Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta: nykyisyys ja tulevaisuuden näkymiä

Ammattikorkeakoulujen lakisääteisiin tehtäviin kuulu opetustoiminnan lisäksi ammattikorkeakouluopetusta, työelämää ja aluekehitystä tukevan soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan toteuttaminen. Soveltavan TKI-toiminnan tekeminen on kuulunut ammattikorkeakoulujen tehtäviin niiden perustamisesta lähtien, mutta toiminta on kehittynyt ja laajentunut merkittävästi 30 vuoden takaisesta tilanteesta.

Ammattikorkeakoulut ovat niiden toiminnan käynnistymisestä lähtien pyrkineet laajentamaan TKI-toimintaansa laissa määriteltyä tehtävää laajemmalle alueelle (Lampinen 2002, 67). Näin ammattikorkeakoulut ovat kyenneet paaluttamaan aluekehittämiseen ja työelämäyhteistyöhön perustuvan TKI-toimintansa keskeiseksi ja vakiintuneeksi osaksi suomalaista TKI-järjestelmää.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan laajuuden, laadun, kehityksen ja vaikuttavuuden arviointiin on nykyisin käytössä kohtuullisen vähän luotettavia ja vertailukelpoisia aineistoja. Tilastollisesti laajuutta ja kehitystä on turvallisinta arvioida opetus- ja kulttuuriministeriön keräämien rahoitus- ja julkaisutietojen sekä TKI-henkilöstön määrää koskevien tilastojen perusteella.

Rahoitukseen perustuva arviointi on näistä keskeisin mittari, sillä merkittävä osa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta rahoitetaan erilaisista kilpailluista rahoituslähteistä kerätyn rahoituksen avulla ja rahoituksen kehitys kuvaa siten korkeakoulun kyvykkyyttä toteuttaa rahoittajien tavoitteiden mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Rahoituksen kehittymisen rinnalla julkaisujen ja TKI-henkilöstön kehitystä koskevat tilastot antavat hyvin lisän kuvaamaan toiminnan kehitystä.

TKI-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointiin ei ole nykyisin tarjolla toimivia mittareita. Perustutkimuksessa tutkimuksen laadun mittarina on usein käytetty julkaisutoiminnan laadunarviointeja, kuten Suomessa käytössä olevaa Julkaisufoorumin luokittelujärjestelmää. Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tarkastella yksin vertaisarvioituihin julkaisuihin perustuvien mittarien pohjalta. Ammattikorkeakoulut julkaisevat laajasti ammatillisissa ja yleistajuisissa lehdissä sekä tuottavat suoraan ratkaisuja ja niihin liittyviä raportteja esimerkiksi työelämän käyttöön.

Korkeakoulujen toiminnan laadun ja laatujärjestelmien arvioinnissa sen painopiste on usein koulutuksessa, jolloin TKI-toiminnan arviointi jää usein toissijaiseen asemaan. Laadun arvioinnissa korostuu aina myös eri toimijoiden ja sidosryhmien näkemys siitä, millainen toiminta on laadukasta, jolloin laatu on myös jatkuvan neuvottelun kohteena (Kajaste 2018, 284). Näiden syiden vuoksi tyydyn tässä artikkelissa tarkastelemaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kehittymistä opintohallinnon tietopalvelu Vipusen aineistoilla.

Ulkoisen TKI-rahoituksen määrä yli kaksinkertaistunut vuoden 2015 jälkeen

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoitus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015 alkaen. Kasvun suuruus on vaihdellut vuosien välillä varsin suuresti ja TKI-toiminnan rahoitus on kasvanut vuosina 2015–2022 keskimäärin 18 miljoonalla eurolla vuodessa. Samalla ajanjaksolla ulkoisen TKI-rahoituksen määrä on kasvanut keskimäärin 12 miljoonalla eurolla vuodessa. Vuosien 2021–2022 kasvua ovat haastaneet uuden rakennerahastokauden käynnistymiseen liittyvät haasteet, joiden vuoksi ammattikorkeakoulujen hankkeiden rahoituspäätöksiä ei ole voitu tehdä eikä rahoituksia jakaa korkeakouluille. (MaasTul 29.4.2023)

Ammattikorkeakoulut ovat panostaneet vahvasti TKI-toiminnan kehittämiseen, ja tämä näkyy korkeakoulujen TKI-toimintamaan kohdentaman oman rahoituksen kasvuna yli 40 miljoonalla eurolla vuosien 2015 ja 2022 välillä. Kun verrataan ammattikorkeakoulujen koko TKI-rahoitusta sekä ulkoisen TKI-rahoituksen määrän kehitystä huomataan, että sekä ulkoinen rahoitus että TKI-toimintaan käytettävän perusrahoituksen määrä on kasvanut samassa tahdissa.

Kehitys kertoo, että ulkoisen TKI-rahoituksen saamiseksi ammattikorkeakoulut ovat joutuneet kohdentamaan perusrahoitusta entistä enemmän TKI-toiminnan toteuttamiseen. Uusien ulkoisten rahoituslähteiden etsiminen, rahoitushakuihin osallistuminen ja hankkeiden omarahoitusosuuksien kattaminen edellyttävät perusrahoituksen tason nostoa, jos ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa halutaan merkittävästi laajentaa nykyisestä.

TKI-toiminnan laajentuminen on kasvattanut ulkoisen tutkimus- kehittämisrahoituksen osuutta ammattikorkeakoulujen koko liikevaihdosta. Vuonna 2015 ulkoisen TKI-rahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen koko liikevaihdosta oli 7 prosenttia, mutta vuoteen 2022 mennessä osuus oli noussut lähes 14 prosenttiin koko liikevaihdosta.

EU:n rakennerahastot TKI-toiminnan suurin ulkoinen rahoituslähde

Ammattikorkeakoulujen ulkoinen TKI-rahoitus voidaan jakaa erilaisiin rahoituslähteisiin. Suurin osa rahoituksesta tulee julkisista rahoituslähteistä, kuten Euroopan unionilta, Suomen valtiolta tai kunnilta.

Ammattikorkeakoulujen ulkopuolisen TKI-rahoituksen suurin lähde on Euroopan unioni ja sen erilaiset rahoituskanavat. Suurimmat rahoituslähteet ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR), joiden yhteinen osuus vuoden 2022 rahoituksesta oli yli 48 % eli reilut 74 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi ulkoisesta TKI-rahoituksesta tulee muista EU:n rahoituslähteistä 14 prosenttia eli 22 miljoonaa euroa. Tähän joukkoon kuuluvat pienemmät EU-rahastot sekä kilpailtu tutkimusrahoitus, kuten Euroopan Unionin Horisontti-tutkimusrahoitus.

EU-kanavista tulevan rahoituksen määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015 alkaen. Esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston kautta tulleen rahoituksen määrä oli vuonna 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 lähes 36 miljoonaa euroa. Rahoituksen määrä lähes kolminkertaistui seitsemän vuoden aikana. Samoin Euroopan sosiaalirahaston kautta tulevan rahoituksen määrä kolmikertaistui vuosien 2015–2022 välillä. Myös muun EU-rahoituksen määrä on noussut merkittävästi kyseisen ajanjakson aikana.

Kotimaisista rahoituslähteistä suurimpia ovat viime vuosina olleet ministeriöiden rahoittamat hankkeet, joiden osuus rahoituksesta oli vuonna 2022 vajaat 25 miljoonaa euroa. Ministeriöiden kautta tulevan rahoituksen määrä on vaihdellut runsaasti, sillä esimerkiksi vuosina 2016–2017 rahoitus oli reilusti alle 10 miljoonaa euroa.

Muita merkittäviä kotimaisia rahoituslähteitä ovat olleet kotimaisten yritysten, rahastojen ja säätiöiden sekä kuntien kautta tullut rahoitus TKI-toiminnalle. Näiden rahoituslähteiden kautta tulevan rahoituksen määrä on kasvanut tasaisesti ja on noussut 50 % vuodesta 2015.
Business Finlandin ja Suomen Akatemia osuus ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksessa on edelleen varsin pieni. Vuonna 2022 Business Finlandin kautta rahoitusta tuli vajaat 4 miljoonaa euroa ja Suomen Akatemian kautta noin 2,5 miljoonaa euroa.

Business Finlandin osuus TKI-toiminnan rahoittajana on laskenut tasaisesti vuodesta 2016 alkaen ja on puolittunut viimeisen viiden vuoden aikana. Laskua selittää pitkälti Business Finlandin tarjoaman tutkimusrahoituksen määrä lasku.

Suomen Akatemia rahoitus taas nousi viime vuonna ensi kertaa yli 2 miljoonaan euroon. Kasvua selittää ammattikorkeakouluissa tehdyt panostukset erityisesti soveltavan tutkimuksen osaamiseen vahvistamiseen, jolloin myös ammattikorkeakoulujen tutkijat ovat menestyneet aiempaa paremmin Akatemian hauissa. Tästä esimerkkinä toimii Hämeen ammattikorkeakoulun tammikuussa 2023 saama akatemiarahoitus, jossa ammattikorkeakoulu on ensi kertaa tutkimushankkeen vetovastuussa toimiva organisaatio (HAMK 2023).

Rahoitus kasvanut lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa

Lähes kaikki ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet ulkoisen TKI-rahoituksen määrää vuosien 2015–2022 välillä. Ammattikorkeakoulujen välillä on suuria eroja ulkoisen TKI-rahoituksen määrässä, vaikka rahoituksen määrä noudattaa pääasiassa korkeakoulun kokoa muilla mittareilla. Merkittävä tekijä korkeakoulukohtaisessa rahoituksessa on myös korkeakoulujen sijainnilla, sillä ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksen keskeisen lähteen eli rakennerahastojen rahoitus jakautuu maan sisällä painottaen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea. Myös korkeakoulujen omat profiilit sekä panostus TKI-työhön näkyvät niiden keräämän ulkoisen TKI-rahoituksen määrässä.

Ammattikorkeakouluista suurimman ulkoisen TKI-rahoituksen vuonna 2022 onnistui keräämään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, jonka ulkoinen TKI-rahoitus on vuonna 2022 lähes 19 miljoonaa euroa. Usea ammattikorkeakoulu kipusi vuonna 2022 ulkoisen TKI-rahoituksen määrässä yli 8 miljoonan euron rajan. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ulkoisen TKI-rahoituksen merkittävän kasvun taustalla vuoden 2022 alussa tapahtunut Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin yhdistyminen osaksi JAMKia (JAMK 2022).

Ammattikorkeakoulujen ulkoinen TKI- rahoitus jakautuu pitkälti koulutusalojen opiskelija- ja henkilöstömäärien mukaisesti. Tekniikan ala kerää noin kolmanneksen ja terveys- ja hyvinvointiala reilun viidenneksen ulkoisesta rahoituksesta. Tekniikan ala, tietojenkäsittely- ja tietoliikenneala sekä maa- ja metsätalousalat ovat keränneet rahoitusta enemmän kuin niiden koko on opiskelija- ja henkilöstömäärällä mitattuna. Terveys- ja hyvinvointi sekä liiketalouden alan TKI-toiminta on taas suhteessa vähäisempää kuin alojen painoarvo opiskelija- ja henkilöstömäärällä mitattuna.

Teknisten alojen vahvuus perustuu niiden kykyyn kerätä rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, Business Finlandilta ja yksityisiltä rahoittajatahoilta. Vastaavasti taas terveys- ja hyvinvointialalle, taiteille sekä kulttuurialalle ja kasvatusalalle ministeriöt ja Euroopan sosiaalirahasto ovat keskeisiä TKI-hankkeiden rahoittajia.

