Pertti Puusaari
Ammattikorkeakoulut ovat kulkeneet pitkän matkan kansainvälistymisen tiellä. Olen päässyt osallistumaan ammattikorkeakoulujen kansainvälistymiseen aivan alkumetreiltä saakka, ja matkalle mahtuu monia hauskoja muistoja. Alkuun tahto oli kova, mutta kielitaito vähän niin ja näin, eikä kansainvälistyminen ollut kovin jäsentynyttä. Jostain piti kuitenkin aloittaa.
Kun nyt 30 vuotta myöhemmin katson ammattikorkeakoulukenttää, niin on huimaa, miten valtavan kehitysharppauksen olemme ottaneet. Ammattikorkeakoulut ovat mukana Eurooppalaisissa yliopistoissa (European Universities) ja muissa vahvoissa verkostoissa. Ne rakentavat koulutustaan ja tutkimustaan sekä hakevat kilpailukykyä kansainvälisesti. Olemme tasolla, jossa ammattikorkeakoulujen pitää menestyäkseen nähdä itsensä myös kansainvälisestä näkökulmasta – siis verrata itseään kansainvälisiin toimijoihin.
Osaamisen viennistä on tullut osa kaikkien suomalaisten ammattikorkeakoulujen perustoimintaa. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on noussut hyvälle tasolle, ja yhä useampi opiskelija maksaa oman opiskelunsa lukuvuosimaksujen muodossa. Ammattikorkeakoulut siis alkavat päästä mukaan kilpailuun opiskelijoista. Oppimista on varmaan vielä paljon jäljellä, mutta ainakin alku on hyvä. On myös ilo huomata, että ammattikorkeakoulujen lukuvuosimaksulliset ohjelmat ovat pääsääntöisesti rakentuneet terveelle pohjalle, eli opiskelija maksaa kansainvälisen käytännön mukaisesti tosiasiallisesti omat opintonsa.
Tutkintotavoitteinen vieraskielinen koulutus on muuttanut ammattikorkeakoulujen toimintaympäristöä kokonaisvaltaisesti. Kansainvälisyys on yhä enemmän osa arkeamme. Lähes kaikki pääsevät kommunikoimaan vieraalla kielellä. Kansainvälisen henkilöstön määrä lisääntyy tasaisesti, ja samalla koko korkeakoulun luonne muuttuu uudeksi – paikallisesta kansainväliseksi.
Kansainvälinen täydennyskoulutus ja kehittämistoiminta ovat osalle ammattikorkeakouluista keskeisiä oman kehittymisen työkaluja. Ne haastavat kysymään, onko meillä tuotteita, jotka ovat riittävän korkealaatuisia kelvatakseen maailman markkinoilla, tai pärjäämmekö kilpailussa ja saammeko toiminnan kannattavaksi. Varmaa on, että oikeilla strategisilla valinnoilla korkeakoulun toiminnan laatu kasvaa.
Olemmeko valmiita kansainvälistymisen ja kehittymisen tiellä? Omasta mielestäni emme ole. Tämä ei tarkoita sitä, ettemme olisi onnistuneet, vaan pikemminkin päinvastoin. Olemme onnistuneet erinomaisesti. Mutta samaan aikaan meillä on vielä pitkä matka kuljettavana.
Tämä on viimeinen AMK-lehden/UAS Journalin teemanumero, jossa toimitusvastuu on täällä HAMKissa. Vuoden vaihteen jälkeen toimituksesta vastaa Turun AMK. UAS Journal on ja tulee jatkossakin olemaan osa sitä määrätietoista kehittämistarinaa, jossa omin toimin vahvistamme ja kehitämme omaa toimintaamme. Siksi haluankin HAMKin puolesta kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat antaneet vahvan panoksensa lehden toiminnalle.
Pertti Puusaari, rehtori/toimitusjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
