Taitoja TKI-osaajavalmennuksen keinoin

Kirjoittajat: Mari Salminen-Tuomaala, Juha Hautanen & Sirkka Saranki-Rantakokko.

TKI-osaajavalmennus ammattikorkeakoulujen henkilökunnan osaamisen kehittämisessä

Ammattikorkeakouluilla on vahvaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamista ja tärkeä rooli suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä, jota on arvioitu myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (Maassen 2012, OECD 2017).  Suomen ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet yhdessä vuodesta 2014 alkaen neljä kertaa EQF-7-tasoista TKI-osaajavalmennusta henkilökunnalleen. Koulutuksen on suorittanut 130 henkilöä. Koulutuksen järjestäjät ovat muodostaneet viiden ammattikorkeakoulun verkoston, jota on johtanut Lapin ammattikorkeakoulu. TKI-osaajavalmennusta ja sitä tuottavaa verkostoa on ohjannut Arenen TKI-valiokunta.

TKI-osaajavalmennuksen tavoitteena on ollut ammattikorkeakoulujen TKI-profiilin vahvistaminen ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittäminen. TKI-osaajavalmennuksen teemat ovat olleet Tutkimus ja kehittäminen (TK) sekä Innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen (IK). Tutkimus ja kehittäminen -opintopolku on sisältänyt moduulit TKI-menetelmät ja projektitoiminta sekä TKI-toiminta oppimisympäristönä. Monialaisen TKI-osaajavalmennuksen tavoitteena on ollut edistää  tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuvien työntekijöiden hanketyötaitoja ja mahdollistaa kansallista verkostoitumista. TKI-osaamiselle ovat tyypillisiä monitieteinen yhteistyö, käyttäjälähtöisyys sekä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunut toimintatapa. Olennaista on sekä asiakkaiden ja työntekijöiden että sidosryhmien osallistaminen ja sitouttaminen (Toikko & Rantanen 2009).  Käytännönläheinen tutkimus- ja kehittämistoiminta edellyttää avointa dialogia ja hyviä vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja (Syvänen ym. 2015).

Tutkimus ja kehittäminen -polun tavoitteena on ollut tuottaa valmiuksia erilaisten kansallisten ja kansainvälisten projektien toteuttamiseen, TKI-menetelmiin sekä TKI-toiminnan ja opetuksen integraatioon. TKI-osaajavalmennuksessa on sovellettu innovatiivisia pedagogisia menetelmiä ja perehdytty erilaisiin TKI-toimintaa edistäviin oppimisympäristöihin. Valmennettavat ovat myös laatineet Logical Framework -viitekehystä ja projektisyklimallia hyödyntäen konkreettisen hankesuunnitelman. (Salminen-Tuomaala 2018.)

Innovaatioiden ja kaupallistamisen opintopolku oli ammattikorkeakoulujen palvelutarjonnan kehittämiseen liittyvä osa TKI-osaajavalmennusta. Ammattikorkeakoulujen rooliksi on muodostunut niiden olemassaolon aikana työelämäläheisen osaamisen, alueellisten innovaatioiden ja kehittämisen solmukohtina oleminen. Toimiakseen tässä roolissa niiden on täytynyt avautua muuhun yhteiskuntaan.  Ammattikorkeakouluissa on merkittävää osaamista sekä laitteita ja toimintaympäristöjä, jotka on alueellisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi saatava muun yhteiskunnan, erityisesti työelämän käyttöön. Ammattikorkeakoulut ovat investoineet osana opetus- ja TKI-toimintaansa henkiseen ja materiaaliseen pääomaan, johon yksittäisillä toimijoilla, kuten pienyrityksillä, ei ole mahdollisuuksia. Tämä tarjoaa mahdollisuuden omaan palvelutoimintaan ja tuottaa arvoa omille sidosryhmille.

Moderneja menetelmiä TKI-osaajavalmennuksessa

Ketterien kehittämismallien hyödyntäminen uusien palveluiden kehittämisessä

Erilaisten palveluiden tarjoaminen ulkopuolisille organisaatioille on ollut usealle ammattikorkeakoululle tuttua toimintaa jo vuosien ajan. Kuitenkin on ammattikorkeakouluja ja yksiköitä, joille tämä on vielä vierasta tai sitä on harjoitettu vähän. IK-polun tavoitteena oli tukea ammattikorkeakouluja uuden innovatiivisen palvelutoiminnan kehittämisessä ja laajentamisessa. Polulla haluttiin paneutua nimenomaan uuden luomiseen, koska toimintaympäristön muutokset vaativat palvelutarjonnan jatkuvaa kehittämistä, innovointia.

Uusien hyödyllisten palvelujen kehittämisessä haluttiin hyödyntää ketteriä, käyttäjäkeskeisiä ja iteratiivisia kehittämismalleja. Kaikki toiminta voidaan johtaa loppukäyttäjään ja hänen saamaansa hyötyyn (mm. ISO 9241-210). Lopullisen hyödynsaajan ja hänen tarpeidensa tunnistamisen lisäksi oleellista toimintamallissa on kehitystyön iteratiivinen luonne. Se tarkoittaa, että hyväksytään kehitystyön aloitusvaiheen epävarmuudet ja odotetaan niiden tarkentumista toiminnan aikaisten varhaisten kokeilujen tulosten kautta. Kokeilujen tarkoitus ei ole niinkään varmistaa ratkaisun toimivuutta vaan sen sopivuutta potentiaalisille käyttäjille. Hyväksytään epäonnistumiset ja pyritään käyttämään niitä mahdollisuuksina oppimiseen ja suunnitelman uudelleen suuntaamiseen.

Valmennusprosessi toteutui muun TKI-valmennuksen kanssa samassa tahdissa. Kullakin osallistujalla oli oma omaan ammattikorkeakouluun liittyvä kehittämiskohde, joka toimi yksilöllisen oppimisen ytimenä. IK-polun toiminnalliseksi viitekehykseksi otettiin liiketoimintakaavio, Business Model Canvas (Osterwalder, 2010).  Liiketoimintakaavion ytimenä on asiakas ja hänelle suunnattu tarjoama. Kaaviossa otetaan kantaa myös toiminnan taloudelliseen kestävyyteen tuloineen ja menoineen sekä tarjonnan tuottamiseen tarvittaviin kumppaneihin, kriittisiin resursseihin ja toimenpiteisiin. Kaavio tuotti kehitettävän palvelun liiketoimintasuunnitelman. Valmennettavat tuottivat ensimmäiset liiketoimintamallinsa valmentajien ohjauksessa, laativat siitä palveludemonstraation ja kokeilivat sitä potentiaalisilla asiakkailla. Valmennuksen aikana toteutettiin kaksi kokeilujen iteraatiokierrosta.

Kuva 1. Liiketoimintakaavio.
Kuva 1. Liiketoimintakaavio.

Muina valmennuksen sisältöinä käytettiin mm. palvelumuotoilua (Mager 2009), Lean Launch Pad -mallia (Blank, Dorf 2012) ja konsultatiivista työotetta (Kalavainen 2013). Toteutus tapahtui sovittuina koko valmennusryhmän ryhmätapaamisina, pienryhmätapaamisina verkossa ja henkilökohtaisina verkko-ohjaustuokioina. 

 Simulaatiovalmennus hanketyötaitojen treenaamisessa

Koska hanketyö voi sisältää kriittisiä vaiheita, niihin on hyvä valmentautua etukäteen (Roger 2008, Thomas & Mengel 2008, Ramazani & Jergeas 2015). Sense (2008) on korostanut hanketyön sosiaalista näkökulmaa ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista hanketyötaitojen opetuksen osana.

Hanketyötaitojen oppiminen edellyttää toiminnallisten opetusmenetelmien soveltamista ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä, koska teoreettinen opetus ei anna tuleville hanketyöntekijöille riittävästi taitoja (Ashleigh ym. 2012). Koska hanketyöhön voi toisinaan liittyä haasteellisia tilanteita, sitä on tärkeä opettaa kokemuksellisia ja toiminnallisia opetusmenetelmiä hyödyntäen (Whitty & Maylor 2009). Opetuksessa on olennaista keskittyä vuorovaikutustaitojen edistämiseen (Crawford ym. 2006) sekä opettaa hanketyöhön liittyvien riskien ennakointia ja hallintaa (Hussein 2015) ja tilannetietoisuutta (Mainga 2017).

Simulaatio-opetus soveltuu hyvin hanketyötaitojen harjoitteluun, koska sen avulla voidaan edistää tiimityötaitoja tehokkaasti. Simulaatio-opetuksen avulla on mahdollista kehittää tilanneherkkyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja, jotka ovat tärkeitä moniammatillisessa yhteistyössä (Salminen-Tuomaala ym. 2018).

Vuosina 2017 ja 2019 toteutettiin osana TKI-osaajavalmennusta simulaatiovalmennus, jonka tavoitteena oli hanketyöskentelyn haasteellisten tilanteiden hallinnan edistäminen. Ensimmäisen simulaatioskenaarion teemana oli uuden hankkeen aloittamiseen liittyvät haasteet ja oppimistavoitteina tunnistaa hankesuunnittelun käynnistämiseen liittyviä haasteita, löytää avoimen dialogin kautta yhteinen tahtotila ja oppia keinoja kumppaneiden motivoimiseen sekä sitoutumisen edistämiseen. Toisen simulaatioskenaarion teemana oli  hankkeen haasteiden tunnistaminen ja hallinta hankkeesta vastaavan projektipäällikön sairastuessa hankkeen loppumetreillä. Valmennettavat osallistuivat simulaatioihin aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti.

Vuonna 2019 TKI-osaajavalmennuksen hanketyön haasteita koskevaan simulaatiovalmennukseen osallistuneita pyydettiin kirjoittamaan vapaamuotoisesti kokemuksiaan simulaatioista hanketyön opetusmenetelmänä. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Hanketyön haasteita koskevaan simulaatiovalmennukseen osallistuneet valmennettavat kuvasivat kokemuksiaan simulaatio-opetuksesta monitasoisena oppimiskokemuksena. He kuvasivat oppineensa konkreettisia hankeprosessin vaiheisiin liittyviä asioita. Tärkeimpänä oppimiskokemuksena pidettiin syvällistä palautekeskustelua. Simulaatioskenaarion pohjalta toimiminen koettiin oivallisena lähtökohtana hanketyön haasteiden reflektoinnille ja yhteisten kokemusten jakamiselle.  Dialoginen asioiden jakaminen mahdollisti erilaisten näkökulmien esiintuomisen. Valmennettavien mukaan hanketyöskentely vaatii jatkuvaa opiskelua ja metataitojen kehittämistä. He kokivat simulaatiovalmennuksen edistävän hanketyön prosessin vaiheiden hallintaa sekä heidän kasvuaan hanketyöntekijöinä. Valmennettavien mielestä simulaatioilla voidaan edistää sekä aloittelevien että kokeneiden hanketyöntekijöiden taitoja. Hanketyön haasteellisten tilanteiden skenaarioita voidaan hyödyntää valmennettavien mukaan myös työnohjauksellisena menetelmänä. (Salminen-Tuomaala & Koskela 2020.)

Kokemuksia TKI-osaajavalmennuksesta

Vuonna 2019 toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi 48 TKI-osaajavalmennuksen suorittanutta asiantuntijaa. Kyselyn mukaan ammattikorkeakouluissa on hyödynnetty uutta osaamista ja tuettu osaamisen kehittymistä monin tavoin. Kyselyyn vastanneet kokivat saaneensa osaamista erityisesti TKI-menetelmien hallintaan, innovaatiotoimintaan, asiantuntijaroolissa toimimiseen sekä TKI-osaamisen kehittämiseen ja arviointiin. He kokivat saaneensa työkaluja hankeprosessien toteuttamiseen ja ohjaamiseen sekä yhteyksien luomiseen. Monialainen yhteistyö ja kollegiaalinen tiedon jakaminen koettiin tarpeelliseksi.

Kirjoittajat

Mari Salminen-Tuomaala, TtT, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, mari.salminen-tuomaala(at)seamk.fi

Juha Hautanen, Diplomi-insinööri, koulutuspäällikkö, opettajankoulutus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Sirkka Saranki-Rantakokko, HTT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, TKI-toiminta, Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut


Ashleigh, M., Ojiako, U., Chipulu, M. & Wang, J.K. (2012). Critical learning themes in project management education: Implications for blended learning. International Journal of Project Management 30, 153–161.

Blank, S. & and Dorf, B. (2012). The Startup Owner’s Manual – The Step-by-Step Guide for Building a Great Company.

Crawford, L., Morris, P., Thomas, J. & Winter, M. (2006). Practitioner development: From trained technicians to reflective practitioners. International Journal of Project Management 24, 722–733.

Kalavainen, J. (2020). Konsultatiivinen työote, https://moniviestin.jamk.fi/ohjelmat/opetusvideot/konsultatiivinen-tyoote (Luettu 23.1.2020.)

Maassen, P. (2012) Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi. OECD: Helsinki.

Mager, B. (2009). Touchpoint – A Journal of Service Design Network. ISO 9241-210:2010 Ergonomics of human-system interaction.

Mainga, W. (2017). ”Examining project learning, project management competencies, and project efficiency in project-based firms (PBFs)”, International Journal of Managing Projects in Business 10(3), 454–504.

OECD tilastot. (2017) Selected indicators for Finland. Saatavana: https://data.oecd.org/finland.htm#profileinnovationandtechnology. (Luettu 17.1.2020.)

Osterwalder, P. (2010). Business Model Generation: A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers.

Ramazani, J. & Jergeas, G. (2015). Project managers and the journey from good to great: The benefits of investment in project management training and education. International Journal of Project Management 33, 41–52.

Roger, A. (2008). Excellence in teaching and learning project management. International Journal of Project Management 26, 221–222.

Salminen-Tuomaala, M. 2018. Monialainen simulaatio-opetus hanketyötaitojen kehittämisessä. SeAMK-verkkolehti (28.12.2018). https://verkkolehti.seamk.fi/index.php/arkisto/2018/monialainen-simulaatio-opetus-hanketyotaitojen-kehittamisessa/

Salminen-Tuomaala, M. & Koskela T. (2019) Simulaatio-opetus hanketyötaitojen oppimisessa; TKI-OSAAJA -valmennukseen osallistuneiden kokemuksia. Teoksessa Päällysaho, S., Haasio, A., Saarikoski, S. & Uusimäki, S. Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2019: Moninaista osaamista. SeAMK-kokoomateos. (Julkaistu 17.12.2019)

Salminen-Tuomaala, M. & Koskela, T. (2020) How can simulation help with learning project work skills ? Experiences from higher education in Finland. Educational Research. https://doi.org/10.1080/00131881.2020.1711791

Salminen-Tuomaala, M., Rouvala, C., Sankelo, M., Viiala, T. & Vuorenmaa, K. (2018) Hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kokemuksia simulaatio-opetuksen tarpeista. Hoitotiede 30(4), 310–322.

Sense, A. J. (2008). Conceptions of learning and managing the flow of knowledge in the project‐based environment. International Journal of Managing Projects in Business 1(1), 33–48.

Syvänen, S., Tikkamäki, K., Loppela, K., Tappura, S., Kasvio, A. & Toikko, T. (2015) Dialoginen johtaminen. Avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Thomas, J. & Mengel, T. (2008). Preparing project managers to deal with complexity—advanced project management education. International Journal of Project Management 26, 304–315.

Toikko, T. & Rantanen, T. (2009) Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: Tampereen Yliopistopaino.

Whitty, S. J. & Maylor, H. (2009). And then came complex project management. International Journal of Project Management 27, 304–310.

Koulutusvientimme menestystekijät: tutkimus, asiakaslähtöisyys ja keskittyminen vaikuttavaan toimintaan

Kirjoittajat: Essi Ryymin, Maaret Viskari.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuvailla koulutusviennin onnistumisia selittäviä tekijöitä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Keskitymme kuvauksessamme ammatillisen opettajankoulutuksen täydennyskoulutustyyppisiin vientiohjelmiin kolmen viime vuoden aikana. Tarkastelemme erityisesti vientiä Brasiliaan, jonka useat julkiset ja yksityisen sektorin organisaatiot ovat monivuotisia kumppaneitamme. Kiteytämme kokemuksemme kolmeen näkökulmaan, jotka olemme havainneet tärkeäksi koulutusviennille. Nimeämme näkökulmat seuraavasti 1) Tutkimus korjaa koordinaatit, 2) Asiakas ennen asiantuntijaa ja 3) Keskittyminen vaikuttavaan toimintaan.

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammatillinen opettajakorkeakoulu ovat toteuttaneet koulutusvientiä jo useiden vuosien ajan. Viimeiset kolme vuotta on rakennettu erityisesti tutkimuslähtöistä liiketoimintaa. Tarkennamme vielä, että tässä kirjoituksessa kuvattu toiminta tarkoittaa koulutuspalveluja, jotka ovat kokonaan asiakkaan tilaamia ja maksamia. Koulutusvientimme ei ole toistaiseksi saanut vienninedistämisen tukea suomalaisen viennin perinteisiltä rahoittajilta, joita ovat esimerkiksi Tekes, Finpro ja Ulkoministeriö.

Opettajankoulutusvientimme Brasiliaan käsittää useita lyhyt- ja pitkäkestoisia ammatilliseen pätevöitymisen ja pedagogisen osaamisen ja johtamisen kehittämisen koulutuksia, joita toteutetaan sekä Suomessa, Brasiliassa että digitaalisissa oppimisympäristöissä. Brasiliaan suunnatuista ohjelmistamme valmistuu tänä lukuvuonna yli 300 brasilialaista opettajaa. Opettajankouluttajille suunnatusta koulutusohjelmastamme valmistuneet brasilialaiset opettajat rakentavat Brasiliaan parhaillaan laajaa Train the Trainers- ja täydennyskoulutusverkostoa, johon osallistuu lähivuosina yhteensä 2000 opettajaopiskelijaa. Koulutuksiemme kautta tuhannet brasilialaiset opiskelijat ovat saaneet kokea opiskelijalähtöistä pedagogiikkaa käytännössä. Brasilian lisäksi toimintamme on laajenemassa muihin Latinalaisen Amerikan maihin. Teemme opettajankoulutuksen ja johtamisen kehittämisen koulutusvientiä myös Kazakhstaniin, Kiinaan ja Venäjälle.

Tutkimus korjaa koordinaatit

Tutkimuslähtöisyys on tarkoittanut toiminnassamme monien erilaisten menetelmien soveltamista ja kokeilemista. Olemme oppineet, että tutkimuksen täytyy olla nopeaa, ketterää ja toteutettavissa taloudellisesti ja helposti osana koko koulutus- ja kehitystoimintaa. Koulutusten pääkouluttajina toimivilla yliopettajilla on myös tutkijakoulutus, tutkimusaineisto kerätään pääsääntöisesti koulutuksissa ja tulokset toimitetaan tilaajalle ajantasaisesti.

Globaalissa kontekstissa asiakaslähtöisyys koulutuspalveluiden kehittämisessä on Suomen kilpailuetu.

Tutkimuksen täytyy olla ennen kaikkea vaikuttavaa: tutkimustulosten täytyy auttaa muokkaamaan ja muotoilemaan koulutusta paremmaksi. Tutkimusprosessimme on aina myös molemminpuolinen oppimisprosessi, joka parhaimmillaan vauhdittaa uuden yhteistyön ideointia ja käynnistämistä sekä luo luottamusta ja laatua. Suurin osa tutkimustoiminnasta käsittelee asiakasta koskevaa, asiakkaan meille uskomaa luottamuksellista tietoa, jota ei voida jakaa eikä julkaista. Asiakassuhteemme kehittyvät kuitenkin usein monimuotoiseksi yhteistyökumppanuudeksi. Teemme ja julkaisemme yhdessä myös avointa tutkimusta molempia osapuolia kiinnostavista aiheista. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi opettajankoulutuksen digiratkaisut (Ryymin ym. 2017), virtuaalipelit oppimisen tukena (Duran & Susimetsä, 2016) ja osaamisen arviointi (Kunnari ym. 2017). Näitä julkaisuja voi tarkastella sivuiltamme: http://www.hamk.fi/english/collaboration-and-research/professional-excellence/global-education-rd/Sivut/publications.aspx

Asiakas ennen asiantuntijaa

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa meille rohkeutta pohtia asiakkaan kanssa tulevaa yhteistyötämme ilman valmista tuotetta tai palvelua, luonnosteluvaiheessa. Oman asiantuntijana tietämisemme sijasta lähtökohtana on asiakkaan ajattelu ja tämä tarkoittaa usein nöyryyttä luopua omista ideoista. Asiakkaamme lähtökohta on usein jotakin sellaista, jota emme voi tavoittaa muuten kuin asiakasta huolellisesti kuuntelemalla, oppimalla ja omia ennakkokäsityksiämme poisoppimalla. On myös tärkeää ymmärtää, että asiakkaita on monenlaisia. Toiset ovat kokeneita koulutuspalvelun ostajia, toisille osaamisen ostaminen on uutta. Tämä tarkoittaa kotitehtävien tekemistä: kunnianhimoa, tunnollisuutta ja tunneälyä asiakkaallemme tärkeiden asioiden opettelussa. Näitä ovat esimerkiksi arvot, toimintatavat ja -konteksti, lainsäädäntö, ympäristö, toiveet, haasteet, tavoitteet ja niiden lähtökohdat sekä kehittämistarpeet. Tässä oppimisprosessissa olemme jatkuvasti kehitteillä. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös kyvykkyyttä ja halukkuutta kommunikoida asiakkaan kanssa ja rakentaa yhteinen, molempia osapuolia innostava visio. Olemme todenneet, että globaalissa kontekstissa juuri yllä kuvatun mukainen asiakaslähtöisyys koulutuspalveluiden kehittämisessä on Suomen kilpailuetu. Maailma on täynnä valmiiksi paketoituja ja kopioituja koulutuksia.

Keskittyminen vaikuttavaan toimintaan

Tavoitteemme on aina vaikuttava koulutus. Suunnittelemme vaikuttavuuden seurannan ja mittaamisen yhdessä asiakkaan kanssa. Toimintamme on liiketoimintaa, joka tähtää yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen – tämä on hyvin haasteellinen ja vaikeakin tavoite, mutta auttaa jo periaatteena karsimaan pois turhat sivupolut. Rajallisten resurssien todellisuudessa olemme valinneet kotimaahan suuntautuvan viestinnän sijaan näkyvyyden asiakasmaidemme mediassa. Vaikuttavimpia ovat tyytyväisten asiakkaidemme raportit yhteistyöstämme sosiaalisessa mediassa ja paikallisissa medioissa, hyvinkin pienissä nettijulkaisuissa; ne tuovat meille jatkuvasti uusia yhteydenottoja. Vaikuttavuutta voidaan tarkastella myös omassa organisaatiossamme. Strategiamme perustana on HAMKin osaamispääoman kehittäminen kansainvälisessä kontekstissa. Joitakin mediapoimintoja on nähtävillä sivuillamme: http://www.hamk.fi/english/collaboration-and-research/professional-excellence/global-education-rd/Sivut/in-media.aspx

Seuraavat suunnitelmat

Teemme paljon yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen kanssa, erityisesti Brasilian yhteistyössä kumppaneitamme ovat olleet TAMK ja Haaga-Helia sekä Kazakhstan-yhteistyössä JAMK, LAMK ja TAKK. Tavoitteemme on jatkossa laajentaa yhteistyötä monin tavoin. Tärkeitä nykyisiä ja tulevaisuuden yhteistyökumppaneitamme ovat myös ammatillisen toisen asteen sekä perus- ja lukiokoulutuksen osaajat, yritykset ja erilaiset asiantuntijaorganisaatiot.

Verkostojen ja luottamuksen rakentaminen on strategisten ja pitkäkestoisten ponnistelujen rinnalla myös pientä ja arkista. Hämeenlinna toimii loistavana esimerkkinä siitä, miten koko kylä vie koulutusta. Hämeenlinnalaiset ovat ottaneet brasilialaiset opiskelijamme mukaan harrastuksiin, koteihinsa ja työpaikoille, koulut ja yritykset kutsuvat heitä vierailuille, liikkeet tarjoavat heille uusia tuotteita ja ideoivat palveluja yhdessä. Uusia hankkeita ja ideoita syntyy jatkuvasti, luovasti eri toimialoille ja toimialojen törmäyspinnoille.

”I really appreciated the way the program was developed, since it was flexible and respected everyone’s background. The group could construct meaning together and the mediators were respectful and worked to further our knowledge.” A Quote from a Brazilian teacher student at HAMK (Ryymin ym. 2016)

Kuvat HAMK:  Brasilialaisia opiskelijoita opiskelemassa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Valokuvaaja: Ville Salminen.

Kirjoittajat

Essi Ryymin, KT, yliopettaja, tutkimuspäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, essi.ryymin(at)hamk.fi
Maaret Viskari, FM, myyntipäällikkö, Global Education, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaret.viskari(at)hamk.fi

Duran, R. & Susimetsä, M. (2016). A collaborative virtual classroom for game-based learning using immersive and free creative simulated universe in multiple scales. The Future Makers – Professional Teachers Promoting Professional Change (pp. 55-72). HAMKin julkaisuja 2/2016, HAMKin e-julkaisuja 4/2016, Hämeen ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-951-784-780-3

Kunnari, I., Soares Vieira, A., Amado, J.L., Oliveira Costa, L., Costa, C., D’Andrea A., Passos, M.,& Santos, A. Innovative Competence Assessment – How to Inspire Students and Engage Teachers?, approved submission.

Ryymin, E., Kunnari, I. & D’Andrea, A. (2017). Digital Solutions in Teacher Education enhance Wellbeing and Expertise. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, 1, 2017. Haettu 23.11. 2017 osoitteesta https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/digital-solutions-in-teacher-education-enhance-wellbeing-and-expertise

Ryymin, E., Kunnari, I., Joyce, B. & Laurikainen, M. (2016). Networked Expertise Empowering Brazilian Teachers’ Professional Development and Pedagogical Change. International Journal for Cross-Diciplinary subjects in Education, 7(2), 2755-2760. DOI: 10.20533/ijcdse.2042.6364.2016.0375

Miksi pöytälaatikko-ideoista ei tule innovaatiota? 

Kirjoittaja: Kari Laasasenaho. Kuvateksti: Aika on kortilla. Tutkimuksen ja koulutuksen säästöt ovat vähentäneet epäsuorasti myös tutkijoiden käytössä olevaa aikaa.

On tärkeä huomata, että tutkimusrahoituksen leikkaukset ja tutkimuksen kaupallistaminen kulkevat käsikädessä – niin hyvässä kuin pahassa. Kyse on pohjimmiltaan tutkijoiden aikaresursseista: Mitä vähemmän aikaa ideoiden työstämiseen jää, sen vähemmän syntyy innovaatioita.

Viime aikoina on puhuttu paljon tutkimustulosten kaupallistamisesta. On hienoa ajatella, että tutkimustulokset voisivat jäädä tuottamaan kaupallistettuna rahaa yhteiskunnalle. Nykyiset tutkimus- ja koulutussäästöt ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta ovat kuitenkin uhka Suomen tulevaisuudelle, sillä ne hidastavat innovaatioiden syntyä. Erityisesti nuoret tutkijat ovat saaneet säästöjen seurauksena kylmää kyytiä. Mikä olisi tutkimuksen jatkuvuuden kannalta pahempaa kuin nuoren polven menetys?

Miten säästöt näkyvät käytännössä? Ensinnäkin leikkaukset ovat pienentäneet todennäköisyyttä saada rahaa. Tästä seuraa se, että rahoituksen hankkimiseen menee enemmän aikaa ja hakemuksia lähetetään useampiin paikkoihin. Tilanne haastaa erityisesti nuoria tutkijoita, sillä rahoitus menee tahoille, joilla on näyttöjä aiemmista tutkimuksista. Rahoitus menee konkareille, joilla on hyvät verkostot valmiina. Lisäksi tutkimusrahoituksen pieneneminen lyhentää myös tutkimushankkeiden kestoa ja monivuotiset hankkeet ovat harvinaisia. Lisääntynyt byrokratia pahentaa tilannetta korkeakouluissa.

Mitä siis tapahtuu, kun edellä kuvatut asiat käyvät toteen: Nuori tutkija kokee tilanteen hankalaksi, sillä hakemusten täyttäminen vie aikaa tutkimukselta. Tämä tarkoittaa esim. tohtorintutkinnoissa pidentynyttä opiskeluaikaa, mikä heijastuu myös välillisesti yliopistojen saamaan rahoitukseen. Kun opiskelija ei valmistu ajoissa, rahat jäävät tulematta yliopiston tilille. Koulutuksen leikkaukset kohdistuvat myös ammattikorkeakouluihin. Tämä on johtanut siihen, että työntekijöiden tulee osallistua esimerkiksi opetuksen ohella myös erilaisiin hankeisiin, mikä sekin haastaa ajankäytön. Työelämälähtöisten innovaatioiden edistäminen ja useat rinnakkaiset työtehtävät ovat huono yhtälö. Negatiivisen noidankehän korjaaminen voi viedä vuosia, jopa vuosikymmeniä.

On tärkeä huomata, että tutkimusrahoituksen leikkaukset ja tutkimuksen kaupallistaminen kulkevat käsi kädessä. Kyse on pohjimmiltaan tutkijoiden aikaresursseista: Mitä vähemmän aikaa ideoiden työstämiseen jää, sen vähemmän syntyy innovaatioita. Kyse on siitä, miten lisääntyneen työtaakan alla voi kaupallistaa tutkimustuloksia? Tämä ei sovi yhteen pöytälaatikkoideoiden kanssa. Mikäli tutkimusrahaa ei ole, yrittäjäksi ryhtyminen on yksi vaihtoehto. Ongelmana on usein se, ettei yrittäjyyteen liittyvä riskinotto sovi kaikille. Lisäksi innovointi ei ole yksinkertaista joka tieteenalalla.

Suomi tunnetaan hyvästä koulutuksesta. Maine on hyvä, koska se on luotu ennen taloustaantumaa. Nykyiset säästöt tutkimukselta ja korkeakouluilta verottavat osansa kansainvälisestä maineesta, mutta vasta viiveellä. Miten tämä tulisi ratkaista? Olemme saaneet positiivisia uutisia Suomen talouden kohentumisesta. Voisiko hallitus sitoutua määrärahojen tuntuvaan lisäämiseen, jos julkinen talous alkaa elpyä? Voisiko positiivinen koulutuslupaus olla mahdollinen? Aika on inhimillinen resurssi, jota ei voi sivuuttaa, kun tehdään tutkimuksesta innovaatioita.

Kirjoittaja

Kari Laasasenaho, projektipäällikkö (SeAMK), tutkijakoulutettava (TTY), kari.laasasenaho(at)seamk.fi