Ilkka Kettunen
Koronaepidemia on suurin shokki korkeakoulutukselle koskaan. Verkko-opetuksen loikka vuonna 2020 mahdollistaa kampuksille uuden roolin siinä, miten ja miksi ihmisten tuominen yhteen on hyödyllistä.
Perinteisesti muotoilun opiskelu tapahtuu studiossa. Muotoilustudion tunnistaa ja sen energian tuntee kun sinne astuu. Seinillä on luonnoksia, piirustuksia, kaavioita ja Post-It-lappujen kokoelmia, isoilla pöydillä papereita, lehtiä, työkaluja, materiaaleja ja malleja. Opiskelijat pitävät aivoriihisessioita tai luonnostelevat itsekseen. Luonnoksia vertaillaan, kritisoidaan ja toisten luonnoksia piirretään uusiksi. Opettaja antaa palautetta, samoin opiskelijakollegat. Uusia luonnoksia ripustetaan seinille ja niitä esitellään, ryhmitellään ja valikoidaan säännöllisesti.
Muotoilulle ominainen tapa oppia on projekti. Se voidaan toteuttaa yrityksen tai julkisorganisaation kanssa. Muotoilun yritysprojekti on pedagoginen lähestymistapa, jossa innovaatiotoimintaa opiskellaan tiimissä jäljitellen muotoilijan työtä todellisen asiakasyrityksen kanssa. Oppiminen rakentuu opiskelijatiimin toteuttamassa projektissa, jossa yrityksen edustaja toimii asiakkaan roolissa.
Muotoilun yritysprojekti etenee kuin muotoilukonsultin työ: neuvottelut projektista, keskustelut tehtävästä, luova vaihe, asiakkaan sitominen ideointiin ja ideoiden arviointi, idean kehittäminen ja esittäminen, konseptin esittely ja jatkokehityksestä sopiminen.
Projektin tavoitteena on usein suunnitella jokin tuote, palvelu, menetelmä tai prosessi. Opiskelijan tavoitteena on harjaantua johonkin muotoilun taitoon, jolloin lopputulos – design – on vain väline tietyn käytännön (esim. piirtäminen) oppimiseen. Samalla tekeminen mahdollistaa toimialan, tuotteen, menetelmän tai ilmiön teoreettisen ymmärtämisen harjoittelun.
Muotoilun yritysprojektissa opiskelijoiden keskinäinen työnjako voi vaihdella, siten myös oppiminen voi vaihdella. Opiskelijat oppivat eri asioita: johtamista, viestintää, dokumentointia, mallintamista, mallinrakentamista tai näyttelyn rakentamista.
Opiskelijan oikeudenmukaisuuden kokemus tulee olla yritysprojektin lähtökohtana. Projekteissa on hyvä tilaisuus tutustua immateriaalioikeuksiin (IPR) ja opiskelijoiden kanssa keskustella, pohtia ja sopia siitä, kuka voi hyödyntää syntyviä teoksia. Projekteissa yleinen luova teos on uuden tuotteen konsepti, joka voi sisältää uuden toiminnon, muodon, rakenteen tai muuta keksinnöllisyyttä.
Vain sellainen opetus, joka vaatii ihmisten välitöntä vuorovaikutusta samassa tilassa, on jatkossa peruste kokoontua yhteen. Luova toiminta, yhteisten merkitysten rakentaminen, uuden kehittäminen ja innovaatioiden tuottaminen eivät onnistu verkon kautta. Kehollisen ja materiaalisen tekemisen kautta tapahtuva oppiminen vaatii kokoontumista yhteen ateljeessa, studiossa tai pajalla. Opettajalla ei ole niin paljon väliä, tärkeintä on oppia vertaisiltaan.
Kirjoittaja
Ilkka Kettunen, taiteen tohtori, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, ilkka.kettunen(at)savonia.fi
Abstract
A study project carried out jointly by a university design department and a company or public organization is very similar to the project between a design office and a paying client. The project often proceeds through research, brainstorming, prototyping and culminates in the presentation of the creative work to the client. The project is also an excellent opportunity to study professional practices such as contracting, design brief discussions, IP-rights and financial matters. Sharing the knowledge base of design is possible through e-learning, but creative activity, peer learning and learning through material doing will continue to require people to gather in a workshop, studio or ateljé.
