille. Koulutusosaamisen vienti puolestaan käsittää laajemman kokonaisuuden, jossa mukana ovat myös konsultoivat palvelut sekä oppimisen teknologiaan liittyvät ratkaisut. Termi koulutusvienti on sukua englanninkielisissä maissa käytetylle käsitteelle education export. (OPM 2009a.) Koulutusosaamiseen liittyvä vienti voidaan nähdä myös laajemmin esimerkiksi perinteisen teollisuusviennin ohella ja sen tukena vietävänä suomalaisena osaamisena, erilaisina kehittämispalveluina, oppimisympäristöratkaisuina sekä tutkimustulosten tuotteistamisena ja kaupallistamisena. Merkittävä osa kansainvälistä koulutuskauppaa ovat lisäksi kehitysrahoittajien tarjouskilpailutetut hankkeet. (OKM 2013; OKM 2016.) Artikkelissa käytetään koulutusviennin rinnalla käsitettä osaamisen vienti, joka sisältää koulutusviennin ja koulutusosaamisen viennin sekä kattaa laajemminkin osaamisen ja osaamispalvelujen viennin. Yleisesti Suomessa käytettävä englanninkielinen käsite on global education services. (OPM 2009a.)
Koulutusvienti on haastava tehtävä ammattikorkeakouluille, koska perinteitä ei ole olemassa. Koulutusviennin osaamista pyritäänkin kehittämään yhdessä. Lukuvuonna 2016-2017 toteutuneen ammattikorkeakoulujen TKI-osaajavalmennuksen toisena polkuna TKI-osaamisen rinnalla oli koulutusvienti. Education Finland kasvuohjelma avattiin syyskuussa 2017 ja keväälle 2018 HAMK on lisännyt opetustarjontaansa koulutusviennin erikoistumisopinnot. Keskinäisen verkostoitumisen kautta voidaan myös lisätä koulutusvientiosaamista.
Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten kansainvälistyminen on edennyt korkeakouluissa kaupallistamisen vaiheeseen ja millaisia haasteita korkeakoulut kohtaavat osaamisen vientiä kehittäessään.
Kansainvälistymisen kaupallistamisen vaihe
Luotaessa ammattikorkeakoulujärjestelmää Suomeen 1990-luvulla, koulutuksen kansainvälistäminen oli alusta saakka yksi keskeisiä tavoitteita. Vuonna 2009 julkaistussa strategiassa osaamisen vienti mainittiin ensimmäisen kerran sen ollessa yksi viidestä strategisesta tavoitteesta. Osaamisesta ja koulutuksesta haluttiin tehdä kansallisesti merkittävä vientituote. (OPM 2009b.) Uusimmassa ministeriön linjausdokumentissa ”Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025” yksi seitsemästä toimenpidekokonaisuudesta on ”vauhtia suomalaisen osaamisen viennille”. (OKM 2017b).
Söderqvist (2002) on jakanut väitöskirjassaan suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymisen viiteen vaiheeseen, marginaaliseen vain harvoja koskettavan toimintaan, opiskelijaliikkuvuuden edistämiseen, tutkimuksen ja opetuksen kansainvälistämiseen, kansainvälistymisen institutionalisointiin ja kansainvälistymisen kaupallistamiseen. Kaupallistamisen vaiheeseen korkeakoulut ovat vähitellen siirtyneet 2010-luvulla. Korkeakoulun aikaisemmin saavuttamat kansainvälistymisen tulokset, osaaminen ja parhaat käytänteet tulisikin kyetä kaupallistamaan yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen kanssa.
Tutkimuksissa on tunnistettu korkeakoulujen menestykseen kansainvälisillä markkinoilla liittyviä tekijöitä, näitä ovat muun muassa kurssien soveltuvuus opiskelijoiden tarpeisiin, akateeminen maine, koulutuksen tarjoamat työllistymistä edistävät mahdollisuudet sekä opetuksen laatu (Soutar 2002, De Jager & Gbadamosi 2013). Koulutusviennin kilpailukyvyn ytimessä nähdään lisäksi asiakasymmärrys ja asiakaskontaktit, henkilöstön osaaminen sekä konseptointi ja tuotteistus. Osaamisen viennin prosessin eri vaiheissa tarvitaan myös koko henkilöstön kansainvälisen palveluliiketoiminnan osaamista. (El Cheikh 2015; Tekes 2015; OKM 2016.)
Ammattikorkeakoulujen osaamisen viennin nykytila ja kaupallistamisen tuomat haasteet
Ammattikorkeakouluille vuoden 2016 lopulla tehdyn kyselyn mukaan noin puolella niistä oli aktiivista koulutusvientitoimintaa. Osalla ammattikorkeakouluista vientiä oli ollut jo kuuden vuoden ajan, osa oli vasta aloittamassa vientitoimintaa. Kyselyyn vastasi 19 ammattikorkeakoulua. (Aura, Heikkinen, Kannasto, Kitinoja, Muttonen & Nemilentsev 2016.)
Vastauksissa tuli esiin, että varsinaisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen osaamisen viennille edellyttäisi korkeakoululta selkeitä pitkän tähtäimen taloudellisia panostuksia. Pääasiallisina osaamisen viennin tuotteina nähtiin tutkinto- ja täydennyskoulutus, intensiivikurssit ja vierailut, kehittämis- ja konsultointipalvelut, ratkaisujen ja konseptien myynti sekä tutkinto-ohjelmien kehittäminen ja ammatillinen opettajankoulutus. Näistä lukuvuosimaksullinen tutkintokoulutus nähdään kasvavana vientituotteena. Maksaja ja asiakas voi olla ulkomailla eri taho, liiketoiminnan katteellisuus nähdään tärkeänä.
Vajaa puolet vastaajista kertoi, että keskeiset maantieteelliset kohdealueet ja asiakkuudet oli määritelty. Mainittuja kohdealueita oli melko paljon eli Kiina, Kazakstan ja Intia, Vietnam, muutamat Afrikan maat, Venäjä, Latinalaisen Amerikan maista Chile, Brasilia ja Peru, Gulfin alue ja Arabiemiraatit, Lähi-Itä, Kaakkois-Aasia, Romania ja arktinen alue. Osaamisen viennin asiakasryhmiä mainitaan myös useita eli ulkomaiset tutkinto-opiskelijat, oppilaitokset ja oppilaitosverkostot, ministeriöt ja niiden alaiset organisaatiot, yritykset ja yhteisöt. Pitkäaikainen hankeyhteistyö ja strategiset kumppanuudet sekä muu yhteistyö partnerikorkeakoulujen kanssa nähtiin tärkeänä valittaessa kohdealueita ja asiakkuuksia.
Useat korkeakoulut tekivät osaamisen viennissä alueellista yhteistyötä kuntien, yritysten, muiden oppilaitosten, järjestöjen ja vientiorganisaatioiden kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat mukana verkostoissa, jotka jäsentyvät mm. asiakkaan, maan, osaamisalueen ja viennin ennakoidun koon mukaisesti. Verkostojen joustavaa toimintaa pidettiin tärkeänä.
Yhteistyön merkitystä korostettiin lähes kaikissa vastauksissa. Yhteistyömuotoina nähtiin opettaja- ja asiantuntijaresurssien jakaminen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja sopimusvalmisteluihin liittyvä yhteistyö, yhteisen vientiyksikön perustaminen tiettyyn kohdemaahan sekä kokemusten vaihto ja koulutusviejien keskinäiset ammatilliset keskustelut. Vastauksissa todettiin yhteistyön edellyttävän luottamusta ja kilpailuasetelmista irrottautumista. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden rooli nähtiin merkittävänä. Yhteistyöyliopiston lisäksi kumppanina ulkomailla voi olla edustaja tai viranomaistaho.
Osaamiseen vientiin liittyvästä strategisesta päätöksenteosta vastaa yleensä korkeakoulun ylin johto, rehtori ja ammattikorkeakoulun hallitus. Puolet vastaajista kertoi osaamisen viennin operatiivisen johdon olevan koulutusyksiköissä, joskin toiminnan koordinaatio on ammattikorkeakoulun tasolla. Toinen puoli vastaajista kuvasi organisoitumismallin olevan enemmän keskitetty malli. Muutamassa korkeakoulussa oli nimetty koulutusviennin ohjausryhmä, koulutusviennin tiimi oli myös useassa korkeakoulussa ja yksiköissä/tulosalueilla oli koulutusvientivastaavat. Osaamisen viennille tärkeiksi tukipalveluiksi nimettiin päivitetyt referenssilistat, tuotteistus ja myynti, markkinointi ja viestintä, tarjouksen ja sopimuksen tekemisen tuki sekä yhtenäinen hinnoittelupolitiikka, tuki riskienhallinnassa, lainopillisissa kysymyksissä ja verotusasioissa sekä opiskelija- ja kansainväliset palvelut ja verkko-opetuksen tuki.
Liikevaihdon, katekehityksen, taloudellisten lukujen ja liiketoimintasuunnitelman toteutumisen seuranta liittyi vastauksissa osaamisen viennin seurantaan ja kehittämiseen. Myös markkinoiden kehityksen seuranta ja asiakastarpeiden seuranta nähtiin tärkeänä, samoin kuin jatkuva asiakastarpeisiin pohjautuva tuotteiden ja tarjonnan kehittäminen. Sisäisessä kehittämisessä tärkeänä pidettiin koko organisaation sitoutumista osaamisen vientiin sekä ohjeiden ja menettelytapojen yhtenäisyyttä ja käytettävyyttä ja parasta mahdollista henkilöstösuunnittelua ja -mitoitusta. Vastauksissa korostettiin myös, että osaamisen viennin tulee linkittyä korkeakoulun koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämiseen ja sen tulee tukea ammattikorkeakoulun strategiaa ja kansainvälistymistä.
Yhteenveto
Korkeakoulujen kansainvälisyydessä on siirrytty kansainvälisen yhteistyön kaupallistamisen vaiheeseen, mikä on tuonut korkeakouluille uusia haasteita. Ammattikorkeakoulut näkevät koulutusviennin tärkeänä osana strategiansa toteuttamista, joskin kehittyminen kansainvälisessä palveluliiketoiminnassa saattaa viedä korkeakoululta useita vuosia, jopa vuosikymmenen. Markkinat ovat haastavat, sillä Suomi kilpailee globaalisti muiden korkeakoulujen kanssa. Menestymisen tekee mahdolliseksi verkostoituminen ja yhteistyö keskinäisen kilpailun sijaan. Osaamispalvelujen liiketoiminnan lisäksi osaamisen vienti tukee koulutuksen laadun kehittämistä sekä vahvistaa yhteistyötä strategisten kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Kirjoittajat
Pirjo Aura, T&K-koordinaattori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pirjo.aura(at)haaga-helia.fi
Sami Heikkinen, lehtori, liiketalouden ja matkailun ala, Lahden ammattikorkeakoulu, sami.heikkinen(at)lamk.fi
Elisa Kannasto, FM, lehtori, liiketalous ja kulttuuri, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, elisa.kannasto(at)seamk.fi
Helli Kitinoja, TtM, erityisasiantuntija, osaamisen vienti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, helli.kitinoja(at)seamk.fi
Jaana Muttonen, KM, tutkimuspalvelupäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, jaana.muttonen(at)hamk.fi
Mikhail Nemilentsev, KTT, lehtori, liiketalouden koulutusyksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, mikhail.nemilentsev(at)xamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Aura, P., Heikkinen, S., Kannasto, E., Kitinoja, H., Muttonen, J. & Nemilentsev, M. 2016. Osaamisen vienti uutena yrittäjyyden muotona ammattikorkeakoulussa. Teoksessa: S. Päällysaho, E. Varamäki, & S. Saarikoski (toim.) 2016. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 8. – 9.11.2016 Seinäjoki: Seminaarijulkaisu. [USB-muistitikku]. Seinäjoki: Sedu: SeAMK.
De Jager, J.W. & Gbadamosi G. 2013. Predicting students’ satisfaction through service quality in higher education. The International Journal of Management Education 11(3), 107–118.
El Cheikh, W. 2015. Productising Finnish education for export: The barriers and enablers of internationalization: A multiple case study: fifteen members of future learning Finland. [Verkkoartikkeli]. Helsinki: Aalto University, School of Business, Department of Management Studies MSc programme in Entrepreneurship. Master`s thesis. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavana: http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/id/14170
L 30.12.2015/1601. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta.
OKM. 2013. Suomi kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Selvitysryhmän muistio. Toimenpideohjelma koulutusviennin edellytysten parantamiseksi. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:9. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavilla: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/tr09.pdf
OKM. 2016. Koulutusviennin tiekartta 2016-2019. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, kansainvälisten asiain sihteeristö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavana: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm9.pdf?lang=fi
OKM. 2017a. Koulutusviennin esteitä puretaan. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu 23.4.2017]. Saatavana: http://minedu.fi/koulutusvienti-hanke
OKM. 2017b. Yhteistyössä maailman parasta. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017-2025. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11. [Viitattu 1.12.2017]. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79438
OPM. 2009a. Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi. Suomen koulutusvientistrategia. Helsinki: Opetusministeriö.
OPM. 2009b. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetusministeriö. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 21. [Viitattu 2.9.2016]. Saatavana: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi
Soutar, G. N. & Turner, J. P. 2002. Student preferences for university: a conjoint analysis. The International Journal of Educational Management 16(1), 40–45.
Söderqvist, M. 2002. Internationalisation and its management at higher education institutions, applying conceptual, content and discourse analysis. Acta academiae oeconomicae helsingiensis. HSE A-206. Helsinki: Heseprint 2002.
Tekes. 2015. Koulutusvienti: Kysely oppimisalan yrityksille 2015: Oppimisratkaisut. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Tekes. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavana: http://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/oppimisratkaisut/koulutusvientikysely_2015.pdf
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
