Vihreän siirtymän ja jatkuvan oppimisen vaikutukset konepajateollisuuden osaamisen kehittämiseen

Jatkuva oppiminen on osa vihreää siirtymää ja teollisuutemme kilpailukyvyn kehittämistä. Vihreä siirtymä on muutos kohti taloutta ja kasvua, jotka ovat ekologisesti kestäviä ja perustuvat kestävän kehityksen periaatteisiin. Vihreä siirtymä edistää talouden uudistumista ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan luomista. Maakohtaiset kestävän kasvun ohjelmat nopeuttavat päästövähennysratkaisujen kehittämistä sekä Suomessa että globaalisti.

Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä. Samalla Suomen visiona on, että syntyy uutta osaamista, joka on kysyttyä myös kansainvälisesti. Tämä osaaminen vahvistaa erityisesti Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee osaamisen kehittämistä edistämällä koulutusta ja tutkimusta, mikä luo uusia mahdollisuuksia opiskelijoille. (Ympäristöministeriö.)

Vihreä siirtymä ja teknologia konepajateollisuudessa

Käytännön toiminnassa on teollisuuden eri alojen, kuten konepajateollisuuden, otettava huomioon Euroopan Unionin ohjauksesta yhtenä osa-alueena vihreässä siirtymässä esimerkiksi paras käyttökelpoinen tekniikka (Best Available Technologies, BAT), jonka avulla voidaan kehittää esimerkiksi energiatehokkuutta. BATin osalta käytettävissä olevaa tekniikkaa ei ole rajattu ja se kattaa myös toiminnan suunnittelua laitostasolla, henkilöstön koulutusta sekä energiankäytön tehostamistyötä tekevien ihmisten tehtäväkiertoa ja sitouttamista (Heikkilä et al. 2008, 82–83).

Kestävän kehityksen ja kiertotalouden käytännön etenemisen myötä on konepajateollisuuden kehittämiseen muotoutunut siten useita osa-alueita, jotka Rishi et al. (2019, 22–25) jakavat kolmeen osa-alueeseen pk-yritysten osalta: vihreä energia, vihreät tuotteet ja vihreät prosessit. Lisäksi he korostavat vihreän siirtymän mahdollisuuksia pk-yrityksen paremman kilpailukyvyn ja tuottavuuden saavuttamiseksi sekä lean-periaatteiden noudattamisen osana kehitysprosessia.

Vihreä siirtymä ja jatkuva oppiminen

OECD:n julkaisu (2023, 12–14) painottaa, että kaikkien vihreän siirtymän osaamisekosysteemin toimijoiden on työskenneltävä yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportti toteaa, että vihreän siirtymän osaamistarpeiden mittaamiseen ei ole olemassa standardia. Välittömästi vihreään siirtymään kytkeytyviä toimialoja ovat energia, liikenne, valmistava teollisuus sekä teknologiateollisuus (Busk et al. 2023, 19).

Välittäjäorganisaatiot, jotka työskentelevät teollisuuden ja koulutuksen rajapinnoissa, ovat erittäin tärkeitä jatkuvan oppimisen alalla, jotta teollisuus kokee jatkuvan oppimisen merkitykselliseksi. Välittäjäorganisaatiot osallistuvat muun muassa koulutuksen laadun kehittämiseen (Persson Thunqvist et al. 2023, 13; OECD 2024a, 47–48). Teknologiateollisuus ry ja Metalliteollisuuden Standardoimisliitto METSTA ry toimivat Ohite-hankkeessa strategisena yhteistyökumppanina ja välittäjäorganisaationa ammattikorkeakoulujen ja konepajateollisuuden välillä.

Teknologiateollisuus on mitannut asiakaskuntansa ja verkostojensa näkemyksiä tulevaisuuden taitojen tärkeydestä. Tärkeimmäksi nousi motivaatio ja kyky jatkuvaan oppimiseen (Osaamispulssi 2021).

Teknologiateollisuuden näkökulmasta myös alan yleinen vetovoima on tärkeä liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta. Mytech.fi -verkkosivusto perustettiin Osaamispulssin tulevaisuuden työvoiman tarpeesta ja toimialan vetovoimatyötä varten. Sivustolla korostetaan, että teollisuudenala tuottaa ratkaisuja kestävyyshaasteisiin nyt ja tulevaisuudessa. Alalla työskentelee 330 000 ihmistä ja vuosittain palkataan noin 13 000 henkilöä.

Tämä linkittyy VTT:n visiopaperiin (VTT 2025), jossa useat teknologia-alat ovat oleellisia Suomen kehittymiselle kestävyyden kärkimaaksi. Niiden tuotteita ja palveluita tuottavat paljolti teknologiateollisuuden yritykset: avaruus-, bio-, energia- ja kvanttiteknologia, langattomat tietoverkot, mikroelektroniikka ja fotoniikka, tekoäly, terveys- ja turvallisuusteknologia, uudet materiaalit ja valmistusteknologia.

OECD (2024b, 187–188) ennakoi, että tällä hetkellä olemassa olevat vihreän siirtymän ammatit kohtaavat yhä enemmän osaamishaasteita, sillä uudemmat vaatimukset ja vihreän siirtymän ammatit yleisestikin edellyttävät yhä korkeampaa koulutusta, parempaa tiedonkäsittelytaitoa, kykyä kriittiseen ajatteluun, aktiivista oppimista, kykyä ratkaista monimutkaisia ongelmia ja päätöksentekotaitoja. Alla olevat OECD:n tutkimustulokset (2024b, 197) vahvistavat, että jopa kohtalaista koulutustasoa ja kokemusta vaativissa ammateissa hiilidioksidi-intensiivisillä aloilla on merkittäviä eroja siihen, mitä vihreän alan töissä tarvitaan. Korkeakoulutetuilla osaamistarpeet ovat samanlaiset riippumatta niiden yhteydestä vihreään siirtymiseen.

Vihreän siirtymän ammattien määrän ja osaamistarpeiden kasvu on ollut niin nopeaa, että vihreä siirtymä ja sen edellyttämät taidot ovat kiinteästi sidoksissa jatkuvaan oppimiseen.

Ohite-hankkeen jatkuvan oppimisen palvelumalli kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin

Kallonen & Kuhmonen (2021, 171) korostavat jatkuvan oppimisen merkitystä nimeämällä sen yhtä tärkeäksi taidoksi kuin kävelemään oppimisen. Tällainen uuden perustavaa laatua olevan taidon oppiminen vaatii tuekseen palvelumallin, jota kehitetään OHITE-hankkeessa kolmelle teollisuuden alan – tekstiili- ja muoti-, biotuote- ja konepajateollisuuden – tarpeisiin (Sergeeva et al., 2024).

Hankkeen alussa kartoitettiin näiden teollisuudenalojen koulutustarpeet ja arvioitiin, miten nyt jo tarjolla olevat koulutukset vastaavat yritysten tarpeisiin. Lisäksi hankkeessa tunnistetaan hyviä käytäntöjä, puuttuvia koulutuselementtejä sekä ennakoidaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Painopiste on erityisesti jatkuvan oppimisen tarpeiden ja osaamisvaatimusten määrittelyssä sekä toimialakohtaisissa erityistarpeissa että yleisissä osaamisalueissa, kuten hiilijalanjälkilaskennassa, digitalisaatiossa ja elinkaariajattelussa. Esimerkkinä osaamistarpeen tunnistamisesta on koneturvallisuuden asiantuntijan Rapinojan (2024) esittämä näkemys, jonka mukaan ammattikorkeakoulut ovat ratkaisevassa asemassa, kun vastataan teollisuuden muuttuviin tarpeisiin. Yksi kriittinen osaamisala on koneturvallisuus.

Tämän jälkeen Tampereen ammattikorkeakoulu ja LAB-ammattikorkeakoulu ryhtyivät heti toimimaan yhdessä Metalliteollisuuden Standardoimisliiton (METSTA) kanssa ja näin syntyi tammikuussa 2025 järjestetty työpaja. Osallistujia oli kaikkiaan 56, joista valtaosa oli konetekniikan alan yrityksiä. Tämän myötä METSTA tuli tärkeäksi osaksi konepajateollisuuden ekosysteemiä ja Ohite-verkostoa.

Lehtinen (2024, 19) korostaa tekniikan alojen erityispiirteitä vihreässä siirtymässä, joita tuovat esiin energia- ja materiaalitehokkuuden sekä ilmastoon ja päästöihin vaikuttava sääntely. Osaamistarpeet realisoituvat eri tavalla toimialan ja työtehtävien mukaan, mikä tarkoittaa koulutusalalle ennakointikykyä koulutussisältöjen muutostarpeista. Tällaisia ovat esimerkiksi laite- ja prosessitekniikka sekä huolto- ja kunnossapito. Myös turvallisuusosaaminen ja laatu korostuvat alan osaamistavoitteissa.

Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK 2024, 10) tuo esiin, että vihreään kasvuun tarvittava osaaminen koostuu valmiuksista sekä toimialalla tarvittavasta osaamisesta, mikä näyttäytyy tehtäväkohtaisesti. Toimijoiden täytyykin tunnistaa yhdistäviä teemoja ja tarkastella, mitä ne tarkoittavat jokaisen toimialan osaamistarpeissa. Vihreän siirtymän työmarkkinavaikutukset näkyvät erityisesti työvoiman uudelleenallokointeina eri sektorien ja ammattien välillä (Kuusela 2023). Nämä näkökohdat luovat hyvän perustan Ohite-hankkeen kolmen teollisuudenalan palvelumallin kehittämiselle.

Vihreä siirtymä, joka tähtää ekologisesti kestävään talouteen ja kasvuun, edistää talouden uudistumista ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan luomista. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistäminen on jo johtanut konepajateollisuudessa vihreän energian, vihreiden tuotteiden ja vihreiden prosessien kehittämiseen, mikä parantaa pk-yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Mutta myös jatkuva oppiminen ja alan yleinen vetovoima ovat tärkeitä teollisuuden tulevaisuuden kannalta. Siksi Ohite-hankkeen tavoitteena on kehittää jatkuvan oppimisen palvelumalli, joka vastaa kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin ja vahvistaa teollisuuden, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyötä. Palvelumalli myös selkeyttää koulutustarjonnan vastuualueita. Pitkän tähtäimen tavoite on yhteinen oppimisen ekosysteemi, johon kuuluvat alueelliset ja valtakunnalliset teollisuuden ja koulutuksen toimijat, yritykset, etujärjestöt ja viranomaiset. Kehittyvä kolmen teollisuudenalan ekosysteemi tukee teollisuuden osaamista ja kilpailukykyä jatkuvan oppimisen avulla tulevaisuuskeskeisesti.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS