4/2017, Pääkirjoitus

Koulutusviennin ensi askeleet otettu – kasvun aika edessä

Kirjoittaja: Lauri Tuomi.

Suomi on koulutuksen ”superpower”. PISA-tuloksemme 10 vuotta sitten toi suomalaisen koulutuksemme laadun koko maailman tietoisuuteen. Koulutuksemme laadun kuva on laajempi kuin PISA-tulokset. Kyse ei ole niinkään siitä mitä opetamme vaan miten opetamme. Maine heijastuu kaikkiin koulutusasteisiin. Korkeakoulujen lukukausimaksujen myötä olemme nyt osa yhtä maailman kasvavinta palveluviennin toimintakenttää.

Maailman koulutusmarkkinoiden kokoa ovat brittien investointipankkiirit määritelleet kustannuslähtöisesti. Tämän arvion mukaan markkinoiden koko on 4000–5000 triljoonaa dollaria. Eri arviot vaihtelevat näkökulmalähtöisesti – joka tapauksessa kyse on miljardiluokan liiketoiminnasta. Suomen osuus on tästä vasta murusia. Karkean arvion mukaan tänä vuonna koulutusviennin arvo on noin 300 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatus ja lukiokoulutus ovat nyt ne joihin katseita kiinnitetään. Myös vapaasivistystyö useine koulutusmuotoineen on liittynyt koulutusviennin toimijakenttään. Lainsäädännön esteitä on purettu viime vuosina aktiivisesti. Lainsäädännön purkua on syytä jatkaa. Myös hidasteiden tunnistaminen on tärkeää. Hidasteet voivat liittyä esimerkiksi verotus käytäntöihin tai akkreditointimallien puuttumiseen.

Koulutusorganisaatioiden koulutusviennin rinnalle on kehittynyt merkittävä suomalainen ns. ”edtech” start up sektori. Näitä yhdistää halu valloittaa maailma parhailla koulutusteknologiaratkaisuilla. Tuotteita ja palveluita kehitetään yhdessä oppilaitosten kanssa. Myös innovatiivisten opettajien omat yritykset yleistyvät. Tällä hetkellä suomalaiset koulutusvientiyritykset ovat vielä joko oppilaitos- tai innovaatiolähtöisiä.

Erityisesti laajoissa koulutusvientitarjouksissa tarvitaan kokonaispalveluiden näkökulmaa. Mielenkiintoinen on kysymys milloin näemme ensimmäisen yritys- ja oppilaitoslähtöisen vientiyrityksen? Voisivatko ammattikorkeakoulut olla tässä edelläkävijöinä vahvan työelämäosaamisen korkeakouluina?

Tehtäväkenttää koulutusviennin vauhdittamiseksi vielä riittää. Tähän tarpeeseen vastaa Education Finland koulutusviennin kasvuohjelma. Tehtävänä on tarjota parhaat palvelut maailman parhaan koulutuksen viejille. Ohjelmassa on tällä hetkellä 51 hyväksyttyä jäsentä. 23 yritystä tai oppilaitosta on kutsuttu koulutusvientivaiheeseen siirtyvien ryhmään. 11 ammattikorkeakoulua on edustettuna joko suoraan tai yhteisyrityksen kautta.

Ohjelman palvelut on rakennettu yhdessä jäsenten kanssa tukemaan skaalautuvaa liiketoimintaa. Jäsenten kasvuvauhti on kova: keskimäärin 212 % (vuosien 2016 ja 2017 koulutusviennin liikevaihdon kasvu). Markkinaläsnäoloon Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa, Gulfin alueella ja Latinalaisessa Amerikassa panostetaan. Myös lainsäädännön jäljellä olevien esteiden ja toiminnallisten hidasteiden tunnistaminen on aloitettu.

Ohjelman uutena piirteenä on sijoittuminen opetussektorin sisälle Opetushallitukseen. Tiivis yhteistyö Opetus- ja kulttuuriministeriöön, Työ- ja elinkeinoministeriöön sekä Ulkoministeriöön on olennainen osa toimintaa. Opetushallituksen mittava asiantuntemus kehittämisvirastona on tuonut merkittävän lisän toimintaan. Olennaisinta on kuitenkin yhteistyö koulutusviejien kanssa. Haku ohjelmaan on jatkuva – tervetuloa mukaan!

Kirjoittaja

Lauri Tuomi, KTT, ohjelman johtaja, Education Finland -kasvuohjelma, lauri.tuomi(at)oph.fi

 

Lähtisitkö silloin kanssani koulutuksen viejäksi?

Kirjoittajina numeron 4/2017 teematoimittajat: Pirjo Aura, Sami Heikkinen, Elisa Kannasto, Helli Kitinoja, Jaana Muttonen, Mikhail Nemilentsev.

Pieni, 100-vuotias maamme tunnustetaan maailmalla korkeatasoisen ja edistyneen koulutuksen tarjoajana. Suomen nostaessa profiiliaan matkailukohteena se saa entistä enemmän huomiota kansainvälisessä mediassa. Suomi ja suomalaisuus kiinnostaa, ja tuo kiinnostus tarjoaa mahdollisuuden tarjota tuotteitamme ja palveluitamme maailmalle.

Suomalainen koulutusvienti on useiden tarjoajien ja pienten verkostojen sirpaleinen areena. Ammattikorkeakouluilla ja niiden hanketoiminnalla on erityiset mahdollisuudet vastata tuohon sirpalemaisuuteen, sillä ammattikorkeakoulujen laaja osaaminen ja niissä työskentelevät asiantuntijat ovat erinomaisia vastaamaan koulutusviennin haasteeseen. Yhteistyössä on voimaa – myös koulutusviennissä. Tämän numeron artikkeleissa nousee vahvasti esille erilainen yhteistyö koulutusviennin projekteissa.

Toistaiseksi koulutusvienti on pienempien verkostojen tuottamaa. Systemaattista työtä ja toisten osaamista ylistävää osaamisen jakamista on rakennettava yhteisen suomalaisen näkemyksen esiin tuomiseksi. Opettajankoulutusta ja Training for trainers -koulutusta viedään jo maailmalle ja se nähdään selkeänä tuotteena, mutta muilta osin palvelut ja tuotteet ovat vielä sekaisin korissa. Näiden järjestämiseen tarvitaan sitä kuuluisaa aikaa mutta sitäkin enemmän halukkuutta ja innovatiivisuutta. Uusia mahdollisuuksia rakentuu digitaalisuuden kautta. Etäopinnoille ja koulutuksen huippumaassa tuotetulle opetusteknologialle olisi kysyntää, mutta onko meillä valmiuksia vastata siihen? Millä mallilla nuo valmiudet saavutetaan? Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö myös koulutusviennissä rakentaisi molemmille hyötyjä alalla, jossa on vielä paljon koskemattomia ja kehittyviä markkinoita.

Puoli Suomea kattava toimittajaryhmämme koottiin ammattikorkeakoulujen yhteisessä TKI-osaajavalmennuksessa, jossa perehdyimme koulutusvientiin yhtenä tehtävänämme. Yhteinen palo innosti jatkamaan yhteistyötä tämän teemanumeron toimittajuudessa, ja prosessi on ollut opettavainen. Yhteinen osaaminen ja jokaisen erityisala on jo nyt avannut mahdollisuuksia korkeakoulujemme yhteistyöhön. Suun avaaminen, yhteiset Word-pohjat ja Skype-palaverit rakentavat siltoja ja tulevaisuudessa myös koulutusvientiämme.

Tämä teemanumero esittelee koulutusvientiä juuri sellaisena kuin se ammattikorkeakoulukentällä näkyy – pirstaleisena kokeilujen, haasteiden ja onnistumisten kokonaisuutena, joka tuo toteuttajilleen päivittäin uutta. Varsinaista yhteistä näkemystä koulutuksen viennille on haastava rakentaa muilta osin kuin että meidän tulee nähdä Suomen mahdollisuudet ja tunnistaa oma ainutlaatuinen tapamme toimia koulutusasioissa. Tuo tapa myy maailmalla ja sen kautta myös oma osaamisemme kehittyy. Toivomme teemanumeromme rohkaisevan koulutusviennin nykyisiä ja tulevia toimijoita entistä innovatiivisempiin avauksiin aiheen parissa.

Inspiroivin terveisin kohti vuotta 2018,

Teematoimittajat

Kirjoittajat

Pirjo Aura, T&K-koordinaattori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pirjo.aura(at)haaga-helia.fi
Sami Heikkinen, lehtori, liiketalouden ja matkailun ala, Lahden ammattikorkeakoulu, sami.heikkinen(at)lamk.fi
Elisa Kannasto, FM, lehtori, liiketalous ja kulttuuri, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, elisa.kannasto(at)seamk.fi
Helli Kitinoja, TtM, erityisasiantuntija, osaamisen vienti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, helli.kitinoja(at)seamk.fi
Jaana Muttonen, KM, tutkimuspalvelupäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, jaana.muttonen(at)hamk.fi
Mikhail Nemilentsev, KTT, lehtori, liiketalouden koulutusyksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, mikhail.nemilentsev(at)xamk.fi

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *