Mona-Anitta Riihimäki & Minna Palos
Vuonna 2023 Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) järjestettiin tilapäistä suojelua tarvitseville ukrainalaisille neljä koulutuskokonaisuutta. Nämä olivat osa HAMKin opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamaa rahoitusta biotalousalojen tutkinnonosien kehittämiseen ja vieraskielisen alkutuotannon sekä jatkojalostuksen koulutuksen tarjoamiseen.
Ensimmäisiä kokemuksia koulutuksista
Ukraina on maailman suurimpia maataloustuottajamaita. Alkutuotanto-osaamisella tulee olemaan globaali merkitys sodan päätyttyä. Erityisesti kehittyvät maat ovat riippuvaisia Ukrainan maataloustuotannosta ja -viennistä, mutta myös Suomessa sota heijastuu eläinten rehun saatavuuden vaikeutumisena ja kohonneina hintoina.
HAMKissa järjestettävien koulutusten tarkoituksena on vahvistaa ukrainalaisten valmiuksia maansa jälleenrakennukseen ja täten osaltaan vastata Venäjän hyökkäyssodan synnyttämään kriisiin. Koulutusta tarjotaan tilapäistä suojelua hakeville ukrainalaisille. Hanke edistää myös Suomen omavaraisuutta ulkomaalaisen työvoiman tarjonnassa ja huoltovarmuutta alkutuotannossa sekä ruokaketjussa.
Viime vuonna ukrainalaisille toteutettiin maaseutuelinkeinojen Sustainable Dairy Systems: Resource efficient and sustainable feed production -koulutus (15 opintopistettä), Animal Husbandry and Welfare – (15 opintopistettä), Food Safety, Quality and Security – (15 opintopistettä) ja puutarhatalouden Basics of Soilless Culture in Greenhouses and Tunnels in Nordic Conditions -koulutus (5 opintopistettä). Koulutuksissa järjestettiin tulkkaus englannista ukrainaksi. Onnistuimme saamaan ukrainalaisen englanninkielen opettajan Ukraina-keskuksen kontaktien avulla HAMKiin töihin.
Puutarhat ja kasvihuoneet olivat erittäin kiinnostuneita HAMKin Lepaan kampuksella opiskelevista ukrainalaisista, ja alalla toivottiin apua työvoimatarpeeseen. Puutarha&kauppa -lehti julkaisikin muutaman haastattelun koulutuksesta.
Kaikki koulutukset herättivät kiinnostusta ukrainalaisten keskuudessa ja täyttyivät nopeasti. Ilmoittautuneet opiskelijat olivat sijoittuneet Etelä-Suomeen ja koulutustausta oli vaihteleva. Alan työkokemusta oli joillain. Kokemusten perusteella lähiopetusta pidettiin toimivampana.
Kielitaito suurimpana puutteena
Opintojaksoilla toimi tulkki Oksana Yasinska, joka käänsi englanninkielisen opetuksen ukrainaksi. Oksana kertoo, että hänen mukaansa ukrainalaiset opiskelijat olivat erittäin iloisia saadessaan opiskella HAMKissa. Pääosa heistä on ollut todella kiinnostuneita ja motivoituneita. Ukrainan korkeakoulujärjestelmä poikkeaa hieman suomalaisesta. Useimmat opiskelijoista tekivät parhaansa suorittaakseen opinnot.
Oksanan mukaan suurin ongelma opiskelijoille oli kielitaidon puute. Itse asiassa monilla heistä on perustiedot englannista, mutta ammattisanasto tuntui vaativalta. Alkutuotannon opiskelijat saivatkin englannin kielen tukiopetusta. Suomen kielen vahvempi asema oli joidenkin opiskelijoiden toiveena. Tähän ei vielä ensimmäisissä toteutuksissa pystytty vastaamaan.
Oksana jatkaa: “Pidin opintojaksoista kovin. Se ei ollut tarkoitukseni, mutta jopa minä sain suuren määrän erittäin hyödyllistä tietoa ymmärtääkseni paremmin ympäröivää maailmaa. Opintojaksot olivat todella hyvin suunniteltuja ja niissä oli runsaasti demonstraatiomateriaalia, videoita, kokeita ja hyödyllisiä kokemuksia opiskelijoille. Ehkä ainoa asia, jota haluaisin lisätä, olisi mahdollisuudet puhua enemmän ja ilmaista näkemyksiään. Uskon, että tämä ratkaistaan kielitaidon parantamisella.”
Kevään toteutuksia
Alkuvuonna 2024 jatkui Sustainable Dairy Systems, nyt meijeriteollisuuden työvoimatarpeeseen suunnattu Dairy Processing. Keväällä toteutetaan myös puutarhatalouden tunneliviljelyn tuotantoon keskittyvä Production of Soilless Culture in Greenhouses and Tunnels in Nordic Conditions. Myös metsätalouteen on suunnitteilla opintojakso.
Emme vielä tiedä, palaavatko ukrainalaiset sotapakolaiset aikanaan rakentamaan maataan vai jäävätkö he tänne työskentelemään ja vahvistamaan Suomen huoltovarmuutta. He ovat joka tapauksessa ahkeria työntekijöitä, innokkaita kehittämään itseään ja integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.
Kirjoittajat
Mona-Anitta Riihimäki, FT, yksikön johtaja, HAMK Biotalouden yksikkö, mona-anitta.riihimäki(at)hamk.fi.
Minna Palos, KTM, projektiasiantuntija, HAMK Bio, minna.palos(at)hamk.fi.
Vastaa