TKI-henkilöstön ja julkaisujen määrä kasvussa

TKI-toiminnan vahvistuminen näkyy myös TKI-henkilöstön määrässä ja koulutustasossa. TKI-henkilöstön osuus ammattikorkeakoulujen koko henkilöstöstä on kasvanut vuodesta 2015 lähtien tasaisesti, jolloin TKI-henkilöstön määrä oli tarkastelujakson alhaisin. Kuuden vuoden aikana TKI-henkilöstön osuus on kasvanut reilusta 9 prosentista 17 prosenttiin koko henkilöstöstä.
Tutkijakoulutetun henkilöstön tekemien henkilötyövuosien määrä on kasvanut tasaisesti ja erityisesti tohtorikoulutettujen määrä on noussut merkittävästi vuodesta 2015 lähtien. Samaan aikaan on kuitenkin huomattava, että kokonaisuudessaan tutkijakoulutetun henkilöstön tekemät henkilötyövuodet ovat laskeneet merkittävästi opetushenkilöstössä tapahtuneiden muutosten myötä verrattuna vuoteen 2015.

TKI-henkilöstön osuuden kasvun myötä myös ammattikorkeakouluissa tehtyjen julkaisujen määrä on kasvanut lähes nelinkertaiseksi vuoteen 2010 verrattuna. Ammattikorkeakoulujen julkaisut painottuvat vahvasti ammattiyhteisöille ja suurelle yleisöille suunnattuihin julkaisuihin, joilla pyritään saavuttamaan mahdollisimman suuri yleisö TKI-toiminnan tuloksille.
Toisaalta ammattikorkeakoulujen tekemän soveltavan tutkimuksen määrä on kasvanut, mikä näkyy vertaisarvioitujen artikkelien julkaisumäärien kasvuna erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Vertaisarvioitujen julkaisujen määrä ylitti vuonna 2022 ensimmäistä kertaa 1 000 julkaisun rajan.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ja rahoituksen tulevaisuus

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tulevaisuuden näkymät ovat kaksijakoiset. Ammattikorkeakoulujen tekemä tutkimus- ja kehittämistoiminta tunnetaan jatkuvasti paremmin kansallisesti niin työelämän, päättäjien kuin sidosryhmien toimesta ja samaan aikaan TKI-toiminnan laatu ottaa jatkuvasti harppauksia eteenpäin. Toisaalta rahoituksen pieneneminen suhteessa kasvaviin tavoitteisiin ja kansallisten T & K-rahoitusinstrumenttien kohdentuminen ohi soveltavan TKI-toiminnan asettavat rajoitteita toiminnan nykyistä nopeammalle laajenemiselle.

Eduskunta hyväksyi syksyllä 2022 T & K-rahoituslain, jonka myötä kansallinen TKI-rahoitus tulee nousemaan tulevina vuosina tasaisesti siten, että Suomi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä T & K-investointien 4 % tason bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Ammattikorkeakoulujen kannalta kansallinen sitoutuminen TKI-rahoituksen kasvattamiseen tukee niiden kykyä laajentaa ja kehittää TKI-toimintaansa.

Iso kysymys kuitenkin on, miten uusi, vuositasolla sadoilla miljoonilla euroilla kasvava TKI-rahoitus kohdennetaan. Jos rahoitus kohdennetaan Orpon hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen suuntaisesti, ei kasvava TKI-rahoitus tule ohjautumaan ammattikorkeakoulujen soveltavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Rahoitusinstrumenttien nykyinen kohdentuminen vahvasti yliopistojen tekemään perustutkimukseen tai suurten yritysten kansainvälisille markkinoille tähtääviin innovaatiohankkeisiin vauhdittaa akateemisen vetovoiman kohdistumista ammattikorkeakouluihin. Akateemisella vetovoimalla tarkoitetaan ammattikorkeakoulujen kohdalla prosessia, jossa ne pyrkivät omaksumaan perinteisten tiedeyliopistojen toimintamalleja ja käytäntöjä arvostuksen kasvattamiseksi (Lepori & Kyvik 2010, 296).

Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kohdentuminen on globaalisti rakentunut tiedeyliopistojen ja akateemisten toimintamallien periaatteiden mukaisesti, mikä tekee ammattikorkeakouluille mahdottomaksi kehittää omaa TKI-toiminnan profiiliaan täysin irrallaan tästä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perinteestä.

Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin mahdollisuus säilyttää niille ominainen TKI-toiminnan luonne, jos järjestelmä tukee se olemassaoloa erilaisten rahoitusinstrumenttien ja lainsäädännön turvin (Lepori & Kyvik 2010, 307–308). Jos TKI-rahoituksen kohdennus ja kriteerit eivät tule muuttumaan tulevina vuosina, ammattikorkeakoulut joutuvat muuttamaan toimintaansa vastaamaan kansallisten tutkimus- ja kehittämistoiminnanrahoittajien toiveita ja tavoitteita pärjätäkseen kilpailussa rahoituksesta. Sitä tehdään mitä rahoitetaan.

Koska kansalliset TKI-rahoitusinstrumentit eivät nykyvalossa näytä muuttuvan merkittävästi tulevina vuosina, EU:n kilpailtu TKI-rahoitus on jatkossa yhä merkittävämmässä roolissa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoituksessa. Ammattikorkeakoulujen strategisissa valinnoissa ja rekrytoinneissa on viime vuosina korostunut sellaisten kyvykkyyksien vahvistaminen, joka mahdollistaa esimerkiksi Horisontti Eurooppa -ohjelman tai kansainvälisten Interreg-ohjelmien hauissa pärjäämisen. EU-ohjelmien instrumentit sopivat kansallisia instrumentteja paremmin ammattikorkeakoulujen TKI-tehtävän toteuttamiseen.

Oman lisäkierteensä TKI-toiminnan tulevaisuudelle tuo käynnissä oleva eurooppalainen tutkimuksen ja tutkijoiden arvioinnin uudistusprosessi. The Agreement on Reforming Research Assessmentin (CoARA) tavoitteena on uudistaa tutkimuksen ja tutkijoiden arviointia määrällisistä mittareista kohti laadullista arviointia, jolloin esimerkiksi tutkimusrahoituksen jaossa tulisi huomioida nykyistä vahvemmin puhtaasti tutkimussuunnitelman ja hakemuksen laatu ensisijaisena määrittävänä tekijänä rahoitukselle (CoARA 2022). Julkaisumetriikoiden painoarvon pienentäminen tutkimus- ja kehittämisrahoitusten kohdentamisessa tulisi jatkossa helpottamaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia kilpailla rahoituksista.

Ammattikorkeakoulujen merkittävin haaste tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajentamiselle on kuitenkin perusrahoituksen heikkeneminen ja samaan aikaan kasvavat tutkintotavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt korkeakouluille lähettämässään ohjauskirjeessä, että tutkintotavoitteita tulisi nostaa sopimuskaudelle 2025–2028 yli 4 000 tutkinnolla (OKM 2023).

Vaikka ammattikorkeakoulut ovat kyenneet suuntaamaan resursseja lisää TKI-toimintaan taloudellisista paineista huolimatta, alkaa toiminnan laajentamiselle tulla rajat vastaan rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Erityisesti TKI-toimintaa laajennettaessa on omien resurssien sitominen toimintaan välttämätöntä, jotta kyetään luomaan rakenteet ulkoisen TKI-rahoituksen hakemiseen, kotiuttamiseen ja laadukkaan tutkimuksen tekoon. Suomen kansallinen etu ei kuitenkaan ole, että TKI-toiminnan vaatimat resurssit merkitsevät tutkintokoulutukselle vyön kiristystä entisestäänkin.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS