Tutkimuksen arvioinnin uudistaminen ammattikorkeakouluissa

Eurooppalainen tutkimuksen arvioinnin uudistaminen antaa pohdittavaa suomalaisille ammattikorkeakouluille. CoARA-sopimukseen sitoutuminen edellyttää vastuullista tutkimuksen ja tutkijan arviointia aina rekrytointiprosesseista sisäiseen budjetointiin saakka. CoARA ei siis liity vain soveltavaan tutkimukseen tai laadun arviointiin, vaan on koko AMK-yhteisöä koskettava asia.

Mikä CoARA?

Tutkimuksen arvioinnin uudistamisen yhteenliittymän (Coalition for Advancing Research Assessment, CoARA) tarkoituksena on asettaa yhteinen suunta tutkimuksen, tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden arviointikäytäntöjen muutoksille (CoARA 2022). Sen yleisenä tavoitteena on tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden maksimointi. Uudistuksessa halutaan tunnustaa tutkimuksen ja tutkijoiden uran moninaisuus ja siirtyä määrällisestä arvioinnista laadullisen arvioinnin suuntaan.

CoARA-sopimus (Agreement on Reforming Research Assessment) on rakennettu kymmenen sitoumuksen ympärille (ks. CoARA 2023a). Nämä sitoumukset luovat yhteisen suunnan tutkimuksen arviointiuudistukselle kunnioittaen samalla organisaatioiden autonomiaa. Näiden lisäksi sopimus sisältää useita tutkimuksen, tutkijan ja tutkimusorganisaatioiden arviointia ohjaavia periaatteita, joita ovat esimerkiksi avoimuus, vastuullisuus, dialogi, yhteistyö, vapaaehtoisuus, luottamus sekä voittoa tavoittelematon toiminta. Periaatteet ohjaavat yhteenliittymän allekirjoittaneiden jäsenorganisaatioiden toimintaa ja aloitteen kehitystä.

Mitä CoARA tarkoittaa ammattikorkeakouluille?

CoARAn sopimuksen on allekirjoittanut globaalisti jo 638 organisaatiota, joista 33 on suomalaisia organisaatioita (tilanne 19.10.2023, CoARA 2023b). Suomesta ovat mukana kaikki yliopistot ja myös 17 ammattikorkeakoulua. Tutkimuslaitokset eivät ole CoARAan vielä liittyneet. Muista allekirjoittajista löytyy muun muassa Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Suomen Akatemia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ei voi sopimusta allekirjoittaa, mutta tukee CoARAa ja on kehottanut suomalaisia toimijoita liittymään siihen.

OKM ja kaikki suomalaiset allekirjoittajaorganisaatiot hakevat yhdessä TSV:n koordinoimana kansallisen osaston statusta vuoden 2023 aikana. Tarkoituksena on, että kansallinen osasto kehittää yhdessä tutkimuksen ja tutkijan arviointia kansallisesti, aktivoi tutkijoita, tiedottaa CoARAsta ja kouluttaa toimijoita.

CoARAn tausta ja tarve on noussut tiedeyliopistoista, mutta ammattikorkeakouluilla on kansallisen ryhmän ja eurooppalaisen yhteistyön avulla mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus ja sen arviointi otetaan yhteenliittymässä paremmin huomioon.

Muutos on vasta alussa, eikä ole varmaa, mihin kaikkeen CoARA tulee vaikuttamaan. Monet eurooppalaiset ja kansalliset rahoittajaorganisaatiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Näitä ovat muun muassa Euroopan komissio, European Research Council (ERC), COST Association ja kansallisista rahoittajista Suomen Akatemia. Business Finland ei ole allekirjoittanut CoARA-sitoumusta, mutta toisaalta Ruotsissa vastaava organisaatio Vinnova on mukana. Nähtäväksi jää, siirtyvätkö CoARAn periaatteet osaksi rahoittajien rahoitusvaatimuksia tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulujen on hyvä olla askeleen edellä tätä kehitystä.

CoARA-sopimukseen on liittynyt myös eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen UAS4EUROPE-verkosto, jonka seuraava puheenjohtajamaa on Suomi. UAS4EUROPE on luvannut toimia tiedonkerääjänä ja fasilitaattorina ammattikorkeakoulujen hyödyksi. Tämän lisäksi CoARAn poikkitieteisyyteen, soveltavaan tutkimukseen ja vaikuttavuuteen keskittyvä työryhmä tulee varmasti kiinnostamaan suomalaisia ammattikorkeakouluja.

Ammattikorkeakoulujen TKI-johdon verkosto on perehtynyt CoARAan ja ryhtynyt työstämään yhteisiä näkemyksiä aiheeseen liittyen: missä tilanteissa tutkimusryhmiä tai tutkijoita arvioimme tai ketä ammattikorkeakoulussa arvioidaan, kun arvioidaan tutkijaa. Sitoumukset edellyttävät vastuullista tutkimuksen ja tutkijan arviointia niin rekrytointiprosessissa kuin kehitys- ja arviointikeskusteluissa tai sisäisen rahanjaon perusteissa. CoARA ei ole siis vain laadun asiantuntijoiden tai tutkimuspalvelujen tehtävä, vaan koko AMK-yhteisön asia.

Muutokset tutkimuksen ja tutkijan arvioinnissa

Sopimuksessa määritellään neljä perussitoumusta sekä kuusi perussitoumuksia tukevaa sitoumusta. Jälkimmäiset kytkeytyvät perussitoumusten toteuttamiseen: tarvitaan resursseja, kriteeristöjä, työkaluja, hyviä käytäntöjä, aktiivista yhteiskehittämistä ja viestintää kaikilta allekirjoittaneilta organisaatioilta.

Ensimmäinen perussitoumus edellyttää tutkimuspanosten ja -uran moninaisuuden tunnustamista tutkimuksen tarpeiden ja luonteen mukaisesti. Tavoitteena on laajentaa tutkimuskäytäntöjen, -toiminnan ja -urien tunnustamista ottaen huomioon tutkimusalojen erityisluonteet. Tämän sitoumuksen toteuttaminen on suurempi haaste yliopistoille kuin ammattikorkeakouluille, sillä soveltava tutkimus- ja kehitystyö pitää jo oletusarvona sisällään monella eri välineellä, menetelmällä ja areenalla tuotettuja tuloksia. Tiedejulkaisut eivät ole pääasiallinen tuotoksemme, ja OKM:n rahoitusmalli on ohjannut monipuoliseen julkaisemiseen kuten esimerkiksi blogien ja podcastien julkaisemiseen.

Tutkijan urat voivat ammattikorkeakouluissa olla hyvin moninaisia. Ammattikorkeakouluissa on perinteisesti arvostettu yksityisen sektorin työkokemusta ja edistetty sektoreiden välistä liikkuvuutta. Teollisuudessa tehty työ, hyvät yritysyhteistyösuhteet tai johtamiskokemus on otettu huomioon esimerkiksi rekrytoinneissa tieteellisten meriittien ohella.

Toinen perussitoumus korostaa laadullista arviointia. Sen mukaan arvioinnin tulee perustua laadulliseen arviointiin, jossa vertaisarviointi on keskeistä, ja jota tuetaan määrällisten indikaattoreiden vastuullisella käytöllä. Ammattikorkeakouluissa arvioidaan tyypillisesti TKI-toimintaa joko koko organisaation tasolla, tutkimusteemojen ja -ryhmien näkökulmasta tai TKI-projekteissa.

Uutta tutkimuksen tai TKI-toiminnan arviointi on vain siinä mielessä, että keskitytään menetelmänä spesifisti laadulliseen arviointiin vertaisarviointia painottaen. Sen sijaan niissä ammattikorkeakouluissa, joissa ei vielä ole kehitetty tutkijan urapolkuja, TKI-toimijoihin kohdistuva arviointi saattaa olla uutta. Tutkijan arvioinnin olisi mielestämme hyvä koskea laajasti soveltavassa tutkimuksessa mukana olevaa henkilöstöä, ei vain tutkijan nimikkeellä työskenteleviä.

Arvioinnin toteutus vaatii ammattikorkeakoulujen kesken keskustelua arviointikriteereistä ja siitä, millä tavalla vertaisarviointia voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja kaikkia hyödyttävällä tavalla. Voisivatko ammattikorkeakoulut toimia toistensa vertaisarvioijina? Ammattikorkeakoulut ovat jo aloittaneet keskinäisen yhteistyön ja keskustelun CoARAn tuomista käytännön muutoksista, myös kansallisella tasolla toivotaan vastaavaa kehitystä.

Kolmas sitoumus hylkää lehti- ja julkaisupohjaisten mittareiden epäasianmukaiset käyttötavat. Erityisesti Journal Impact Factorin (JIF) ja h-indeksin käyttö arvioinnissa tulee olla vastuullista ja laadullista arviointia tukevaa. Määrällisten mittareiden sijaan on otettava käyttöön uudenlaisia laadullisen arvioinnin tapoja ja työkaluja kuten vaikkapa narratiiviset tapauskuvaukset (case studies) tai ansioluettelot. Ammattikorkeakouluissa määrällisten mittareiden kuten JIF:n ja h-indeksin käyttö ei ole laajaa. Arviointivaatimusten lisääntyessä houkutus helppojen ja nopeiden ratkaisujen käyttöön on kuitenkin suuri.

Neljäs sitoumus liittyy tutkimusorganisaatioiden rankingien käytön välttämiseen tutkimuksen ja tutkijan arvioinnissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yksittäisen tutkijan tai tutkimusryhmän työn laatua ei saisi arvioida organisaation ranking-tulosten perusteella. Sitoumuksen edistäminen tukee sekä suomalaisten ammattikorkeakoulujen tutkijoiden uria että korkeakoulujen tavoitteita kansainvälisen yhteistyön lisäämisessä.

Perussitoumusten ja taustaperiaatteiden lisäksi CoARA-sopimuksessa arviointia ohjaavia periaatteita ovat laatu, vaikuttavuus, monimuotoisuus, osallisuus ja yhteistyö. Näihin peilaten mahdollisia arviointikriteerejä ammattikorkeakouluille voisivat olla esimerkiksi avoimuus tutkimustuloksissa ja opetuksessa, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, monialaisuus, tulosten hyödynnettävyys ja verkostomainen toiminta.

Arviointikriteereiden ja laadullisen arvioinnin kytkeminen nykyisiin prosesseihin vaatii tarkkaa harkintaa ja sopivien välineiden hyödyntämistä. Näin laaja muutos ei tapahdu hetkessä, ja siksi CoARA:n edellyttämään viiden vuoden toimintasuunnitelmaan kannattaa panostaa. Se itsessään on yksi avoimuutta tukeva työkalu toimenpiteiden viemisessä arkeen.

Yhteenveto

CoARAn sitoumusten sisältöjä ei voida saavuttaa muutamilla korulauseilla, vaan se vaatii nykyisten käytäntöjen tarkastelemista, uusien käytäntöjen kehittämistä ja avointa tiedottamista sekä uskottavaa tutkimuksen ja tutkijan laadullista arviointia. Tutkimuksen ja tutkijan arvioinnin uudistaminen on kuitenkin ammattikorkeakouluille mahdollisuus profiloitua selkeämmin EU-komission ja rahoitusohjelmien suuntaan pätevinä projektipartnereina ja koordinaattoreina soveltavan tutkimuksen hankkeissa. Ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus näyttäytyä myös kansainvälisissä rekrytoinneissa kiinnostavana moninaisia tutkijanuria arvostavina ja avoimuutta edistävinä työpaikkoina.

Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet tutkimuksen ja tutkijan laadullisen arvioinnin yhteiseksi päämääräksi. Tämä näkyy konkreettisena tekemisenä: sopimuksen jokaiselta organisaatiolta edellyttämää toimintasuunnitelmaa on viety eteenpäin yhdessä syksyllä 2023 TKI-johdon verkoston laajennetuissa työpajoissa. Tulevina vuosina voimme yhdessä näyttäytyä vahvoina toimijoina, jotka saavat konkreettisia tuloksia aikaan nopeasti.

CoARA on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten soveltava tutkimus vastedes huomioidaan tutkimuksen ja tutkijan arvioinnissa. Tässä suomalaisten ammattikorkeakoulujen tiivis yhteistyö on vahvuus, joka voi kantaa kauas.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS