Jaana Ruoho & Jonna Huuhka
Tämän puheenvuoron tarkoitus on nostaa esille kansainvälisen tki-työn haasteita ja mahdollisuuksia opetustyötä tekeville lehtoreille. Kirjoittajat työskentelevät matkailun lehtoreina ja nostavat keskusteluun kansainvälisen projektityön karikoita ja mahdollisuuksia.
Rannikko- ja merimatkailun merkitys Euroopan taloudessa
Yli puolet Euroopan majoituskapasiteetista sijaitsee rannikkoalueella. Rannikkomatkailuun keskittyvää alan koulutusta on kuitenkin vähänlaisesti. Kuuden eurooppalaisen korkeakoulun yhteisessä Skills4CMT-hankkeessa vastattiin rajattuun haasteeseen: Kansainvälisessä tiimissä luotiin eurooppalainen kylmien rannikkoalueiden matkailuun liittyvä opetussuunnitelma sekä neljä verkkokurssia. Kuvassa 1 projektiryhmä vierailee Latviassa Vidzemen kivikkorannalla.
Matkailun alueelliset keskittymät eli rannikkoalueet ovat ekologisesti herkkiä, joten niiden kestävä käyttö on ratkaisevan tärkeää matkailualan tulevaisuuden kannalta sekä projektissa luotavan opetussuunnitelman johtava tavoite. Haasteena oli löytää yhteinen ymmärrys siitä, mitä kestävyydellä tarkoitetaan. Yksin kirjallisuudesta löytää sille satoja erilaisia määritelmiä ja kukin ymmärtää kestävyyttä omista lähtökohdistaan. Aikaa on varattava sille, että keskeisistä käsitteistä päästään yhteisymmärrykseen.
Verkkoprojektin haasteet
Projektimme käynnistyi COVID-19 -pandemian aikana, jolloin sen käynnistys tapahtui verkossa. Kokonaan uusien partnereiden kanssa työskentely osoittautui haastavaksi. Työskentely verkossa on myös kömpelöä: verkossa ei välity sanaton viestintä, ilmeet eivätkä eleet ja kriittinen ajatustenvaihto verkossa otetaan henkilökohtaisesti. On varattava runsaasti aikaa sille, että luodaan pelisäännöt työskentelytavoille, jotka ovat tuottavia, mielekkäitä sekä koko projektin henkilöstön osaamista hyödyntävää. Verkossa tapahtuva pienryhmätyöskentely osoittautui tuottavaksi toimintatavaksi, jota voi lämpimästi suositella. Tehokkainta pienryhmätyöskentely on, kun pienryhmien kokoonpanoja ei sekoiteta projektin aikana.
Koska kyseessä oli projekti, jossa luotiin verkko-opintokokonaisuus, iso osa työskentelystä liittyi verkko-opetuksen kehittämiseen ja yhtenäisten toimintatapojen muodostamisen. Projektin aikana saatiin koulutusta verkkokoulutuksen toteuttamiseksi, ja jonka lisäksi jaettiin parhaita käytänteitä. Suurimmaksi haasteeksi osoittautuivat opettajien erilaiset valmiudet kehittää ja toteuttaa verkkopedagogiikkaa. Verkko-opetuksen pedagoginen ja tekninen asiantuntija olisi pitänyt olla opettajien tukena koko projektin ajan varmistamassa sekä laadukkaan verkkopedagogiikan että teknisesti virheettömän oppimisalustan.
Pienet haasteet kannattaa huomioida
Kansainvälisessä projektissa tulee hyväksyä se, että toimintatavat ja lähtökohdat ovat projektikumppaneilla erilaiset ja projektin onnistumisen varmistamiseksi on löydettävä yhteinen sävel. Tämä voi olla haaste opettajalle, joka on tottunut suunnittelemaan ja toteuttamaan jaksonsa itsenäisesti. Pieniä haasteita, joista syntyy isoja ongelmia, jos niitä ei huomioida, ovat mm. aikaerot, kokousajat, lomakierrot ja lukuvuosirytmi. Englannin kielen käyttöön liittyviä haasteita ei voida väheksyä, varsinkin jos mukana on opettajia, joilla ei ole kokemusta englannin kielellä toimimisesta. Projektityöskentelylle on tyypillistä, että projektityöntekijät vaihtuvat ja tämä tuo omat haasteensa. Uudet työntekijät perehtyvät niihin tuloksiin, joita projektissa on tehty ja totuttelevat yhteisiin pelisääntöihin samalla kun muu projektiryhmä tutustuu uuteen jäseneen ja hänen ydinosaamiseensa.
Kirjoittajat kokivat kansainvälisessä hankkeessa työskentelyn positiivisena ja opettavaisena kokemuksena. Uutta oppia saatiin muun muassa merellisestä matkailusta ja verkko-opetuksesta. Varsinkin hankkeessa verkkopedagogiikasta opittua tietoa on jo hyödynnetty opintojaksoilla. Tässä hankkeessa luodut verkostot ja kumppanuudet tulevat varmasti kantamaan pitkään. Uutta kansainvälistä hanketta odottaen!
Mitä opettaja saa kansainvälisestä projektista?
- Vaihtelua omaan perustyöhön
- Vertailukohdan omalle asiantuntijuudelle
- Uutta pedagogista ja omaan substanssiin liittyvää osaamista
- Osaamista toimia kansainvälisissä yhteyksissä: asia, jota ei voi oppia kirjallisuudesta
- Soveltavan tutkimuksen osaamista ja oppia julkaisujen tuottamisesta
- Aidon ja pysyvän yhteistyöverkoston eurooppalaisten opettajien kanssa
- Mahdollisuuden kehittyä kansainväliseksi asiantuntijaksi
Jaana Ruoho, kauppatieteiden maisteri, matkailuliiketoiminnan lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, jaana.ruoho(at)samk.fi
Jonna Huuhka, tradenomi YAMK, matkailuliiketoiminnan lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, jonna.huuhka(at)samk.fi
