Kirjoittaja: Minna Hautio.
Museoilla on vahva missio olla aktiivinen osa yhteisöä. Yleisötyön muodot ovat laajentuneet käsittämään yhä laajempia yleisöryhmiä ja toiminnan muotoja. Yksi uusista avauksista on ESR-rahoitteinen Museot innovaatioalustoina -hanke, jossa Aboa Vetus & Ars Nova -museo ja Tekniikan museo yhdessä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) sekä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa parhaillaan tutkivat mahdollisuuksia käyttää museoita innovaatioiden sytykkeenä. Kohderyhmänä ovat nuoret korkeakouluopiskelijat ja tavoitteena on innovaatio-osaamisen lisäksi kehittää opiskelijoiden työelämätaitoja ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Hankkeessa on toteutettu innovaatiokokeiluja museossa ajatushautomojen ja innovointikurssien muodossa. Ajatushautomoissa asiantuntijat johdattelivat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joiden työstämistä jatkettiin innovointikursseilla museosisältöjä ja innovaatioharjoitteita hyödyntämällä. Innovointikurssit pohjautuvat Nuori Yrittäjyys ry:n luomaan Let’s Innovate -konseptiin.
Innovaatioiden kohderyhmäkirjo ja tavoitteet asetettiin tarkoituksella mahdollisimman laajoiksi. Niissä ei, kuten ei myöskään ajattelussa, haluttu rajoittua pelkästään museoiden toimintakenttään. Museotiloja on käytetty työskentelyssä hyödyksi sekä fyysisinä tiloina että inspiraation virittäjinä. Innoitusta ja uusia ajattelukulkuja on houkuteltu esiin erilaisilla interventioilla, joissa on tehty pohtimiseen, eläytymiseen ja toisin ajattelemiseen liittyviä harjoituksia museoammattilaisten ja taiteilijoiden ohjaamina. Hankkeessa testatut harjoitteet on koottu työkirjan muotoon.
Prosessissa oppijoina ovat kurssille osallistuneiden opiskelijoiden lisäksi myös museoiden ja ammattikorkeakoulun ohjaajat ja asiantuntijat, sillä tavoitteena on kehittää kaikkien osapuolten innovaatiotoimintaosaamista. Lähtökohta on hedelmällinen: molemmissa instituutioissa oppiminen on tavoiteltava asia, mutta siinä missä museoiden lähtökohta ja tavoite on informaali oppiminen, määrittelee oppilaitoksen työtä pitkälti myös formaali oppiminen. Innovaatiotoiminta tuo nämä kaksi kiinnostavalla tavalla lähekkäin. Innovaatioissa olennaista on ajatusten vapaa liikkuvuus, törmäytys ja kiepauttelu. Formaaleiden rakenteiden on syytäkin astua syrjään vapaan ideointivaiheen tieltä. Kuitenkin ideat kaipaavat tuekseen myös rakennetta kyetäkseen muotoutumaan valmiiksi innovaatioksi. Tässä auttaa kurssin struktuuri ja tavoitteellisuus, ja, ehkä yllättäen, myös tiivis aikataulu. Tiukka aikataulutus erilaisine nopeatempoisine välitehtävineen pakottaa sanallistamaan ajattelua ja ottamaan riskejä, ja tuolloin yhteinen ajattelu voi tuottaa uusia innovatiivisia kombinaatioita. Informaali oppiminen puolestaan suosii ajattelua ilman rajoja ja selkeitä tavoitteita. Joskus sen tavoitteena voi olla pelkkä ajattelu itse. Toimintaympäristönä museon kaltainen informaali tila stimuloi vapaata assosiaatiota ja sillä on potentiaalia tuottaa absurdejakin ajatusyhtälöitä.
”Historian ja taiteen museossa työskentely loi syvyyttä kaikkeen tekemiseen.” (Opiskelijapalaute)
Uudenlainen toiminta uudenlaisissa ympäristöissä osoittautui monella tapaa hyödylliseksi: Oppilaitoksen ulkopuolisissa tiloissa järjestetty opetus on aina avartava kokemus niin opiskelijoille kuin lehtoreillekin. Kurssille osallistui Humakin kulttuurituotannon opiskelijoiden lisäksi opiskelijoita myös muista korkeakouluista, mikä toi tervetullutta monialaisuutta ja uutta näkökulmaa ajatteluun. Toiminnallisuus ja mielikuvallistaminen museoissa toivat työskentelyyn puolestaan tarvittavaa vääntömomenttia, jolla oma ajattelu saatiin hyvällä tavalla karkaamaan tavanomaisista uomistaan.
Opiskelijat kuvaavat palautteessaan museon olevan inspiroiva, virikkeellinen, innostava ja luovuutta lisäävä toimintaympäristö. Sen kuvailtiin lisäksi olevan rauhoittava ja esteettinen. Museoympäristön koettiin myös herättävän aivojen toimintaa, tarjoavan syvyyttä kaikkeen tekemiseen ja herättävän mielikuvituksen. Lyhyesti sanoen – sen nähtiin tarjoavan monipuolisesti sitä, mitä normaali luokkahuoneopetus yleensä ei tarjoa.
Formaalin oppimisen näkökulmasta oppimistavoitteet täyttyivät odotetulla tavalla: opiskelijat toteuttivat innovaatioprosesseja onnistuneesti, kaikkine vaiheineen. Ammattiosaamisen ja työelämätaitojen osalta kurssi on kehittänyt innovaatio-osaamisen lisäksi ainakin vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja, organisointi-, projektityö- ja suunnitteluosaamista sekä stressinsietokykyä. Informaalin oppimisen näkökulmasta vaikutukset ovat sekä kauaskantoisemmat että vaikeammin määriteltävissä. Oletettavaa on, että ainakin museoiden merkitys ja mahdollisuudet ovat kurssille osallistuneiden mielessä saaneet uusia ulottuvuuksia.
Kirjoittaja
Minna Hautio, FM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, minna.hautio(at)humak.fi
