Johdanto
Yhteistyö työelämän kanssa on lakisääteisesti ammattikorkeakoulun tehtävä. Opintojaksoihin integroituva yhteistyö onkin ammattikorkeakouluopetuksen arkea mutta myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvää yhteistyötä työelämän kanssa on systemaattisesti kehitetty eritoten vuoden 2003 lakiuudistuksen jälkeen (Laki ammattikorkeakouluista 2003 /351; Asetus ammattikorkeakouluista 2003/352). Tätä työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä on tutkittu paljon, tosin pääasiassa koulutuksen näkökulmasta (esim. Jaroma 2008; 2009). Mutta millaista hyötyä työelämä yhteistyöstä saa? Tähän kysymykseen haettiin vastausta Stepit KOHOprojektissa. Stepit KOHO-projekti on osa Kolme askelmaa yhteisölliseen työelämä- kumppanuuteen (STEPIT) – projektia, joka toteutuu vuosina 2008 – 2012 Keski Pohjanmaan ammattikorkeakoulun organisoimana (http://projekti.centria.fi). KOHOa, kuten koko Stepit-projektia, rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja Pirkanmaan ELYkeskus ja sitä toteuttavat Jyväskylän ja HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulujen Ammatilliset opettajakorkeakoulut ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK.
Stepit KOHO-projektissa haluttiin kehittää korkeakouluhenkilöstön työelämäyhteistyö ja työelämä kumppanuusosaamista alumneja enemmän hyödyntäväksi. Projektissa suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin korkeakouluille suunnattu työelämäkumppanuusja työelämäyhteistyöosaamista kehittävä valmennusohjelma (Potinkara ym. 2011 painossa). Valmennusohjelma toteutettiin vuoden 2010 aikana Lahden ja HAAGA-HELIAn ammattikorkeakouluissa. Ennen valmennusohjelman käynnistämistä haluttiin selvittää, millaista yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa on työelämän näkökulmasta (Vanha-aho 2009).
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoituivat Toimihenkilökeskusjärjestö STTKn jäsenliittojen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet jäsenet. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on koulutettujen ammattilaisten ja asiantuntijoiden eli toimihenkilöiden ammatillinen keskusjärjestö, johon kuuluu 20 jäsenliittoa ja sen kokonaisjäsenmäärä on noin 614 000 jäsentä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista STTKn jäsenistä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa.
Tutkimus toteutettiin webropol-kyselynä. Kysely lähetettiin STTK:sta sähköpostilla sen jäsenliitoille helmikuussa 2009 lähetettäväksi edelleen niiden ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille jäsenille. Vastaajien taustatietojen lisäksi kyselyssä selvitettiin, millaista yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa on, kenen aloitteesta se on käynnistynyt, miten hyödylliseksi vastaaja kokee yhteistyön, mitkä ovat yhteistyön mahdollisesti esteet ja miten yhteistyötä voisi kehittää. Kyselylomakkeessa oli 18 kysymystä ja se sisälsi sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Tämä artikkeli keskittyy tutkimuksen yhden osan, työelämän kokemien yhteistyön hyötyjen tarkasteluun.
Tutkimuskysymykset muotoutuivat seuraaviksi:
- Onko yhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa hyötyä?
- Jos, niin millaista hyöty ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen, työelämässä olevan henkilön mielestä on?
Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja avoimet vastaukset luokiteltiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla (Kyngäs & Vanhanen 1999). Tulokset esitetään prosentuaalisina jakaumina ja aineistoesimerkkeinä avoimista vastauksista.
Tulokset
Vastaajat ja yhteistyö
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 5 371 henkilöä. Koska kaikkiin kysymyksiin ei ollut pakollista vastata, vastaajamäärät vaihtelevat kysymyksittäin. Vähän yli puolet vastaajista oli julkiselta sektorilta (52,8 %), yksityiseltä puolelta vastaajista oli vähän vajaa puolet (44,1 %) ja vain vajaa viisi prosenttia edusti kolmatta sektoria (3,1 %) Vastaajista enemmistö (lähes 40 %) oli sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita. Toiseksi eniten oli tradenomeja (20 %) ja kolmanneksi suurin ryhmä olivat insinöörit (11 %). Runsas neljännes vastaajista (26,5 %) oli valmistunut vuonna 2003 tai ennen sitä.
Lähes kolme neljännestä (72,3 %) vastaajista ilmoitti, että heidän työpaikkansa teki yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa. (Kuvio 1)
Yleisimmät yhteistyön muodot olivat opiskelijan työharjoittelu ja opinnäytetyöt. Lähes neljännes vastanneista kävi luennoimassa ammattikorkeakoulussa. ja vajaa viidennes teki yhteistyötä opiskelijoiden projektitöihin liittyen. (Kuvio 2).
Lisäksi ’jotain muuta’ vastausvaihtoehdossa mainittiin koulutusyhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa. Työpaikan tarvitsemaa täydennyskoulutusta mainittiin suunniteltavan ja toteutettavan yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Useasta vastauksesta kävi ilmi, että yhteistyö ei ollut suunnitelmallista, vaan sitä tehtiin tarpeen mukaan projekti kerrallaan. Muutamissa vastauksissa mainittiin yhteistyön syventämisen olevan parhaillaan työn alla.
Yhteistyön hyödyllisyys ja hyödyt työelämälle
Lähes 80 % vastaajista koki yhteistyön ammattikorkeakoulun kanssa erittäin tai melko hyödyllisenä. Vain alle 5 % vastaajista koki yhteistyön jokseenkin tai täysin hyödyttömänä. (Kuvio 3).
Vastaajia pyydettiin myös kuvaamaan sanallisesti toteutuneen yhteistyön hyötyjä. Nämä vastaukset luokiteltiin niiden sisällön perusteella viiteen eri luokkaan. Aineistosta nousseita yhteistyön hyötyjä vastaajille olivat uusien työntekijöiden rekrytointi, uuden tiedon ja osaamisen lisääntyminen työpaikalla ja yhteistyön yritykselle antama näkyvyys alueellisesti. Yhteistyötä kuvattiin myös kaikkia osapuolia hyödyttäväksi prosessiksi. Osa vastaajista oli epävarma yhteistyön hyödystä ja osia vastauksista ei pystytty luokittelemaan, koska niiden sisältö ei liittynyt yhteistyön toteuttamiseen. (Kuvio 4)
Seuraavassa avataan tarkemmin avoimia vastauksia. Yhteistyön tekeminen koettiin hyväksi tavaksi rekrytoida uusia työntekijöitä. Yli kolmasosa vastaajista mainitsi uusien työntekijöiden ja sijaisten löytämisen yhteistyöstä saatavaksi hyödyksi. Opiskelijoiden mukanaan tuomia ”uusia tuulia” sekä ajantasaista tietoa uusista menetelmistä arvostettiin laajasti, kuten myös opiskelijoiden tekemien opinnäyte- ja projektitöiden kautta syntyviä tuloksia. Lisäksi vastaajat olivat tyytyväisiä myös siitä, että harjoittelijoiden ohjaaminen ”pakotti” työntekijät tarkastelemaan olemassa olevia toimintatapoja kriittisemmin, kun niitä joutui perustelemaan harjoittelijoille. Vaikka harjoittelijoiden tuomaa helpotusta työtaakkaan kiiteltiin, moni vastaaja kritisoi silti sitä, että heidän omaa työaikaansa sidottiin liiaksi harjoittelijoiden ohjaamiseen
”Harjoittelijat ovat ovi työelämän ja koulutuksen kehittämisen välillä.”
”Tämän päivän opiskelija on tulevaisuuden työkaveri.”
Useat vastaajista näkivät hyödyllisyyden opiskelijan saaman työkokemuksen ja asiantuntijatiedon kautta. He kokivat ”velvollisuudekseen” omalta osaltaan tuottaa työmarkkinoille ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa osallistumalla esimerkiksi harjoittelun ohjaukseen. Avoimissa vastauksissa asiaa kuvattiin mm. seuraavilla tavoilla:
”Verkostoituminen ja työelämän ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta pystyisimme jatkossa vastaamaan työelämän tarpeisiin ja haasteisiin.”
”Tämän päivän trendi on jatkuva oppiminen, ja tätä silmällä pitäen yhteistyö AMK:n kanssa tarkoittaa sitä, että opiskelijat tuovat tullessaan uutta tietoa, joka parhaimmillaan auttaa myös henkilökuntaa pysymään ”ajan hermolla”.”
”Saadaan koulutus vastaamaan työelämän tarpeisiin.”
Mitä pidempään yhteistyö oli jatkunut, sen tyytyväisempiä vastaajat siihen olivat. Jo alle vuoden kestäneen yhteistyön perusteella reilusti yli puolet (61,1 %) piti yhteistyö- tä vähintään melko hyödyllisenä. Yhdestä viiteen vuotta yhteistyötä tehneiden keskuudessa melko hyödylliseksi sen arvioi jo yli 80 % vastaajista ja yli viisi vuotta kestäneen yhteistyön jälkeen jo lähes 90 %. Eräs vastaaja kuvasi pitkäkestoisen yhteistyön hyötyjä seuraavasti:
”Tiivis, jo vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö on meille arkipäivää. Olemme voineet kehittää opiskelijaohjausta, opiskelijoilta saamamme palaute on erittäin hyvää ja monet ovat valmistuttuaan palanneet meille töihin. Puolin ja toisin olemme voineet jakaa uusinta alan tietoa ja näin kaventaa koulun ja työelämän välistä kuilua.”
Pohdinta
Artikkelissa tarkasteltiin työelämän kokemia hyötyjä ammattikorkeakoulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Artikkeli on aineiston alustavaa analyysiä. Vastausten perusteella yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa nähtiin hyödyllisenä. Tämä tulos on yhteneväinen vuonna 2008 INTO-projektissa työelämälle tehdyn kyselyn (n = 314) tulosten kanssa, jossa 87 % vastaajista oli erittäin tai melko tyytyväinen ammattikorkeakoulun kanssa tehtävään yhteistyöhön (Zacheus 2009).
Tutkimuksemme mukaan yhteistyö näytti liittyvän pääosin opetukseen integroitaviin muotoihin kuten työharjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Samansuuntaisiin tuloksiin on tullut Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) selvityksessään, jonka mukaan EK:n jäsenyrityksestä kaksi kolmesta teki yhteistyötä oppilaitosten kanssa tyypillisimmin työssäoppimiseen ja harjoitteluun liittyvänä (EK:n yritys- ja oppilaitosyhteistyö 2008) sekä Leskinen (2010) tekemässään selvityksessä työelämän ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön yhteistyöstä, joka niin ikään liittyi eniten harjoitteluun ja opinnäytetöihin. Ammattikorkeakouluopiskelijan harjoittelun on Salosen (2005) työelämälle suunnatun kyselyn perusteella todettu olevan hyödyllinen sekä opiskelijoille että työelämälle. Salosen (2005) mukaan yritykset ja organisaatiot saivat opiskelijan työharjoitteluajasta apua rekrytointiin, koska tällöin työantaja voi tutustua opiskelijaan, mahdolliseen tulevaan työntekijään. Harjoittelussa oleva opiskelija tuo myös tullessaan uutta tietoa ja auttaa näin työntekijää päivittämään omaansa. Opiskelijan koettiin myös helpottavan työtaakkaa. Opiskelija, kyseenalaistamalla työtapoja, voi myös kehittää työn tekemistä. Oman tutkimuksemme tulokset ovat samansuuntaisia Salosen tulosten kanssa.
Opinnäytetyö on tyypillinen opintoihin liittyvä työelämäyhteistyön muoto. Opinnäytetyön mahdollisuudet työelämän kehittämisessä taas väitetään tunnistettavan työelä- mässä paremmin kuin ammattikorkeakouluissa (Isohanni & Toljamo 2005) ja työelämä odottaakin opinnäytetöiltä vahvaa käytännöllisyyttä ja hyödynnettävyyttä (Rissanen 2003). Frilander-Paavilaisen (2005) ammattikorkeakouluopettajille, opiskelijoille ja työelämän edustajille suunnattu tutkimus osoitti, että opinnäytetyö kehittää sekä yksilöllistä (opiskelijan) että yhteisöllistä (työelämän ja ammattikorkeakoulun) asiantuntijuutta. Mainintoja jaetun asiantuntijuuden kehittymisestä ei hänen aineistostaan kuitenkaan noussut. Yritykset mainitsivat lisäksi käyttävänsä opinnäytetyötä rekrytoinnin välineenä. Tässä tutkimuksessamme esille tullut kuvaus yhteistyön hyödystä win-win-win tilanteena voidaan nähdä yhteneväisenä Frilander-Paavilaisen yhteisöllisen asiantuntijuuden kehittämisen kanssa. Työelämä kokiessaan että yhteistyön tekeminen hyödyttää muitakin kuin vain työpaikkaa, näkee näin yhteistyössä strategisen kumppanuuden elementtejä, jossa yhteistyötä kuvataan osapuolen tarpeesta lähtevänä, molempia hyödyntävänä, suunniteltuna yhteistyönä (Ståhle & Laento 2000).
Aiemmin työelämälle tehdyn selvityksen perusteella kunta ja järjestösektori kokivat ammattikorkeakoulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä olevan hyötyä oman toiminnan kehittämisessä. Yksityisellä sektorilla asia ei näin ole. (Zacheus 2009.) Nämä näkökulmat ovat selkeä haaste ammattikorkeakoululle. Yhteistyötä täytyy ylläpitää, hoitaa ja vaalia eikä pitää itsestään selvyytenä. Lisäksi kannattaa huomioida yhteistyökumppaneiden erilaisuus yhteistyön ylläpidossa ja kehittämisessä.
Tulosten yleistettäessä on syytä huomioida, että kyselymme vastaajista suurin osa edusti sosiaali- ja terveysalaa, jossa työharjoittelulla on vankat ja vakiintuneet perinteet yhteistyömuotona. Kuntasektorilla myös lainsäädäntö määrää opiskelijaohjauksen kunnan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden tehtäväksi ja esimerkiksi harjoittelun ohjauksesta ammattikorkeakoulu maksaa sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikoille. Muiden toimialojen edustajien määrä oli huomattavasti suppeampi, joten kovin pitkälle meneviä toimialakohtaisia päätelmiä ei voida tehdä vaan tarvitaan tarkempaa analyysiä koulutus- tai toimialakohtaisten tulosten selvittämiseksi.
Tulokset antavat positiivisen kuvan työelämän ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön toteutumisesta Toimihenkilökeskusjärjestö STTKhon kuuluvien työntekijöiden työpaikoilla. Yhteistyö nähdään myös työelämälle hyödyllisenä. Yhteistyö mahdollistaa uusien työntekijöiden rekrytoinnin, se kehittää työpaikoilla osaamista ja tuo sinne uutta tietoa. Yhteistyö nähdään myös kaikkia osapuolia hyödyttäväksi, jolloin yhteistyössä alkaa mahdollisesti olla kumppanuuden piirteitä.
Griffits ja Guille ovat esittäneet (2003) neljä yhteistyön käytäntöä, joita tarvitaan, jotta työelämä ja oppilaitokset voivat saavuttaa ja toteuttaa todellista yhdessä tekemistä, kumppanuutta ja oppimista. Ensimmäinen käytänne on yhdessä ajattelemisen mahdollistaminen (thinking) (1). Se on mahdollista yhteisten keskustelujen ja jopa väittelyjen avulla. Eli toimijat työpaikoilta ja oppilaitoksista täytyy saattaa yhteen ja keskustelemaan yhdessä. Toinen käytänne on dialoginen tutkimus (dialogic inquiry) (2), jossa vähemmän asiasta tietävä voi työskennellä osaavamman kanssa yhdessä ja tietoisesti tutkia ja pohtia työn tekemistä. Eli opettajat työelämään ja työelämän toimijat koululle opetusta seuraamaan. Vierailija katselee ja avustaa, mutta myös kyselee ja ihmettelee ääneen. Rajojen ylittäminen (boundary crossing) (3) on laajempi määritelmä toiminnalle, jossa työelämä ja oppilaitos haastettaan ylittämään konkreettisia organisaatioiden fyysisiä rajoja (kuten edellisessä) tai kirjoittamattomien toimintatapojen rajoja siis vierailemaan ja toiminaan toistensa toimintaympäristöissä ja osallistumaan toisen työhön ja arkeen sekä kyseenalaistamaan jo vallitsevia yhteistyön tapoja. Neljäntenä Griffits ja Guille mainitsevat tiedon ja taidon uudelleensijoittamisen (resituating knowledge and skills) (4), jolla tarkoitetaan nykyisten toimintojen ja työtapojen tarkastelua kokonaan uudesta perspektiivistä ja sen pohtimista, miten muuten asian voisi tehdä. Eli tässä toimintatavassa laaditaan suunnitelma, miten muuten voisimme toimia yhdessä ja miten muuten asiat sekä työpaikalla että oppilaitoksessa voisi tehdä.
Moran ja kumppaneiden (2010) mukaan alueen yhteinen kehittäminen vaatii yhteisten tavoitteiden luomista yritysten ja korkeakoulun kesken. Alueelliset ja maakunnalliset strategiat ovat eittämättä askel tähän suuntaan, mutta tarvittaneen myös lähempänä toimijoita olevia toimiala- ja / tai ammatti- ja / tai koulutusala- ellei peräti koulutusohjelmakohtaisia tavoitteita, konkreettisia toimintasuunnitelmia ja vuosikelloja. Nämä syntyvät vain ihmisten kohtaamisten ja henkilökohtaisten suhteiden kautta. Henkilökohtaiset suhteet olkoot kuitenkin vasta ensimmäinen askel yhteistyön laajentamiseksi ja syventämiseksi kohti kumppanuutta.
Tahdomme kiittää Marjut Vanha-ahoa (Tradenomi AMK) tutkimusaineiston keräämisestä ja alustavasta analyysistä sekä Ilkka Väänästä (FT) aineiston tilastollisesta analyysistä ja tuloksia esittävien kuvioiden tekemisestä.
Kirjoittajat
Liisa Vanhanen-Nuutinen, tutkimuspäällikkö, liisa.vanhanen-nuutinen(a)haaga-helia.fi, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Sirpa Laitinen-Väänänen, yliopettaja, projektipäällikkö, tutkija-opettaja, sirpa.laitinen-vaananen(a)jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu, Luxemburgin yliopisto
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Asetus ammattikorkeakouluista 2003/352. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030352.
Auvinen P & Grönroos E & Hilli Y & Hirvonen E & Hyrkkäinen U & Mäntylä R. 2008. Ammattikorkeakoulun henkilöstön tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen. Teoksessa A. Jaroma (toim.) Virtaa verkostosta. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, 43-86.
EK:n yritys- ja oppilaitosyhteistyö 2008. http://www.ek.fi/www/fi/koulutus/yritys_oppilaitos_yhteistyo/yritys_oppilaitos_yhteist yo.php Luettu 22.5.2011.
Frilander-Paavilainen, E-L. 2005. Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Kasvatustieteen tiedekunta. Helsingin yliopisto.
Griffiths, T. & Guile, D. 2003. A connective model of learning: the implications for work process knowledge. European Educational Research Journal 2(1), 56-73.
Isohanni, I. & Toljamo, M. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäyte opiskelijoiden, opettajien ja työelämän näkökulmasta – kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista. Kever-verkkolehti no 3 / 2005. http://www.piramk.fi/kever/kever.nsf/
Jaroma, A. 2008. (toim.) Virtaa verkostosta. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 36, 43-86.
Jaroma, A. 2009. (toim.) Virtaa verkostosta II. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A Tutkimuksia ja raportteja 47, Mikkeli: Kopijyvä Oy.
Kyngäs, H. & Vanhanen L. 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede. 11(1), 3-12.
Laki ammattikorkeakouluista 9.5.2003/351 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351 Luettu 22.5.2011
Leskinen, M. 2010. Työelämän edustajien kokemuksia ja näkemyksiä työelämäyhteistyöstä Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön yhteistyön kanssa. Raportti. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyön julkaisut. ePooki 4/2010. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20665/oamk_tkjulkaisu_13.pd f?sequence=1 Luettu 22.5.2011.
Potinkara, H., Alanko-Turunen, M., Weissmann, K., Laitinen-Väänänen, S., VanhanenNuutinen, L. 2011. Kumppanuuteen perustuva työelämäyhteistyön valmennusohjelma. Teoksessa: S. Laitinen-Väänänen, L. Vanhanen-Nuutinen & U. Hyvönen (toim.) Askelmerkkejä työelämäkumppanuuteen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja. (Painossa)
Rissanen, R. 2003. Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina. Fenomenografisia näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Acta Universitatis Tamperensis 970. Tampereen yliopisto. Tampere.
Salonen, P. 2005. Harjoittelusta helpotusta rekrytointiin. Selvitys työ- ja elinkeinoelämälle toteutetusta harjoitteluaiheisesta kyselystä. B: Ajankohtaista. KeskiPohjanmaan ammattikorkeakoulu.
Ståhle, P. & Laento, K. 2000. Strateginen kumppanuus –avain uudistumiskykyyn ja ylivoimaan. Ekonomia. Porvoo: WSOY.
Vanha-aho, M. 2009. Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa: Työelämän näkökulma. www.centria.fi/stepit
Zacheus, T. 2009. Työelämäyhteydet ammattikorkeakouluissa 2008. KeskiPohjanmaan ammattikorkeakoulu. B: Ajankohtaista – Artikkelit. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
