Sami Niemelä & Krista Keränen
Ammattikorkeakoulujen rooli toimialueidensa osaavan työvoiman turvaamisessa on merkittävä, kun valmistuvista opiskelijoista suuri osa jää alueelle työskentelemään. Osaavan henkilöstön riittävyys on keskeinen haaste suomalaisten yritysten tulevaisuuden kannalta, joten ammattikorkeakoulujen on tehostettava työelämäyhteistyötään. Näin varmistetaan, että koulutus tuottaa valmistuville juuri sellaiset valmiudet ja osaamiset, joita organisaatiot tarvitsevat.
Osaajapula ja Suomen väestörakenne haastavat kaikki toimijat tarkastelemaan tulevaisuutta uudella tavalla – ammattikorkeakoulut ovat keskiössä, kun valmistaudutaan lisäämään kansainvälisten osaajien määrää työmarkkinoilla.
Johdanto
Vahvasti alueellisina toimijoina ammattikorkeakoulut ovat osa erilaisia verkostoja ja ekosysteemejä. Se ei sinällään riitä takaamaan riittävän tehokkaita työelämäyhteyksiä, vaan verkostotyön rinnalle tarvitaan erilaisia yhteistyön toimintamalleja.
Toimintamallien rakentamisessa on järkevää huomioida erilaisista verkostoista ja ekosysteemeistä tehdyt huomiot, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi luopumista tavanomaisesta palvelun tuottaja-asiakas-asetelmasta ja sen korvaamista molempien osapuolten tarpeista lähtevällä yhteiskehittämisellä. Tällöin on tärkeää varmistaa, että myös yrityksillä ja muilla organisaatioilla on valmiudet uudenlaisiin toimintamalleihin.
Tässä artikkelissa tarkastellaan Oulun ammattikorkeakoulun vuonna 2023 toteuttaman sidosryhmäkuuntelun tuloksia osana ammattikorkeakoulun sidosryhmäyhteistyön toimintamallin kehittämistä. Varsinaisten tarpeiden ja odotusten lisäksi tuloksista on tulkittavissa yritysten valmiuksia ekosysteemimäiseen yhteistyöhön.
Osaavaan työvoimaan liittyvät tarpeet nousevat odotetusti esiin aineistosta ja tästä havainnosta muodostuu artikkelin kansainvälisiin osaajiin liittyvä erityisteema. Artikkelin kolmannessa luvussa tarkastellaan korkeakoulujen työelämäyhteistyön ekosysteemimäistä toimintamallia erityisesti ammattikorkeakoulun kansainvälisten koulutusten kannalta.
Oulun ammattikorkeakoulun sidosryhmäkuuntelu
Oulun ammattikorkeakoulu päätti organisaatiouudistuksen yhteydessä toteuttaa sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen liittyvän kehittämisprojektin (Kuvio 1/ vihreä osio) yhteistyössä Vision Factory Oy:n kanssa. Kehittämisprojekti toteutettiin vuoden 2023 aikana ja sen toteuttamisen viitekehyksenä käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia (Design Council 2018) (kuvio 2).
Palvelumuotoilun tuplatimanttimalli valittiin toteuttamisen viitekehykseksi, koska se antaa konkreettisen toimintamallin asiakaslähtöiselle toiminnan kehittämiselle. Tässä projektissa nähtiin erityisen tärkeänä Oamkin ydinkumppanien tarpeiden kartoittaminen ja ekosysteemimäisen sidosryhmätoiminnan kehittäminen kumppanien tarpeiden pohjalta. Kehittämisprojektin ytimessä oli ydinkumppaneille toteutettu sidosryhmäkuultelu, jonka tuloksena syntyi ydinkumppaneiden tarvekartta.
Palvelumuotoilun tuplatimanttimalli koostuu kahdesta timantista, joista ensimmäinen timantti edustaa ns. ongelma-avaruutta (eng. problem space). Sen tavoitteena on ymmärtää kehitettävän asian taustoja syvemmin ja siihen liittyviä sidosryhmiä sekä heidän tarpeitansa.
Toinen timantti edustaa ns. ratkaisuavaruutta (eng. solution space), jonka tavoitteena on ideoida ja kehittää käytännön ratkaisuja kyseessä olevaan haasteeseen tai ongelmaan. Lisäksi malli tarjoaa jäsennellyn lähestymistavan monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen ja ydinkumppanien tarpeisiin perustuvien ratkaisujen kehittämiseen neljän eri vaiheen kautta:
1. kartoita ja ymmärrä
2. määrittele ja täsmennä
3. ideoi ja kehitä
4. vie käytäntöön (Kuvio 2).
Kuvio 2 esittelee sidosryhmäyhteistyön toimintamallin kehittämisen etenemisen palvelumuotoilun tuplatimanttimallin mukaisesti ja tässä artikkelissa keskitytään avaamaan vihreällä alueella toteutettua kehittämistyötä. Kehittämisprojektin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin keskeiset kumppanit ja laadittiin ydinkumppanuuskartta, johon sisältyi ensimmäisen tason ajatuksia ydinkumppaneiden mahdollisista tarpeista. Tämä vaihe toteutettiin ohjattuna keskusteluna Howspace-yhteistyöalustalla.
Seuraavaksi toteutettiin sidosryhmäkuuntelu, jonka aikana ydinkumppanit kutsuttiin osallistumaan yhteiskehittävään Innoduel-prosessiin. Innoduel-prosessi koostui kahdesta osiosta. Kumppanit saivat ensin listata omia kehittämistoiminnan kipupisteitä ja tavoitteita. Listauksen jälkeen vastauksista tehtiin yhtenäiset listat ja toisen osion aikana Innoduel-työkalu syötti osallistujista arvottuja pareja parivertailuun, joista muodostui ns. parivertailun ranking-lista.
Innoduel-prosessin lisäksi toteutettiin kuusi puolistrukturoitua haastattelua, joissa haastateltavat saivat avata syvemmin näkökulmiaan. Innoduel-prosessin tulokset ja haastattelujen data kerättiin yhteen ja laadullisen analyysin kautta rakennettiin niiden pohjalta ydinkumppanien tarvekartta (Taulukko 1).
Oamkin ydinkumppaneiden kanssa toteutetun yhteiskehittämisprosessin tuloksena hahmoteltiin useita tarpeita, jotka analysoitiin ja järjestettiin ydinkumppaneiden tarvekartaksi, joka muodostuu viidestä tarvekategoriasta:
1) koulutuksen kehittäminen
2) prosessien selkeytys
3) tasalaatuisuus ja systemaattisuus yhteistyön arjessa
4) viestintä
5) tapahtumat ja verkostot sekä lisäksi vielä muut tarpeet.
Lisäksi läpileikkaavana tarpeena löydettiin Osaavan työvoiman tarve. Taulukossa 1 on esitetty tarvekategoriat sekä niihin liittyviä konkreettisia tarpeita.
Taulukko 1: Ydinkumppaneiden tarvekartta.
Oamkin näkökulmasta tarvekartta osoittaa varsinaisten tarpeiden lisäksi työelämäkumppaneiden valmiuksia syventää yhteistyötä ekosysteemimäisempään suuntaan. Yritykset ovat halukkaita osallistumaan enemmän ammattikorkeakoulun toimintaan ja kehittämiseen. Vastaavasti yritykset ovat avoimia ammattikorkeakoulujen vahvemmalle läsnäololle yritysten arjessa. Tarvekartan sisältö ohjaa jatkossa Oamkin kehittämistoimintaa koulutuksen ja tki-toiminnan osalta.
Ekosysteemimäinen toiminta ja kansainväliset opiskelijat osaajapulan ratkaisijoina
Osaajiin ja osaavaan henkilöstön liittyvien tarpeiden esiintyminen läpileikkaavana teemana sidosryhmäkuuntelun tuloksissa ei ole kovinkaan yllättävää. Väestötiedot ovat jo pitkään osoittaneet huolestuttavaa kehityssuuntaa, ja Suomi tarvitsee entistä enemmän kansainvälisiä osaajia työmarkkinoilleen. Oamk on päätynyt vastaamaan osaajapulaan lisäämällä englanninkielistä tutkintokoulutusta. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä onkin kasvanut nopeasti.
Kansainvälisten opiskelijoiden tehokas integroituminen suomalaiseen työelämään on Oamkin ja alueen yritysten tavoitteena, joten ekosysteemimäisen kumppanuusmallin lähtökohta, molempien osapuolten tunnistama tarve, toteutuu ja voidaan edetä arvoa tuottavaan yhteiskehittämiseen. Ekosysteemitoiminta tarkoittaa organisaatioiden avointa ja vuorovaikutuksessa muokkautuvaa toimintaa, joten yhteiskehitettävät ratkaisut jaetaan koko ekosysteemissä, mikä puolestaan tehostaa hyvien käytänteiden leviämistä.
Ammattikorkeakouluille on kertynyt kokemusta diversiteetistä, erilaisista käytännöistä esimerkiksi monikulttuuristen tiimien valmentamisesta. Ammattikorkeakoulut voisivatkin valmentaa yrityksiä diversiteetin johtamisessa tuomalla yritysten edustajia erilaisiin oppimistilaisuuksiin yhdessä kv-opiskelijoiden kanssa. Samalla kv-opiskelijoita voidaan ottaa vahvemmin mukaan ammattikorkeakoulujen hanketoimintaan, jolloin hankkeisiin osallistuvat yritykset pääsevät käytännössä toteamaan diversiteetin hyötyjä.
Oulun ammattikorkeakoulun voidaan nähdä osaltaan toimivan jo nyt alueellisen osaamisekosysteemin muutosajurina, joka kansainvälistyvän amk-koulutuksen myötä on paitsi ratkaisemassa osaajapulaa, myös osoittamassa kuinka eritaustaisten osaajien oikeanlaisella johtamisella ja tukemisella voidaan luoda lähtökohtia kestävää kasvua tuottavalle innovaatiotoiminnalle.
Lopuksi
Alueelliset kehittämis- tai innovaatiojärjestelmät toimivat yhteistyöareenoina, joissa osapuolet kohtaavat ja joissa kohtaamiset syventävät yhteistyötä, joka puolestaan tuottaa uusia oivalluksia ja ratkaisuja. Ekosysteemimäisessä toiminnassa syntyy uudenlaisia yhteistyön muotoja, jotka edellyttävät toimijoilta valmiutta uudenlaisiin rooleihin. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden julkisen sektorin toimijoiden valmiuksista ekosysteemimäiseen toimintaan on vallinnut jokseenkin yhtäläinen näkemys, mutta yritysten valmiudet ekosysteemitoimintaan ovat jääneet taka-alalle. Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama sidosryhmäkuuntelu ja sen pohjalta hahmoteltu yritysten tarvekartta kirkastivat näkymää – yritykset ovat valmiita ekosysteemimäiseen toimintaan ja yhteiskehittämisen kaltaisiin toimintamalleihin.
Ammattikorkeakouluilla on vahva rooli toimialueidensa tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa ja tällä hetkellä roolin uutena sävynä ovat kansainväliset opiskelijat. Kansainväliset opiskelijat tuovat diversiteettiä organisaatioihin ja olisi tärkeää tunnistaa diversiteetin lisääntymisen tuottama innovaatiopotentiaali. Ammattikorkeakoulujen onkin syytä tuoda entistä selkeämmin esiin tietämystään monikulttuuristen tiimien ja työyhteisöjen sekä yrityksen menestyksen välisestä yhteydestä.
Ammattikorkeakoulujen on syytä jatkaa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Strategisessa kehittämisessä erilaiset alueelliset ekosysteemit tarjoavat erinomaisia alustoja yhteistyölle ja uusien ratkaisujen kehittämiselle. Kestävä kasvu tulee pohjautumaan innovaatioihin ja erilaisten osaajien yhteistyö vauhdittaa innovaatiotoimintaa. Tulevaisuuden osaajien ja osaamisten noustessa kriittisiksi tekijöiksi ammattikorkeakoulujen on oltava valmiina toimimaan osaamisekosysteemien muutosajureina.
Kirjoittajat
Sami Niemelä, VTT, kehittämispäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu, sami.m.niemela(at)oamk.fi
Krista Keränen, PhD, toimitusjohtaja, Vision Factory Oy, krista.keranen(at)visionfactory.fi
Lähteet
Design Council. (2018). The Double Diamond: 15 years on. Cited 28 May 2024. Available at https://www.designcouncil.org.uk/our-resources/archive/articles/double-diamond-15-years/
Abstract
As has been forecasted, Finnish companies will rely increasingly on the international talents in the near future. Universities as experienced actors in multi-cultural context can alleviate the challenges in internationalization of Finnish labor market. Thus, it is essential to ensure that universities have functional models for company collaboration in different regional networks and ecosystems.
This article describes a development process of Oulu University Applied Science’s stakeholder collaboration model. The development process was based on the analysis of the stakeholders’ needs, which was illustrated in the form of the need map presented in this article. Collected data shows that companies are not only able to recognize and express their needs but that they are also willing and competent to deep, ecosystemic co-operation with universities. Collaboration models based on co-creation, could efficiently support the inclusion of international talents to the Finnish companies.
Vastaa