2/2018

Satelliittikoulutuksesta bioanalyytikoille startti työelämään

Kirjoittajat: Sirkka-Liisa Halimaa, Marja Kopeli ja Leena Tikka.

Ammattikorkeakoulujen laatutekijänä pidetään oppimisen autenttisuutta sekä tiivistä vuoropuhelua työelämän kanssa. Autenttisuus muodostuu jatkuvasta kosketuksesta työelämän toimijoihin ja opiskelijoiden aidosta työelämäkokemuksesta.

Savonia-ammattikorkeakoulu, HYKS, HUSLAB, Laboratoriopalvelut (Carea) ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ovat vuodesta 2014 lähtien järjestäneet yhteistyössä bioanalyytikkokoulutusta, joka toteutuu sairaaloihin rakennetuissa etäoppimisympäristöissä Kotkassa ja Lappeenrannassa. Koulutus perustuu sopimukseen, ja sen mukaisesti Savonia huolehtii koulutuksen järjestäjälle kuuluvista vastuista ja Carea ja Eksote vastaavat mm. etäopiskelutiloista ja -välineistä sekä harjoittelun ohjauksesta.

Savoniassa puhutaan Kaakkois-Suomen satelliittikoulutuksista. Satelliittikoulutuksen käsitteellä korkeakouluissa tarkoitetaan opetuksen toteuttamista kampuskaupunkien ulkopuolella, jolloin opiskelijat voivat opiskella omilla paikkakunnillaan digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.

Kaakkois-Suomen satelliitissa on kyse työelämälähtöisestä opinnollistamisesta. Aloite koulutukselle tuli sairaaloista, koska alueella oli pulaa koulutetuista bioanalyytikoista. Syksyllä 2014 ja 2017 aloittaneet opiskelijaryhmät ovat jakaantuneet Kuopiossa opiskelevaan lähiryhmään sekä etäryhmiin Kotkassa ja Lappeenrannassa. Etäryhmät opiskelevat Carean ja Eksoten sairaaloiden tiloissa ja osallistuvat oppitunneille videoneuvotteluyhteyden avulla.

Bioanalyytikon opintoihin kuuluu harjoittelujen lisäksi runsaasti ns. teoriaopintoihin sisältyvää käytännön taitojen harjoittelua laboratorioympäristössä. Etäryhmille myös nämä harjoittelut järjestetään sairaaloiden laboratorioissa. Opintoihin liittyvät oppimistehtävät nousevat sairaaloiden kehittämistarpeista. Opiskelijat ovat opintojen alusta lähtien jatkuvassa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa ja aloittavat oman osaamisensa mukaisen työskentelyn ammattialansa tehtävissä osana työyhteisöjä. Sairaaloiden henkilöstö osallistuu opiskelijoiden ohjaamiseen sovitun työnjaon mukaisesti.

Syksyn 2014 Kotkan ja Lappeenrannan ryhmät olivat Savonian satelliittikoulutusten pilotteja. Etäkoulutusmallin suunnittelu ja toteuttaminen on edellyttänyt opettajien, opiskelijoiden ja työelämän asiantuntijoiden välistä tiivistä yhteistyötä. Satelliittipilottiin valittujen pedagogisten ratkaisujen toimivuudesta ja koulutusten työelämävastaavuudesta haluttiin tietoa, ja siksi eri osapuolilta koottiin kokemuksia ja palautetta kyselyillä ja haastatteluilla koulutuksen edetessä.

Itsekuri ja ryhmän tuki auttavat satelliittiopiskelijaa

Opiskelijoiden vastausten perusteella etäkampuksella opiskelu vaatii hyvää itsekuria ja keskittymiskykyä. Opetuksessa, jossa opettaja ei ole läsnä, näytön jatkuva seuraaminen vaatii vahvaa motivaatiota opiskella ja kiinnostusta asiaa kohtaan. Lisäksi ennen videovälitteisen opetuksen aloitusta on tärkeää perehdyttää sekä opettajat että opiskelijat perusteellisesti käyttämään ja hyödyntämään digivälineitä.

Vaikka etäopiskelu vaatii itsekuria, opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä mahdollisuuteen opiskella omalla paikkakunnalla ja näkevät, että se on hyvä vaihtoehto perinteiselle päiväopiskelulle. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä myös Eksoten ja Carean heille järjestämiin opetustiloihin. Jotkut kokevat etäopiskelun jopa lisäävän opiskelumotivaatiota. Opiskelijat ovat ryhmäytyneet hyvin ja tukevat toinen toisiaan.

Etäopiskelua edistävät opiskelijoiden mukaan mukavat opiskelutilat ja rauhallinen työelämäläheinen oppimisympäristö sekä ryhmän tuki. Ryhmän tuen merkitys korostuu, koska opiskelija joutuu ottamaan enemmän vastuuta ja vuorovaikutus opettajan ja ohjaajan kanssa on vähäisempää.

Opettaja kutsuu työelämän jakamaan osaamistaan

Opettajien kokemuksen mukaan työelämäkontekstissa toteutuvan koulutuksen suunnittelu vaatii uudenlaista suunnittelua ja orientoitumista koulutuksen aloittamiseen. Työelämäorganisaatioissa monet korkeakoulumaailmassa itsestään selvät järjestelyt, mm. tenttien järjestäminen, ovat vieraita, ja pedagogiset periaatteet ja ratkaisut saattavat vaatia useita keskusteluja ennen kuin ne näyttäytyvät kaikille osapuolille samanlaisina.

Yleisesti ottaen opettajat pitävät etäryhmien opiskelua autenttisessa sairaalaympäristössä mielekkäänä ja haastaisivat työelämän ammattilaiset tuomaan osaamisensa osaksi opiskelijan oppimisprosessia enemmänkin.

Etäopetuksen haasteet opettajalle ovat samoja kuin lähiopetuksessa: tarvitaan vuorovaikutusta, opiskelijoiden motivointia ja aktivointia sekä arviointia, mutta toimintatavat vain ovat erilaisia. Digiratkaisujen tulisi olla vuorovaikutuksen mahdollistavia, ja tietoteknisen tuen aina nopeasti saatavilla.

Opettajien ja opiskelijoiden näkemykset etäopetuksesta ja -opiskelusta ovat lähes yksi yhteen. Myös opettajat korostavat etäyhteysmenetelmään perehtymisen merkitystä, vuorovaikutusta ja teknisen tuen tärkeyttä sekä opiskelijoiden etäopiskelutaitoja. Erona kyselyjen perusteella on, että opettajat korostavat hyvää suunnittelua, opiskelijat omaa motivaatiota. Ne ovat asioita, jotka ovat kummankin osapuolen omissa käsissä.

Työelämä hyötyy yhteistyöstä

Carean ja Eksoten vastuuhenkilöiden kokemukset koulutusyhteistyöstä ovat olleet positiivisia ja kannustaneet jatkamaan yhteistyötä. Yhteistyö on johtanut keskinäiseen luottamukseen, kun alun kiperistäkin keskusteluista on päästy eteenpäin. Sairaalat nostavat palautteena esille erityisesti koulutuksen vaikuttavuuden ja hyödyn sekä organisaatioille että koko Kaakkois-Suomen alueelle. Merkittäviä tuloksia ovat uuden tiedon tuottaminen, henkilökunnan osaamisen kehittyminen, uudet verkostot sekä uudenlaiset ratkaisut ja menettelyt sekä työssä että koulutuksen toteuttamisessa.

Kaikki 2014 aloittaneet bioanalyytikon tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet työhön joko Eksoteen tai HUS/Carean laboratorioihin. Mikäli koulutusta ei olisi aloitettu 2014, Kaakkois-Suomessa olisi huutava pula bioanalyytikoista. Satelliitin ansiosta alueelle on valmistunut 20 ammattilaista. Laboratoriohenkilöstö on opiskelijoita ohjatessaan joutunut paneutumaan ammattialansa teoreettiseen tietopohjaan ja näyttöön perustuvaan tietoon perustellessaan käytännön toimia ja löytänyt tätä kautta työhönsä uudenlaisia näkökulmia.

Satelliitti tuottaa työelämärelevanttia osaamista

Opintojen loppuvaiheessa 2014 aloittaneilta opiskelijoilta selvitettiin ryhmätenttimenetelmää soveltaen, eroavatko sairaaloiden tiloissa opiskelleiden oppimistulokset ja työelämävalmiudet Kuopiossa kampusympäristössä opiskelleiden oppimistuloksista ja työelämävalmiuksista. Selvityksen pohjana olivat bioanalyytikon kompetenssivaatimukset.

Tulosten mukaan molemmat koulutusmallit tuottavat kompetenssien mukaista osaamista. Työelämäläheisessä opiskeluympäristössä opiskelleiden kliinisen laboratoriotyön prosessiosaaminen on kuitenkin enemmän soveltavaa. Lisäksi opiskelun työelämäläheisyys kehittää yleisiä työelämävalmiuksia: bioanalyytikon osaaminen, tehtävät ja työ osana terveydenhuollon kokonaisuutta hahmottuvat paremmin ja ymmärrys moniammatillisen yhteistyön merkityksestä, eettinen osaaminen ja asiakaslähtöinen ajattelu kehittyvät pidemmälle.

Lopuksi

Työelämäyhteistyössä järjestettävä koulutus on ollut haastava tehtävä, koska entistä mallia ei ollut. Satelliittimallia on kehittänyt ohjausryhmä, jossa on ollut edustajat Savonian johdosta, opettajista, sairaaloista ja opiskelijoista. Lisäksi koulutusta on kehitetty opiskelija- ja työelämäpalautteiden sekä eri osapuolille suunnattujen kyselyjen avulla.

Ammattikorkeakoulut näkevät koulutuksen ja työelämän vuoropuhelun sekä opetuksen autenttisuuden tärkeänä osana strategiansa toteuttamista. Savonia, Carea ja Eksote ovat rakentaneet yhteistyössä koulutusmallin, jossa opiskelijat ovat ikään kuin osa työelämää jo koulutuksen alusta lähtien. Koulutusmallissa opiskelija siirtyy sujuvasti työelämään erilaisten tehtävien, harjoittelun ja vähitellen opiskelun ja työn vuorottelun kautta. Opiskelijoiden palaute on, että koulutus on mahdollistanut heille uuden ammatin ja paremman työmarkkinakelpoisuuden. Se on vaikuttavuutta, jos mikä.

Kirjoittajat

Sirkka-Liisa Halimaa, TtT, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, sirkka-liisa.halimaa(at)savonia.fi

Marja Kopeli, FM, koulutusvastuusuunnittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, marja.kopeli(at)savonia.fi

Leena Tikka, TtL, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, leena.tikka(at)savonia.fi

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *