Taru Konst
Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisenä tavoitteena on kasvattaa kädenjälkeä yhteiskunnan kehityksessä sekä pienentää toiminnan jalanjälkeä. Kädenjälki tarkoittaa vaikuttavuutta, jolla ammattikorkeakoulujen koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuottama osaaminen muuttaa yhteiskuntaa ja työelämää kestävämmäksi. Jalanjälkeä pienennetään päästöjä vähentämällä, tavoitteena hiilineutraalit ammattikorkeakoulut viimeistään vuoteen 2030 mennessä.
Yhteistyöllä kohti kestävyyttä
Ammattikorkeakoulujen yhteinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma (Arene 2020) hyväksyttiin marraskuussa 2020 Arenen rehtorikokouksessa. Ammattikorkeakoulujen yhteistä kestävän kehityksen tehtävää koordinoimaan perustettiin kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työryhmä, ja käytännön työ organisoitiin neljän erillisen alatyöryhmän kautta. Yksi niistä kehittää ammattikorkeakoulujen hiilijalanjäljen laskentaa ja luo suosituksia hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Koulutukseen, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin (TKI) ja johtamiseen ja osaavaan henkilöstöön liittyvät alatyöryhmät keskittyvät ensisijaisesti positiiviseen kädenjälkeen eli yhteiskunnan kestävää kehitystä edistäviin toimiin. Ammattikorkeakoulujen osallistuminen näihin työryhmiin on ollut aktiivista ja yhteisen ohjelman lupausten toteutuksessa on edistytty ripeästi.
Alkuvuonna 2021 toteutettiin ammattikorkeakoulujen henkilöstölle kysely kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta, ja saman vuoden keväänä julkaistiin raportti (Asikainen ym. 2021) kyselyn tuloksista.
Laaja tutkimusaineisto tarjosi houkuttelevan mahdollisuuden myös syvällisempään analyysiin: Millaisia ajatuksia ja konkreettisia ehdotuksia ammattikorkeakoulujen henkilöstöllä on siihen, miten ammattikorkeakoulut voivat edistää kestävää kehitystä ja vastuullisuutta?
Tutkijatiimi eli dosentti Tuija Koivunen Itä-Suomen yliopistosta, tutkija Mervi Friman ja yliopettaja, kestävän kehityksen koordinaattori Taru Konst Turun ammattikorkeakoulusta, tarttui innolla kyselyaineistoon. Tuloksena on vertaisarvioitu artikkeli arvostetussa Foresight-julkaisussa (Koivunen ym. 2023).
Tutkimuksen laadullinen tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2021 ammattikorkeakoulujen henkilöstölle jaetusta kyselytutkimuksesta. Aineisto koostui 831 vastauksesta avoimeen kysymykseen siitä, miten ammattikorkeakoulut voisivat edistää kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Aineiston analyysissä käytetty menetelmä oli teorialähtöinen sisältöanalyysi.
Henkilöstön ajatuksia ja ehdotuksia
Henkilöstön vastaukset jaettiin analyysissa kuuteen luokkaan seuraten aiemmasta kirjallisuudesta tunnistettuja korkeakoulujen kestävän kehityksen keskeisiä teemoja. Luokat olivat:
- Koulutus ja opetussuunnitelmat
- Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI)
- Johtaminen ja henkilöstön osaaminen
- Kampustoiminnot
sekä kaksi läpileikkaavaa teemaa:
- Kokonaisvaltaisuus sekä
- Esimerkkinä toimiminen.
Eniten mainintoja tutkimuskysymykseen sai kestävän kehityksen edistäminen koulutuksen ja opetussuunnitelmien avulla. Enemmistö vastaajista näki, että kestävyyskasvatus tulisi sisällyttää opetussuunnitelmiin kaikilla koulutusaloilla.
Vastaajat painottivat erityisesti kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä: kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tulisi olla luonteva osa kaikkea ammattikorkeakoulun toimintaa. Myös esimerkkinä toimiminen nähtiin tärkeänä vastuullisessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja alueellisessa edelläkävijyydessä. Ammattikorkeakoulun tulee toimia kuten opettaa.
Sitaatteja vastauksista:
”Ammattikorkeakoulun tulee integroida kestävä kehitys osaksi kaikkea toimintaa. Korkeakouluista valmistuvat tulevaisuuden tekijät ja on ehdottoman tärkeää, että jokaisella on osaamista näistä asioista.”
”Meidän täytyy pyrkiä olemaan kansainvälisesti esimerkillisellä tasolla.”
”Kestävyyskasvatuksen integrointi kaikkiin opetussuunnitelmiin.”
Vastaajat korostivat myös johtamisen merkitystä. Kestävyyden ja vastuullisuuden tulee näkyä paitsi strategiassa, myös käytännön tason toimintasuunnitelmissa ja päätöksenteossa. Samoin alueellinen vaikuttavuus yritysyhteistyössä erilaisissa kestävyyttä edistävissä tutkimus- ja kehityshankkeissa painottui vastauksissa.
”Tarvitaan johdon tukea asialle sekä strategisen tason sitoutumista ja arvovalintaa, että kestävä kehitys on keskeistä osaamista kaikilla aloilla.”
”TKI-toiminnalla on edistettävä kestävää kehitystä ja vastuullisuutta ja se on integroitava opintoihin.
”Arjen pienet valinnat myös kuntoon: pyrkimys kulutuksen pienentämiseen ja sitä kautta jätteettömyyteen, eläintuotteiden vähentäminen vegaanisuuteen asti, kilometrikorvaukset pois oman auton käytöstä jne.”
Ammattikorkeakoulujen kestävyystyö lähtee kuitenkin henkilöstöstä. Sillä tulee olla tiedot ja taidot voidakseen edistää kestävää kehitystä ja vastuullisuutta työssään ja opetuksessaan. Siksi tarvitaan henkilöstön koulutusta, tukea ja kannustusta.
”Tarvitaan koulutuksia, selkeitä materiaalipaketteja, aineistoja, mallitoteutuksia.”
”Kestävään kehitykseen tulee kannustaa ja tukea, ja korkeakoululla tulee olla tavoitteita ja ohjeita kestävän kehityksen toteuttamiseksi.”
”Kestävä kehitys pitäisi olla luonnollinen osa työtä. Edelleen kohtaan usein ajattelua, jossa kestävä kehitys huomioidaan, jos aikaa tai muita resursseja jää muun työn jälkeen.”
Kestävyys ja vastuullisuus erottamattomana osana kaikkea toimintaa
Tutkimustulokset osoittavat ammattikorkeakoulujen henkilökunnalla olevan paljon ideoita ja konkreettisia ehdotuksia ammattikorkeakoulujen kestävyys- ja vastuullisuustyön edistämiseen. Tutkimuksessa keskeisiä esiin nousseita kehittämisehdotuksia ovat tarve integroida kestävä kehitys ja vastuullisuus aidosti ja kattavasti ammattikorkeakoulujen strategioihin ja käytännön toimintasuunnitelmiin, koulutustoiminnan suuri vaikuttavuus, henkilökunnan ratkaiseva rooli niin opetuksen kuin koko organisaation toiminnan uudistamisessa kohti kestävää kehitystä sekä TKI-toiminnan ja kampustoiminnan merkitys kestävyyden ja vastuullisuuden edistämisessä. Näiden ehdotusten jatkokäsittelyn ja johdon tuen avulla ammattikorkeakoulut voivat olla yhä tärkeämmässä yhteiskunnallisessa roolissa ja näyttää esimerkkiä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Ammattikorkeakoulujen henkilöstön esittämien ideoiden ja kehitysehdotusten määrä kestävyyden ja vastuullisuuden edistämiseen on kaiken kaikkiaan rohkaiseva. Yhteinen ymmärrys ja käsitteistö on yhteistyön lähtökohta. Yhteisen jatkotyöskentelyn ja johtamisen tuen avulla ammattikorkeakoulut voivat olla yhä merkittävimpiä ajureita yhteiskunnallisessa kestävyys- ja vastuullisuustyössä.
Tässä kuvatun henkilöstökyselyn jälkeen asiat ovat edenneet mm. henkilöstön koulutuksen ja perehdytyksen osalta, josta esimerkkinä vasta julkaistu Arenen Ammattikorkeakoulujen henkilöstön vastuullisuusperehdytyksen tarkistuslistassa. Se kehitettiin Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön henkilöstöryhmässä.
Kirjoittaja
Taru Konst, FT, KTL, kestävän kehityksen koordinaattori, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu, taru.konst(at)turkuamk.fi.
Lähteet
Arene. 2020. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu.
Asikainen E., Ervaala O., Friman M., Helenius H., Häkkinen K., Kilpeläinen T., Konst T., Kääriä J., Tolkki J., Turja-Ilola M. 2021. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistämässä – Tuloksia ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman henkilöstökyselystä. Arene ry:n raportteja, toukokuu 2021.
Koivunen T., Konst T. & Friman M. 2023. Building a sustainable future: ideas and perceptions of university staff. Foresight 14.11.2023. https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/FS-12-2022-0170/full/html
Abstract
The programme for sustainable development and responsibility of universities of applied sciences (UASes) was approved in November 2020. In early 2021, a survey on sustainable development and responsibility was conducted for the staff of universities of applied sciences and a report on findings was published. Extensive research data provided an opportunity for deeper analysis: What kind of ideas and concrete proposals do the staff of universities of applied sciences have on how universities of applied sciences can promote sustainable development and responsibility?
The key findings of this study are the need to integrate sustainable development and responsibility into UASes’ strategies and action plans, the crucial role of staff members in redesigning education toward sustainability, and the importance of RDI activities and campus operations in promoting SD. With these proposals and the support of management, universities of applied sciences can play an increasingly important role in sustainability work and lead by example in building a sustainable future.
Vastaa