Satelliittikoulutuksesta bioanalyytikoille startti työelämään

Kirjoittajat: Sirkka-Liisa Halimaa, Marja Kopeli ja Leena Tikka.

Ammattikorkeakoulujen laatutekijänä pidetään oppimisen autenttisuutta sekä tiivistä vuoropuhelua työelämän kanssa. Autenttisuus muodostuu jatkuvasta kosketuksesta työelämän toimijoihin ja opiskelijoiden aidosta työelämäkokemuksesta.

Savonia-ammattikorkeakoulu, HYKS, HUSLAB, Laboratoriopalvelut (Carea) ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ovat vuodesta 2014 lähtien järjestäneet yhteistyössä bioanalyytikkokoulutusta, joka toteutuu sairaaloihin rakennetuissa etäoppimisympäristöissä Kotkassa ja Lappeenrannassa. Koulutus perustuu sopimukseen, ja sen mukaisesti Savonia huolehtii koulutuksen järjestäjälle kuuluvista vastuista ja Carea ja Eksote vastaavat mm. etäopiskelutiloista ja -välineistä sekä harjoittelun ohjauksesta.

Savoniassa puhutaan Kaakkois-Suomen satelliittikoulutuksista. Satelliittikoulutuksen käsitteellä korkeakouluissa tarkoitetaan opetuksen toteuttamista kampuskaupunkien ulkopuolella, jolloin opiskelijat voivat opiskella omilla paikkakunnillaan digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.

Kaakkois-Suomen satelliitissa on kyse työelämälähtöisestä opinnollistamisesta. Aloite koulutukselle tuli sairaaloista, koska alueella oli pulaa koulutetuista bioanalyytikoista. Syksyllä 2014 ja 2017 aloittaneet opiskelijaryhmät ovat jakaantuneet Kuopiossa opiskelevaan lähiryhmään sekä etäryhmiin Kotkassa ja Lappeenrannassa. Etäryhmät opiskelevat Carean ja Eksoten sairaaloiden tiloissa ja osallistuvat oppitunneille videoneuvotteluyhteyden avulla.

Bioanalyytikon opintoihin kuuluu harjoittelujen lisäksi runsaasti ns. teoriaopintoihin sisältyvää käytännön taitojen harjoittelua laboratorioympäristössä. Etäryhmille myös nämä harjoittelut järjestetään sairaaloiden laboratorioissa. Opintoihin liittyvät oppimistehtävät nousevat sairaaloiden kehittämistarpeista. Opiskelijat ovat opintojen alusta lähtien jatkuvassa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa ja aloittavat oman osaamisensa mukaisen työskentelyn ammattialansa tehtävissä osana työyhteisöjä. Sairaaloiden henkilöstö osallistuu opiskelijoiden ohjaamiseen sovitun työnjaon mukaisesti.

Syksyn 2014 Kotkan ja Lappeenrannan ryhmät olivat Savonian satelliittikoulutusten pilotteja. Etäkoulutusmallin suunnittelu ja toteuttaminen on edellyttänyt opettajien, opiskelijoiden ja työelämän asiantuntijoiden välistä tiivistä yhteistyötä. Satelliittipilottiin valittujen pedagogisten ratkaisujen toimivuudesta ja koulutusten työelämävastaavuudesta haluttiin tietoa, ja siksi eri osapuolilta koottiin kokemuksia ja palautetta kyselyillä ja haastatteluilla koulutuksen edetessä.

Itsekuri ja ryhmän tuki auttavat satelliittiopiskelijaa

Opiskelijoiden vastausten perusteella etäkampuksella opiskelu vaatii hyvää itsekuria ja keskittymiskykyä. Opetuksessa, jossa opettaja ei ole läsnä, näytön jatkuva seuraaminen vaatii vahvaa motivaatiota opiskella ja kiinnostusta asiaa kohtaan. Lisäksi ennen videovälitteisen opetuksen aloitusta on tärkeää perehdyttää sekä opettajat että opiskelijat perusteellisesti käyttämään ja hyödyntämään digivälineitä.

Vaikka etäopiskelu vaatii itsekuria, opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä mahdollisuuteen opiskella omalla paikkakunnalla ja näkevät, että se on hyvä vaihtoehto perinteiselle päiväopiskelulle. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä myös Eksoten ja Carean heille järjestämiin opetustiloihin. Jotkut kokevat etäopiskelun jopa lisäävän opiskelumotivaatiota. Opiskelijat ovat ryhmäytyneet hyvin ja tukevat toinen toisiaan.

Etäopiskelua edistävät opiskelijoiden mukaan mukavat opiskelutilat ja rauhallinen työelämäläheinen oppimisympäristö sekä ryhmän tuki. Ryhmän tuen merkitys korostuu, koska opiskelija joutuu ottamaan enemmän vastuuta ja vuorovaikutus opettajan ja ohjaajan kanssa on vähäisempää.

Opettaja kutsuu työelämän jakamaan osaamistaan

Opettajien kokemuksen mukaan työelämäkontekstissa toteutuvan koulutuksen suunnittelu vaatii uudenlaista suunnittelua ja orientoitumista koulutuksen aloittamiseen. Työelämäorganisaatioissa monet korkeakoulumaailmassa itsestään selvät järjestelyt, mm. tenttien järjestäminen, ovat vieraita, ja pedagogiset periaatteet ja ratkaisut saattavat vaatia useita keskusteluja ennen kuin ne näyttäytyvät kaikille osapuolille samanlaisina.

Yleisesti ottaen opettajat pitävät etäryhmien opiskelua autenttisessa sairaalaympäristössä mielekkäänä ja haastaisivat työelämän ammattilaiset tuomaan osaamisensa osaksi opiskelijan oppimisprosessia enemmänkin.

Etäopetuksen haasteet opettajalle ovat samoja kuin lähiopetuksessa: tarvitaan vuorovaikutusta, opiskelijoiden motivointia ja aktivointia sekä arviointia, mutta toimintatavat vain ovat erilaisia. Digiratkaisujen tulisi olla vuorovaikutuksen mahdollistavia, ja tietoteknisen tuen aina nopeasti saatavilla.

Opettajien ja opiskelijoiden näkemykset etäopetuksesta ja -opiskelusta ovat lähes yksi yhteen. Myös opettajat korostavat etäyhteysmenetelmään perehtymisen merkitystä, vuorovaikutusta ja teknisen tuen tärkeyttä sekä opiskelijoiden etäopiskelutaitoja. Erona kyselyjen perusteella on, että opettajat korostavat hyvää suunnittelua, opiskelijat omaa motivaatiota. Ne ovat asioita, jotka ovat kummankin osapuolen omissa käsissä.

Työelämä hyötyy yhteistyöstä

Carean ja Eksoten vastuuhenkilöiden kokemukset koulutusyhteistyöstä ovat olleet positiivisia ja kannustaneet jatkamaan yhteistyötä. Yhteistyö on johtanut keskinäiseen luottamukseen, kun alun kiperistäkin keskusteluista on päästy eteenpäin. Sairaalat nostavat palautteena esille erityisesti koulutuksen vaikuttavuuden ja hyödyn sekä organisaatioille että koko Kaakkois-Suomen alueelle. Merkittäviä tuloksia ovat uuden tiedon tuottaminen, henkilökunnan osaamisen kehittyminen, uudet verkostot sekä uudenlaiset ratkaisut ja menettelyt sekä työssä että koulutuksen toteuttamisessa.

Kaikki 2014 aloittaneet bioanalyytikon tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet työhön joko Eksoteen tai HUS/Carean laboratorioihin. Mikäli koulutusta ei olisi aloitettu 2014, Kaakkois-Suomessa olisi huutava pula bioanalyytikoista. Satelliitin ansiosta alueelle on valmistunut 20 ammattilaista. Laboratoriohenkilöstö on opiskelijoita ohjatessaan joutunut paneutumaan ammattialansa teoreettiseen tietopohjaan ja näyttöön perustuvaan tietoon perustellessaan käytännön toimia ja löytänyt tätä kautta työhönsä uudenlaisia näkökulmia.

Satelliitti tuottaa työelämärelevanttia osaamista

Opintojen loppuvaiheessa 2014 aloittaneilta opiskelijoilta selvitettiin ryhmätenttimenetelmää soveltaen, eroavatko sairaaloiden tiloissa opiskelleiden oppimistulokset ja työelämävalmiudet Kuopiossa kampusympäristössä opiskelleiden oppimistuloksista ja työelämävalmiuksista. Selvityksen pohjana olivat bioanalyytikon kompetenssivaatimukset.

Tulosten mukaan molemmat koulutusmallit tuottavat kompetenssien mukaista osaamista. Työelämäläheisessä opiskeluympäristössä opiskelleiden kliinisen laboratoriotyön prosessiosaaminen on kuitenkin enemmän soveltavaa. Lisäksi opiskelun työelämäläheisyys kehittää yleisiä työelämävalmiuksia: bioanalyytikon osaaminen, tehtävät ja työ osana terveydenhuollon kokonaisuutta hahmottuvat paremmin ja ymmärrys moniammatillisen yhteistyön merkityksestä, eettinen osaaminen ja asiakaslähtöinen ajattelu kehittyvät pidemmälle.

Lopuksi

Työelämäyhteistyössä järjestettävä koulutus on ollut haastava tehtävä, koska entistä mallia ei ollut. Satelliittimallia on kehittänyt ohjausryhmä, jossa on ollut edustajat Savonian johdosta, opettajista, sairaaloista ja opiskelijoista. Lisäksi koulutusta on kehitetty opiskelija- ja työelämäpalautteiden sekä eri osapuolille suunnattujen kyselyjen avulla.

Ammattikorkeakoulut näkevät koulutuksen ja työelämän vuoropuhelun sekä opetuksen autenttisuuden tärkeänä osana strategiansa toteuttamista. Savonia, Carea ja Eksote ovat rakentaneet yhteistyössä koulutusmallin, jossa opiskelijat ovat ikään kuin osa työelämää jo koulutuksen alusta lähtien. Koulutusmallissa opiskelija siirtyy sujuvasti työelämään erilaisten tehtävien, harjoittelun ja vähitellen opiskelun ja työn vuorottelun kautta. Opiskelijoiden palaute on, että koulutus on mahdollistanut heille uuden ammatin ja paremman työmarkkinakelpoisuuden. Se on vaikuttavuutta, jos mikä.

Kirjoittajat

Sirkka-Liisa Halimaa, TtT, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, sirkka-liisa.halimaa(at)savonia.fi

Marja Kopeli, FM, koulutusvastuusuunnittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, marja.kopeli(at)savonia.fi

Leena Tikka, TtL, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, leena.tikka(at)savonia.fi

Digityökalu opinnollistamisessa – hyödyntämistä ja suunnittelua

Kirjoittajat: Katja Finnilä, Tommi Lehtonen, Sirpa Levo-Aaltonen.

Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) rakennusalan työnjohdon koulutuksessa hyödynnettiin opinnollistamiseen (ks. esim. Mäki, Moisio & Aura 2017, 9) yhtä digitaalista työkalua. Siinä opiskelijat käyttivät työpaikoilla ollessaan ohjelmistoa apuna suorittaessaan Työmaan projektityöt -opintojaksoa. Samanaikaisesti suunniteltiin digitaalisen työkalun soveltamista Toteemi-hankkeen pilottiin, missä ohjelmiston käyttäjiksi oli tarkoitus ottaa myös työpaikkaohjaajat. Tässä artikkelissa kuvataan Työmaan projektityöt -opintojaksojen toteutuksia ja opettajien kokemuksia niistä sekä ajatuksia, miten se auttoi pilotin suunnittelussa.

Työmaan projektityöt -opintojaksoilla ohjelmiston käyttöä opinnollistamisessa

TAMKissa rakennusalan työnjohdon koulutuksen opiskelijoilla on kolme eri projektityöopintojaksoa. Nämä opintojaksot toteutetaan yhteistyössä aitojen rakennustyömaiden kanssa. Opintojaksoilla opiskelijat pääsevät soveltamaan käytännössä TAMKissa oppimiaan asioita ja luomaan kontakteja yrityselämään. Opintojakson suorittamiseen on varattu yksi kokonainen päivä lukujärjestykseen ja oppiminen tapahtuu työmailla. Työmaan projektitöiden tarkoitus on tutustuttaa opiskelijat rakennustyömaan arkeen ja siellä tapahtuviin aitoihin työtehtäviin. Opiskelijat luovat kontakteja yrityksiin ja tätä kautta moni on saanut myös paikan kesätöille tai opinnäytteelle.

Työmaan projektityöt -opintojakso on kolmiosainen ja suoritetaan vuosikursseilla 1–3. Työmaan projektityöt 1 on viiden opintopisteen laajuinen, Työmaan projektityöt 2 on seitsemän opintopistettä ja Työmaan projektityö 3 on laajuudeltaan kuudesta kahdeksaan opintopistettä. Tutkimuksen alainen digitaalinen työkalu on ollut käytössä Työmaan projektityöt 1 ja 2 -opintojaksoissa lukuvuonna 2017–2018.

Projektityöt on laadittu siten, että opiskelijat kuormittaisivat mahdollisimman vähän työmaita. Opiskelijoille annetaan tehtävät viikoittaisella lähiohjaustunnilla sekä tehtävien tarkastus ja arviointi tapahtuvat aina ennen seuraavaa lähituntia, jossa opiskelijoille kerrotaan palaute edellisen viikon tehtävistä. Projektityö 1 ja 2 tehtävät tehdään pääsääntöisesti pareittain, aikuisryhmissä myös osin yksilötehtävinä.

Projektityö 1:n tehtävät on annettu siten, että niihin löytyy vastaus tutustumalla työmaahan ja sen asiakirjoihin. Projektityö 2:ssa opiskelija tekee jo autenttisia työtehtäviä ja suunnitelmia. Näin ollen projektityö 2:ssa tehtävien vastaukset eivät siis löydy suoraan asiakirjoista tai työmaalta, vaan opiskelija soveltaa koulussa oppimiaan tietoja tehdessään suunnitelmia, laskelmia, aikatauluja jne. Autenttisuus (Kukkonen & Marttila 2017, 82) onkin tärkeää mm. opiskelijan ammatti-identiteetin rakentumisessa.

Käytössä ollut digitaalinen ohjelmisto mahdollistaa opiskelijoiden tiimiytymisen 1–x henkilön tiimeihin. Esimerkiksi paritöissä molemmat tiimin jäsenet pystyvät samanaikaisesti tekemään tehtäviä yhdessä työskentelyalustassa ja molemmat näkevät toistensa tuotokset reaaliajassa. Opettaja antaa sähköiseen järjestelmään arviot ja palautteet päivätehtävien osalta projektitöissä 1 ja 2. Projektityö 1:ssä on viisi tehtäväpäivää ja projektityö 2:ssa noin kymmenen tehtäväpäivää. Opiskelijat saavat parikohtaisen palautteen ja arvion ohjelman kautta. Yleisellä tasolla tehtävien sisällöstä ja haasteista puhutaan viikoittaisella lähiopetustunnilla. Opintojaksojen arvosana muodostuu osapäivien suoritusten keskiarvon perusteella.

Projektityö 1 ja 2 -opintojaksoilla on ohjaajina kaksi opettajaa. Opettajat työskentelevät verkossa, opettavat lähiopetustunneilla sekä kiertävät myös rakennustyömailla ohjaamassa opiskelijoita. Työmaalla käydään yhdessä opiskelijoiden kanssa läpi viikon tehtäviä ja tämän lisäksi kierretään työmaalla katsomassa, mitä siellä tapahtuu. Usein kokeneen henkilön läsnä ollessa opiskelijoille herää paljon keskustelua ja kysymyksiä työmaan tapahtumista. Henkilökohtaisten opettajavierailuiden lisäksi opettajat ovat koko projektityöpäivän ajan tavoitettavissa puhelimitse, mikäli opiskelijat tarvitsevat neuvoa tehtävien tekemiseen.

Toteemi-hanke ja ohjelmiston soveltamisen suunnittelua pilottiin

TAMK on Toteemi-hankkeessa (Toteemi n.d.) kehittämässä ja pilotoimassa keinoja, jotka mahdollistavat opiskelijoiden työpaikoilla tapahtuvan osaamisen kehittymisen tunnistamisen ja tunnustamisen koulutuksen aikana sekä myös mahdollistavat yrityksiä tunnistamaan ja kehittämään omia osaamisiaan uudella tavalla. TAMKin osahanke edistää joustavien yksilöllisten opintopolkujen toteutumista sekä työn opinnollistamista. Opiskelija saa työelämän vaatimaa osaamista. Hankkeessa ovat mukana TAMKin tekniikan yksiköt, ammatillinen opettajankoulutus ja useita pirkanmaalaisia yrityksiä.

TAMKin osahankkeessa luodaan ja pilotoidaan osaamissopimuksen malli sekä yrityksen ja korkeakoulun välille että osaksi opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Osaamissopimuksen tavoitteena on saada opiskelijan ja elinkeinoelämän osaamistarpeet kohtaamaan. Opiskelija kerryttää sellaisia osaamisia, jotka lisäävät kohdeyrityksen strategista osaamista ja kasvupotentiaalia. Osana osaamissopimusta kehitetään myös digitalisaatiota hyödyntäviä työkaluja kertyvän osaamisen seurantaan.

Kokemukset Työmaan projektityöt -opintojaksoilla käytetystä ohjelmistosta innoitti kehittämään ohjelmistoa myös yhteen Toteemi-hankkeen pilottiin. Opettajien osaaminen ja kokemukset ohjelmiston käytöstä edesauttoivat digityökalun kehittämistä pilottia varten. Tavoitteena oli, että saadaan opinnollistamista mukaan myös teoriapainotteiselle opintojaksolle ja että pilotissa työpaikkaohjaajat myös hyväksyvät opintojaksoon liittyvät opiskelijan yksilölliset osaamistavoitteet. Näin tarkoituksena oli saada kokemusta ja mallia opinnollistamiseen niin, että myös työpaikoille voidaan asiasta selkeästi viestiä, kun osaamissopimuksista aletaan heidän kanssaan keskustella.

Hankkeen ensimmäiseksi pilottiopintojaksoksi valikoitui Työturvallisuus-opintojakso, jossa aiemmista toteutuksista poiketen otettiin näytöt osaksi opiskelua. Työturvallisuus-opintojakson toteutus suunnattiin monimuoto-opiskelijoille, jotka kartuttaisivat pääasiassa työpaikoilla ja itsenäisesti opiskellen osaamistaan opintojakson osaamistavoitteiden mukaisesti korkeakoulussa tapahtuvan lyhyen lähiopetuksen lisäksi. Siten Työturvallisuus-opintojaksolle alettiin suunnitella jo aiemmin Projektityö 1:ssä ja 2:ssa kokeillun digitaalisen ohjelmiston soveltamista.

Käytössä olevaan digitaalista ohjelmistoa on kehitetty opinnollistamisen tarpeisiin alusta alkaen. Opiskelijalle käyttöliittymä on helppo, myös mobiililaitteella. Opettajan työssä etuja ovat tehtävien tarkastuksen nopeus sekä välittömän palautteen antaminen tehtäväkohtaisesti. Ohjelmassa on mahdollista tehdä myös päiväkirjatyyppistä työskentelyä, mikäli opintojakson toteutus sitä vaatii. Keskustelufoorumi-toiminto on kehitteillä. Opiskelijat kokevat ohjelmiston käytön mielekkääksi, koska käyttöliittymä on yksinkertainen. Opettaja voi valinnan mukaan muokata tehtävästä esimerkiksi tekstinsyöttökentän, tiedosto- tai kuvapalautuksen, monivalinnan, täydennystaulukon tai muita erilaisia tehtävätyyppejä. Pilottia varten tarvittiin lisää toiminnallisuuksia ohjelmistoon. Ohjelmistoa myös kehitetään eteenpäin pilotista saatujen palautteiden avulla.

Projektitöissä saatujen kokemusten perusteella ohjelman peruskäyttö sujui jo hyvin, mutta työssäoppimisen käyttöön ohjelmaan pyydettiin lisäämään ”näyttötehtävä”-niminen tehtävätyyppi aiempien päivä- ja viikkotehtävien rinnalle. Lisäksi koska pilotissa on tavoitteena sitouttaa opiskelija tiettyihin osaamistavoitteisiin, haluttiin ottaa käyttöön työkalu, jolla opiskelija määrittää ennen tehtävän aloitusta, millä keinoin hän aikoo täyttää opintojakson osaamistavoitteet. Pilotissa opiskelijalle nimetty työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan tekemän suunnitelman ja varsinaisen käytännön näytön opettajan lisäksi. Tämä tapahtuu sähköpostitse ohjelmistolinkin avulla, jossa työpaikkaohjaaja arvioi suorituksen ”hyväksytty/hylätty” -asteikolla. Aiemmat kokemukset ohjelmiston käytöstä Työmaan projektityöt -opintojaksoilla auttoivat paljon pilotin suunnittelussa, missä tavoitteena oli soveltaa yhtä digitaalista työkalua osaamisen seurantaan.

Kirjoittajat

Katja Finnilä, DI, RI, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennusalan työnjohdon koulutus, katja.finnila(at)tamk.fi

Tommi Lehtonen, Ylempi AMK, Lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, Rakennusalan työnjohdon koulutus, tommi.lehtonen(at)tamk.fi

Sirpa Levo-Aaltonen, TkL, KTM, Yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, sirpa.levo-aaltonen(at)tamk.fi


Kukkonen, H. & Marttila, L. 2017. Kuviteltua todellisuutta – ammattikorkeakoulu oppimisen ja opiskelun ympäristönä. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Haettu 4.5.2018 osoitteesta http://www.tamk.fi/web/tamk/-/kuviteltua-todellisuutta-ammattikorkeakoulu-oppimisen-ja-opiskelun-ymparistona

Mäki, K., Moisio, A. & Aura, P. (toim.) 2017. Kolme kulmaa opinnollistamiseen – opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Haaga-Helian julkaisut 7/2017. Helsinki: Grano.

Toteemi (n.d.). Toteemi – Työstä oppimassa, työhön. Haettu 4.5.2018 http://www.amktoteemi.fi/fi