Kolme miljoonaa sanaa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta

Johdanto

Tässä artikkelissa lähestymme ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vaikuttavuutta analysoimalla päättyneen EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen ohjelmakauden hankkeita.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on laaja-alaista ja monipuolista. Vuonna 2021 ne toteuttivat TKI-toimintaa yhteensä 240 miljoonalla eurolla (Vipunen, 2022). Ammattikorkeakoulujen ulkoinen TKI-rahoitus voidaan jakaa neljään: EU-rakennerahastot, muut ulkomainen rahoitus, ministeriörahoitus ja muut kotimainen rahoitus.

Rakennerahastohankkeet muodostavat yli puolet ammattikorkeakoulujen ulkoisesta TKI-rahoituksesta (Viivain Oy, 2021). Se on myös ainoa rahoitus, josta on saatavilla tietoa julkisista lähteistä hankkeiden toteutuksen aikana.

Ammattikorkeakoulut kehittävät TKI-toimintansa vaikuttavuutta ja sen seurantaa aktiivisesti. Osana tätä työtä halusimme arvioida, mitä ohjelmakauden 2014‒2020 hankekokonaisuudesta voidaan sanoa EURA2014-tietopalvelun tietoja analysoimalla. Hankekokonaisuutta luonnehditaan ja sen vaikutuksiin perehdytään sekä määrällisesti että laadullisesti muiden muassa tekstianalytiikan keinoin.

Aineisto ja analyysi

Data haettiin avoimesta EURA2014-tietopalvelusta (TEM, 2023). Se on työ- ja elinkeinoministeriön alusta, joka kokoaa tietoa Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelmassa 2014–2020 (Euroopan komissio, 2014) toteutetuista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeista sekä REACT-hankkeista.

Palvelusta koostettiin valtakunnallinen aineisto, jossa on mukana 11 175 hanketta. Datan keruu toteutettiin ”raaputtamalla” tietoja palvelusta. Käytetty työkalu on saatavilla avoimesti (Xamk, 2022). Rakenteinen tieto koostettiin hankkeiden tietosivuista taulukkoon määrittämällä sivun tietokentät sarakkeiksi. Tekstikentistä kerättiin suunnitelman mukaiset tiivistelmät toteutuksesta ja loppuraportin tiivistelmät, jotka sisälsivät yhteensä noin 3,2 miljoonaa sanaa.

Analyysi keskittyy pääasiassa ammattikorkeakoulujen hanketietoihin. Vertailussa hyödynnettiin yliopistojen, yritysten ja kuntien hanketietoja. Högskolan på Ålandin ja Poliisi-ammattikorkeakoulun nimissä ei löytynyt hankkeita. Pois jätettiin myös ohjelman teknisen tuen toimintalinjat 6 ja 7. Tarkemmin tarkasteltiin 1 705 ammattikorkeakoulujen, 832 yliopistojen, 1 176 kuntien ja kuntayhtymien sekä 6 065 mikro-, pk- ja keskisuurten yritysten koordinoimaa hanketta.

Tekstianalyysissä aineistosta etsittiin tiettyjä käsitteitä erityisesti kestävään kehitykseen liittyen. Analyysissä käytettiin Toronton yliopiston (2022) avainsanalistaa, joka konekäännettiin suomeksi ja konekäännös tarkastettiin. Analyysiä varten aineisto tokenisoitiin sanoiksi ja palautettiin perusmuotoonsa. Avainsanalistan sisältämiä usean sanan termejä ja yksittäisiä sanoja haettiin perusmuotoistettujen sanojen joukosta.

EURA2014-tietopalvelun rajoitus on, että rahoitus näkyy vain hankkeen päätoteuttajan mukaan. Merkittävä osa ammattikorkeakoulujen TKI-työstä tapahtuu muiden tahojen koordinoimissa hankkeissa, ja toisaalta korkeakoulujen vetämissä hankkeissa on muita osatoteuttajia. Arvioimme osana kartoitusta, olisiko osatoteuttajia voitu tunnistaa vapaatekstistä, mutta tiivistelmät olivat niin erisisältöisiä, että päädyimme käsittelemään vain rakenteisia toteuttajatietoja.

Datankeruun hetkellä (31.8.2023) hankkeista 10 169 oli päättynyt, 1 592 toiminnassa, 14 peruuntunut ja 10 keskeytynyt. Kesken olevien hankkeiden osalta loppuraportteja ei luonnollisesti ollut saatavilla, ja analyysissa käytettiin vain suunnitelmia. Pidemmän aikavälin indikaattoritiedot, kuten syntyneiden yritysten ja työpaikkojen määrä, myös katkeavat raportointihetkeltä, eikä tietopalvelun kautta voi seurata mahdollisesti myöhemmin hankkeen vaikutuksena tapahtuvaa työllistymistä ja työllistämistä.

Miten rakennerahastorahoitus on kanavoitunut?

Rakennerahasto-ohjelman 2014‒2020 kautta toteutui 11 785 hankkeelle yhteensä 2,15 miljardia euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Määrällisesti eniten hankkeita koordinoivat mikroyritykset (3 075 kpl) ja pienyritykset (2 266 kpl). Mikroyritysten vetämät hankkeet olivat pienimpiä (toteutuneen EU:n ja valtion rahoituksen keskiarvo 55 935 euroa) ja valtion viranomaisten suurimpia (keskiarvo 681 025 euroa).

Ammattikorkeakoulut olivat keskeisin toimija rakennerahastojen tavoitteiden toteuttajana mitattuna koordinoitujen hankkeiden rahoituksella. Ohjelmakaudella yli 384 miljoonaa euroa jaettiin hankkeissa, joissa päätoteuttajana oli ammattikorkeakoulu (Kuva 1). Tämä vastaa noin 5 000 henkilötyövuoden panostusta TKI-työhön.

Tarkasteltaessa yksittäisiä organisaatioita (Kuva 2) huomataan, että eniten rahoitusta saivat KEHA-keskuksen hankkeet. TOP10-koordinaattorien joukossa on viisi ammattikorkeakoulua: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Näiden kautta kanavoitui rakennerahastojen kehittämisresursseja yli 186 miljoonaa euroa eli lähes puolet ammattikorkeakoulujen kokonaispanoksesta.

Toteutunut rahoitus vaihteli ammattikorkeakouluittain 71 865 ja 63 493 389 euron välillä, mikä kuvastaa koordinoitujen hankkeiden kokonaisvolyymia. Keskimäärin suomalainen ammattikorkeakoulu kanavoi rakennerahastorahoitusta alueelleen 17,5 miljoonaa euroa.

Minkä kehittämistä ammattikorkeakoulujen hankkeet edistävät?

Rakennerahasto-ohjelma on organisoitu toimintalinjoihin, jotka edistävät EU:n ja kansallisen tason kehitysprioriteetteja. Toimintalinjoihin on kohdennettu eri määrä rahoitusta ja ne on osin myös suunnattu eri toimijoille.

Vertailimme erityyppisten organisaatioiden (ammattikorkeakoulut, yliopistot, kunnat ja kuntayhtymät sekä mikro-, pk- ja keskisuuret yritykset) koordinoimien hankkeiden jakautumista toimintalinjoihin. Kuvasta 3 voidaan todeta, että erilaiset organisaatiot vetivät erilaisia TKI-hankkeita. Ammattikorkeakoulujen hankkeet edistivät jatkuvaa oppimista (toimintalinja 4) sekä digitaalisia taitoja ja muutoskyvykkyyttä (toimintalinja 9) useammin kuin muiden organisaatioiden. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hankeprofiilit erosivat toisistaan tilastollisesti merkittävästi (Χ²(6)=154,067; p<0,001) eli ne edistivät erilaisia TKI-tavoitteita.

Korkeakoulujen profiloituminen näkyy niiden hankesalkuissa (Kuva 4). Esimerkiksi Diakin koordinoima kehittämistyö painottui osallisuuden edistämiseen toimintalinjassa 5 ja Xamkin TKI-toiminta toimintalinjassa 2 heijasti tavoitetta hyödyntää digitaalista tietoa toimialojen kehittämisen tukena. Kesken ohjelmakauden lisätyissä REACT-toimintalinjoissa toimintaa oli suhteessa eniten Laureassa, Haaga-Heliassa, Humakissa ja Vaasan ammattikorkeakoulussa. Arcadan ainoa hanke oli toimintalinjassa 2.

Ammattikorkeakoulut kontribuoivat laajasti eri toimintalinjoihin, useat jopa kaikkiin linjoihin. Näin ollen ammattikorkeakoulujen panos oli ohjelmakaudella laajaa paitsi euromääräisesti, myös kehittämissisältöjen osalta.

Millaisia vaikutuksia rakennerahastohankkeilla tavoiteltiin ja saavutettiin?

Yhteensä ohjelmakauden aikana tavoiteltiin 81 577 yrityksen osallistumista, 28 037 uutta työpaikkaa ja 1077 yrityksen perustamista. Analyysihetkellä yritysten osallistumistavoitteeseen oli päästy yli 80-prosenttisesti. Uusia työpaikkoja ja yrityksiä oli syntynyt noin puolet tavoitellusta määrästä.

Ammattikorkeakoulujen koordinoimissa hankkeissa parhaiten toteutuivat tavoitteet yritysten osallistumisesta (77 % tavoitteesta) ja uusien yritysten syntymisestä (36 %). Hankkeissa raportoitiin lähes 16 000 yritysosallistumista ja 37 uutta perustettua yritystä. Uusia työpaikkoja ammattikorkeakoulujen hankkeiden aikana syntyi 20 % tavoitellusta eli lähes 190. Parhaiten suunnitelmat uusista työpaikoista toteutuivat kuntien ja kuntayhtymien hankkeissa (48 % tavoitteesta) ja heikoimmin yliopistojen hankkeissa (1,4 %).

Nämä luvut eivät huomioi sitä, että osa hankkeista (14 %) oli analyysihetkellä vielä kesken eli toteumaluvut laahaavat perässä. Tietopalvelu ei valitettavasti tarjoa mahdollisuuksia arvioida, miksi tavoitteista esimerkiksi uusien yritysten ja työpaikkojen kätilöinnin suhteen on jääty tai miten muuten kehittämistyön tuloksia on hyödynnetty yritystoiminnan kasvattamisessa.

Mitä kestävän kehityksen tavoitteita ammattikorkeakoulujen hankkeet edistävät?

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet tuottamaan TKI-toiminnalla ratkaisuja kestävyyshaasteisiin (Arene, 2022). Tekstianalyysin pohjalta voidaan tarkastella kestävän kehityksen tavoitteisiin (YK, 2015) liittyvien käsitteiden esiintymistä aineistossa hankkeen alkamisvuoden mukaisesti (Kuva 5). Vuosien 2022 ja 2023 alhaiset luvut kertovat siitä, että hankkeet tai niiden raportointi ovat kesken.

Eniten osumia keräävät kaikkina vuosina tavoitteet 4 Hyvä koulutus ja 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Näissä tavoitteissa keskeisiä painottuvia käsitteitä olivat muiden muassa tieto, oppiminen ja pedagogiikka (tavoite 4) sekä työ, yrittäjä ja pk-yritys (tavoite 8). Hankekauden lopussa painottui myös tavoite 3 Terveyttä ja hyvinvointia. Nousussa ovat myös yhdenvertaisuuteen kohdistuvat tavoitteet 5 Sukupuolten tasa-arvo ja 10 Eriarvoisuuden vähentäminen sekä kestävään elämään yhdyskunnissa ja maapallon ekosysteemissä kohdistuvat tavoitteet 11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt ja 15 Maanpäällinen elämä.

Johtopäätökset

Ammattikorkeakoulut ovat taklanneet monenlaisia yhteiskunnallisia kehittämishaasteita ja olleet merkittävä TKI-toiminnan vetäjä rakennerahasto-ohjelmassa. Käynnistyneen Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelmakauden tietopalvelu avautunee näinä päivinä. Sen avulla voidaan edelleen seurata ja tarkentaa käsitystämme siitä, millaista ammattikorkeakoulujen johtama TKI-toiminta on nyt ja mihin se on kehittymässä. Uudella ohjelmakaudella hanketietoa on koottu entistä rakenteisemmin, mikä tarjonnee aiempaakin parempia mahdollisuuksia käsitellä ja jalostaa tietoa myös analytiikan menetelmin.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS