Mitä, missä, milloin
Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin -hankkeessa pilotoitiin lähiporkkanan ja -kalan käyttöä Jyväskylän kaupungin ruokapalvelussa. Pilotoijina olivat päiväkoti-ikäiset ja koululaiset Jyväskylän Vesangassa syksyn 2014 aikana. Kokeiluprojekti kesti vajaan vuoden, 9 kuukautta. Budjetti oli noin 100 000 € ja henkilöresursseja käytettiin melkein 8 htkk. Projektin aikana järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia niin sidosryhmille (kaupungin hallitus, valtuusto, kuluttajat) kuin ammattikeittiöiden henkilökunnalle ja pilottiin osallistuville.
Erinomaisia tuloksia
Porkkanan menekki lisääntyi pilotointikohteessa 20 % syksyn aikana ja särkijalosteella korvattiin onnistuneesti tuontikalaa sekä todistettiin pilotin kautta, että lähiruoan käyttö on mahdollista kaupungin ruokapalveluissa. Kokeilun ansiosta särkijaloste jäi päiväkotilasten ja nousi myös vanhusten ruokalistoille Jyväskylän kaupungin ruokapalveluissa. Aihe oli myös ajassa kiinni ja kiinnosti mediaa niin hankkeen aikana kuin sen jälkeenkin.
Kokeilulla pystyttiin osoittamaan ruokapalvelun toimijoille ja päättäjille, että lähikalan käyttö on myös aluetaloudellisesti merkittävää ja ympäristöystävällistä. Särjen ilmastovaikutus oli alle puolet pienempi kuin seillä ja alle kuudennes siitä, mitä tonnikalalla. Norjassa tuotetun lohen ilmastovaikutus on yli kuusinkertainen verrattuna särkeen. Seillä ja tonnikalalla on pienet ja norjalaisella lohella merkittävät vesistöä rehevöittävät vaikutukset. Särjen kalastus puolestaan pienentää järvien rehevöitymistä reilusti enemmän (-60 g PO4-ekv/kg) kuin norjalainen sitä suurentaa (40 g PO4-ekv/kg). Tämän hetkinen kalastus Päijänteestä poistaa noin puolet siitä fosforin määrästä, jolla Jyväskylän puhdistamo kuormittaa vesistöä. Kalastusta voisi helposti lisätä, työllistää kalastajia ja samalla puhdistaa vesistöä.
Tartu mahdollisuuksiin ja kokeile!
Hankkeessa kehitetty kokeilumalli on esimerkkinä lähiruoan käytön edistämisestä
- Haluan kokeilla – vain mielikuvitus ja halu ovat rajana. Etsi mahdollisuudet! Verkostoidu, keskustele ja etsi samanhenkisiä ihmisiä.
- Tutustu, tapaa ja kartoita – tee pohjatyö, suunnitelkaa yhdessä.
- Suunnittele kokeilu – aloita pienestä, anna itsellesi lupa epäonnistua, opi käytännössä, pienennä ennakkoluuloja, sovi selkeät tavoitteet ja aikataulu.
- Järjestä koulutuksia – tiedota, sitouta ja motivoi!
- Tee tuotekehitystä – anna palautetta, ole avoin ja innovatiivinen, kuuntele muita.
- Toteuta kokeilu – viestitä, selkeä vastuutus, keskustele, kerää palautetta ja opi.
- Laajenna kokeilut käytäntöön – kilpailutuskriteerit ja hankinta.
Onnistuneen kokeilun pohjana yhteinen tahtotila ja tarve
Kokeilu todettiin toimivaksi ja hyväksi vaihtoehdoksi silloin kun aihe on rajattu ja tavoitteet konkreettiset ja selvät. Onnistumisen edellytyksenä oli kaikkien osapuolien tahto, motivaatio ja innostus viedä kokeilu päätökseen. Yhteinen suunnittelu, ajantasainen ja jatkuva seuranta takasi mahdollisuuden reagoida nopeasti ja muuttaa toimintaa tilanteeseen sopivaksi. Projektin hallinta tiimityönä ja luottamus toimijoiden kesken edesauttoi kokeilun onnistumista. Nopean kokeilun aikana haasteeksi nousi esiin eri osapuolien aikataulujen erilaisuudet ja mahdollisuudet vaikuttaa esim. hankinnan aikatauluihin.
Tämän kokeilun tuloksena särkijaloste jäi päiväkotilasten ja nousi myös vanhusten ruokalistoille Jyväskylän kaupungin ruokapalveluissa. Samalla lähiruokavalikoimaa on laajennettu ja tullaan laajentamaan muillakin osa-alueilla: esim. viljat ja marjat.
Kokeilumallilla kannattaa lähteä liikkeelle!
Kokeilun periaatteet ja malli ovat sovellettavissa erilaisiin tilanteisiin, joissa löytyy innostus ja halu kokeilla. Malli kannustaa aktiiviseen viestintään, kehittämiseen pienin askelin, tuotekehitykseen asiakasta kuunnellen ja verkostoitumiseen, jotka edesauttavat kokeilun toteutumisen onnistumista.
Haasteena kokeilumallissa on pilkkoa tavoitteet tarpeeksi pieniksi, mutta toteutettaviksi palasiksi ja löytää sopiva tavoiteaikataulu. On myös hyvä muistaa itse ja muistuttaa esim. sidosryhmiä luvasta ja mahdollisuudesta myös epäonnistua.
Lisätietoa hankkeesta ja toteuttajista
http://ruokacentria.com/index.php/lahiruokaa-resurssiviisaasti-julkisiin-keittioihin/
http://www.sitra.fi/hankkeet/lahiruokaa-resurssiviisaasti-julkisille-keittioille
Tämä projekti sai kunniamaininnan ja oli Suomen kolmen parhaan projektin joukossa Projektiyhdistyksen Vuoden projekti 2015 – kilpailussa. Kilpailun tuomaristo arvioi projektin ”mutkattomaksi ja maukkaasti paketoiduksi”.
Kirjoittajat
Hilkka Heikkilä, filosofian lisensiaatti, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hilkka.heikkila(at)jamk.fi
Leena Pölkki, restonomi amk, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, leena.polkki(at)jamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Pölkki, L., Heikkilä, H and Raulo, A, (2014). Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin, loppuraportti. Haettu 9.9.2016 osoitteesta http://ruokacentria.com/wpcontent/uploads/2015/01/Loppuraportti.pdf
Pölkki, L., Heikkilä, H and Raulo, A, (2014): Matkalla kohti lähiruokaa – opas. Haettu 9.9.2016 osoitteesta http://ruokacentria.com/wp-content/uploads/2015/03/Matkalla-kohti-l%C3%A4hiruokaa_Opit-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-l%C3%A4hiruokakokeilusta-2014.pdf
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
