Koulutusvientimme menestystekijät: tutkimus, asiakaslähtöisyys ja keskittyminen vaikuttavaan toimintaan

Kirjoittajat: Essi Ryymin, Maaret Viskari.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuvailla koulutusviennin onnistumisia selittäviä tekijöitä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Keskitymme kuvauksessamme ammatillisen opettajankoulutuksen täydennyskoulutustyyppisiin vientiohjelmiin kolmen viime vuoden aikana. Tarkastelemme erityisesti vientiä Brasiliaan, jonka useat julkiset ja yksityisen sektorin organisaatiot ovat monivuotisia kumppaneitamme. Kiteytämme kokemuksemme kolmeen näkökulmaan, jotka olemme havainneet tärkeäksi koulutusviennille. Nimeämme näkökulmat seuraavasti 1) Tutkimus korjaa koordinaatit, 2) Asiakas ennen asiantuntijaa ja 3) Keskittyminen vaikuttavaan toimintaan.

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammatillinen opettajakorkeakoulu ovat toteuttaneet koulutusvientiä jo useiden vuosien ajan. Viimeiset kolme vuotta on rakennettu erityisesti tutkimuslähtöistä liiketoimintaa. Tarkennamme vielä, että tässä kirjoituksessa kuvattu toiminta tarkoittaa koulutuspalveluja, jotka ovat kokonaan asiakkaan tilaamia ja maksamia. Koulutusvientimme ei ole toistaiseksi saanut vienninedistämisen tukea suomalaisen viennin perinteisiltä rahoittajilta, joita ovat esimerkiksi Tekes, Finpro ja Ulkoministeriö.

Opettajankoulutusvientimme Brasiliaan käsittää useita lyhyt- ja pitkäkestoisia ammatilliseen pätevöitymisen ja pedagogisen osaamisen ja johtamisen kehittämisen koulutuksia, joita toteutetaan sekä Suomessa, Brasiliassa että digitaalisissa oppimisympäristöissä. Brasiliaan suunnatuista ohjelmistamme valmistuu tänä lukuvuonna yli 300 brasilialaista opettajaa. Opettajankouluttajille suunnatusta koulutusohjelmastamme valmistuneet brasilialaiset opettajat rakentavat Brasiliaan parhaillaan laajaa Train the Trainers- ja täydennyskoulutusverkostoa, johon osallistuu lähivuosina yhteensä 2000 opettajaopiskelijaa. Koulutuksiemme kautta tuhannet brasilialaiset opiskelijat ovat saaneet kokea opiskelijalähtöistä pedagogiikkaa käytännössä. Brasilian lisäksi toimintamme on laajenemassa muihin Latinalaisen Amerikan maihin. Teemme opettajankoulutuksen ja johtamisen kehittämisen koulutusvientiä myös Kazakhstaniin, Kiinaan ja Venäjälle.

Tutkimus korjaa koordinaatit

Tutkimuslähtöisyys on tarkoittanut toiminnassamme monien erilaisten menetelmien soveltamista ja kokeilemista. Olemme oppineet, että tutkimuksen täytyy olla nopeaa, ketterää ja toteutettavissa taloudellisesti ja helposti osana koko koulutus- ja kehitystoimintaa. Koulutusten pääkouluttajina toimivilla yliopettajilla on myös tutkijakoulutus, tutkimusaineisto kerätään pääsääntöisesti koulutuksissa ja tulokset toimitetaan tilaajalle ajantasaisesti.

Globaalissa kontekstissa asiakaslähtöisyys koulutuspalveluiden kehittämisessä on Suomen kilpailuetu.

Tutkimuksen täytyy olla ennen kaikkea vaikuttavaa: tutkimustulosten täytyy auttaa muokkaamaan ja muotoilemaan koulutusta paremmaksi. Tutkimusprosessimme on aina myös molemminpuolinen oppimisprosessi, joka parhaimmillaan vauhdittaa uuden yhteistyön ideointia ja käynnistämistä sekä luo luottamusta ja laatua. Suurin osa tutkimustoiminnasta käsittelee asiakasta koskevaa, asiakkaan meille uskomaa luottamuksellista tietoa, jota ei voida jakaa eikä julkaista. Asiakassuhteemme kehittyvät kuitenkin usein monimuotoiseksi yhteistyökumppanuudeksi. Teemme ja julkaisemme yhdessä myös avointa tutkimusta molempia osapuolia kiinnostavista aiheista. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi opettajankoulutuksen digiratkaisut (Ryymin ym. 2017), virtuaalipelit oppimisen tukena (Duran & Susimetsä, 2016) ja osaamisen arviointi (Kunnari ym. 2017). Näitä julkaisuja voi tarkastella sivuiltamme: http://www.hamk.fi/english/collaboration-and-research/professional-excellence/global-education-rd/Sivut/publications.aspx

Asiakas ennen asiantuntijaa

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa meille rohkeutta pohtia asiakkaan kanssa tulevaa yhteistyötämme ilman valmista tuotetta tai palvelua, luonnosteluvaiheessa. Oman asiantuntijana tietämisemme sijasta lähtökohtana on asiakkaan ajattelu ja tämä tarkoittaa usein nöyryyttä luopua omista ideoista. Asiakkaamme lähtökohta on usein jotakin sellaista, jota emme voi tavoittaa muuten kuin asiakasta huolellisesti kuuntelemalla, oppimalla ja omia ennakkokäsityksiämme poisoppimalla. On myös tärkeää ymmärtää, että asiakkaita on monenlaisia. Toiset ovat kokeneita koulutuspalvelun ostajia, toisille osaamisen ostaminen on uutta. Tämä tarkoittaa kotitehtävien tekemistä: kunnianhimoa, tunnollisuutta ja tunneälyä asiakkaallemme tärkeiden asioiden opettelussa. Näitä ovat esimerkiksi arvot, toimintatavat ja -konteksti, lainsäädäntö, ympäristö, toiveet, haasteet, tavoitteet ja niiden lähtökohdat sekä kehittämistarpeet. Tässä oppimisprosessissa olemme jatkuvasti kehitteillä. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös kyvykkyyttä ja halukkuutta kommunikoida asiakkaan kanssa ja rakentaa yhteinen, molempia osapuolia innostava visio. Olemme todenneet, että globaalissa kontekstissa juuri yllä kuvatun mukainen asiakaslähtöisyys koulutuspalveluiden kehittämisessä on Suomen kilpailuetu. Maailma on täynnä valmiiksi paketoituja ja kopioituja koulutuksia.

Keskittyminen vaikuttavaan toimintaan

Tavoitteemme on aina vaikuttava koulutus. Suunnittelemme vaikuttavuuden seurannan ja mittaamisen yhdessä asiakkaan kanssa. Toimintamme on liiketoimintaa, joka tähtää yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen – tämä on hyvin haasteellinen ja vaikeakin tavoite, mutta auttaa jo periaatteena karsimaan pois turhat sivupolut. Rajallisten resurssien todellisuudessa olemme valinneet kotimaahan suuntautuvan viestinnän sijaan näkyvyyden asiakasmaidemme mediassa. Vaikuttavimpia ovat tyytyväisten asiakkaidemme raportit yhteistyöstämme sosiaalisessa mediassa ja paikallisissa medioissa, hyvinkin pienissä nettijulkaisuissa; ne tuovat meille jatkuvasti uusia yhteydenottoja. Vaikuttavuutta voidaan tarkastella myös omassa organisaatiossamme. Strategiamme perustana on HAMKin osaamispääoman kehittäminen kansainvälisessä kontekstissa. Joitakin mediapoimintoja on nähtävillä sivuillamme: http://www.hamk.fi/english/collaboration-and-research/professional-excellence/global-education-rd/Sivut/in-media.aspx

Seuraavat suunnitelmat

Teemme paljon yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen kanssa, erityisesti Brasilian yhteistyössä kumppaneitamme ovat olleet TAMK ja Haaga-Helia sekä Kazakhstan-yhteistyössä JAMK, LAMK ja TAKK. Tavoitteemme on jatkossa laajentaa yhteistyötä monin tavoin. Tärkeitä nykyisiä ja tulevaisuuden yhteistyökumppaneitamme ovat myös ammatillisen toisen asteen sekä perus- ja lukiokoulutuksen osaajat, yritykset ja erilaiset asiantuntijaorganisaatiot.

Verkostojen ja luottamuksen rakentaminen on strategisten ja pitkäkestoisten ponnistelujen rinnalla myös pientä ja arkista. Hämeenlinna toimii loistavana esimerkkinä siitä, miten koko kylä vie koulutusta. Hämeenlinnalaiset ovat ottaneet brasilialaiset opiskelijamme mukaan harrastuksiin, koteihinsa ja työpaikoille, koulut ja yritykset kutsuvat heitä vierailuille, liikkeet tarjoavat heille uusia tuotteita ja ideoivat palveluja yhdessä. Uusia hankkeita ja ideoita syntyy jatkuvasti, luovasti eri toimialoille ja toimialojen törmäyspinnoille.

”I really appreciated the way the program was developed, since it was flexible and respected everyone’s background. The group could construct meaning together and the mediators were respectful and worked to further our knowledge.” A Quote from a Brazilian teacher student at HAMK (Ryymin ym. 2016)

Kuvat HAMK:  Brasilialaisia opiskelijoita opiskelemassa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Valokuvaaja: Ville Salminen.

Kirjoittajat

Essi Ryymin, KT, yliopettaja, tutkimuspäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, essi.ryymin(at)hamk.fi
Maaret Viskari, FM, myyntipäällikkö, Global Education, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaret.viskari(at)hamk.fi

Duran, R. & Susimetsä, M. (2016). A collaborative virtual classroom for game-based learning using immersive and free creative simulated universe in multiple scales. The Future Makers – Professional Teachers Promoting Professional Change (pp. 55-72). HAMKin julkaisuja 2/2016, HAMKin e-julkaisuja 4/2016, Hämeen ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-951-784-780-3

Kunnari, I., Soares Vieira, A., Amado, J.L., Oliveira Costa, L., Costa, C., D’Andrea A., Passos, M.,& Santos, A. Innovative Competence Assessment – How to Inspire Students and Engage Teachers?, approved submission.

Ryymin, E., Kunnari, I. & D’Andrea, A. (2017). Digital Solutions in Teacher Education enhance Wellbeing and Expertise. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, 1, 2017. Haettu 23.11. 2017 osoitteesta https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/digital-solutions-in-teacher-education-enhance-wellbeing-and-expertise

Ryymin, E., Kunnari, I., Joyce, B. & Laurikainen, M. (2016). Networked Expertise Empowering Brazilian Teachers’ Professional Development and Pedagogical Change. International Journal for Cross-Diciplinary subjects in Education, 7(2), 2755-2760. DOI: 10.20533/ijcdse.2042.6364.2016.0375

Miksi pöytälaatikko-ideoista ei tule innovaatiota? 

Kirjoittaja: Kari Laasasenaho. Kuvateksti: Aika on kortilla. Tutkimuksen ja koulutuksen säästöt ovat vähentäneet epäsuorasti myös tutkijoiden käytössä olevaa aikaa.

On tärkeä huomata, että tutkimusrahoituksen leikkaukset ja tutkimuksen kaupallistaminen kulkevat käsikädessä – niin hyvässä kuin pahassa. Kyse on pohjimmiltaan tutkijoiden aikaresursseista: Mitä vähemmän aikaa ideoiden työstämiseen jää, sen vähemmän syntyy innovaatioita.

Viime aikoina on puhuttu paljon tutkimustulosten kaupallistamisesta. On hienoa ajatella, että tutkimustulokset voisivat jäädä tuottamaan kaupallistettuna rahaa yhteiskunnalle. Nykyiset tutkimus- ja koulutussäästöt ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta ovat kuitenkin uhka Suomen tulevaisuudelle, sillä ne hidastavat innovaatioiden syntyä. Erityisesti nuoret tutkijat ovat saaneet säästöjen seurauksena kylmää kyytiä. Mikä olisi tutkimuksen jatkuvuuden kannalta pahempaa kuin nuoren polven menetys?

Miten säästöt näkyvät käytännössä? Ensinnäkin leikkaukset ovat pienentäneet todennäköisyyttä saada rahaa. Tästä seuraa se, että rahoituksen hankkimiseen menee enemmän aikaa ja hakemuksia lähetetään useampiin paikkoihin. Tilanne haastaa erityisesti nuoria tutkijoita, sillä rahoitus menee tahoille, joilla on näyttöjä aiemmista tutkimuksista. Rahoitus menee konkareille, joilla on hyvät verkostot valmiina. Lisäksi tutkimusrahoituksen pieneneminen lyhentää myös tutkimushankkeiden kestoa ja monivuotiset hankkeet ovat harvinaisia. Lisääntynyt byrokratia pahentaa tilannetta korkeakouluissa.

Mitä siis tapahtuu, kun edellä kuvatut asiat käyvät toteen: Nuori tutkija kokee tilanteen hankalaksi, sillä hakemusten täyttäminen vie aikaa tutkimukselta. Tämä tarkoittaa esim. tohtorintutkinnoissa pidentynyttä opiskeluaikaa, mikä heijastuu myös välillisesti yliopistojen saamaan rahoitukseen. Kun opiskelija ei valmistu ajoissa, rahat jäävät tulematta yliopiston tilille. Koulutuksen leikkaukset kohdistuvat myös ammattikorkeakouluihin. Tämä on johtanut siihen, että työntekijöiden tulee osallistua esimerkiksi opetuksen ohella myös erilaisiin hankeisiin, mikä sekin haastaa ajankäytön. Työelämälähtöisten innovaatioiden edistäminen ja useat rinnakkaiset työtehtävät ovat huono yhtälö. Negatiivisen noidankehän korjaaminen voi viedä vuosia, jopa vuosikymmeniä.

On tärkeä huomata, että tutkimusrahoituksen leikkaukset ja tutkimuksen kaupallistaminen kulkevat käsi kädessä. Kyse on pohjimmiltaan tutkijoiden aikaresursseista: Mitä vähemmän aikaa ideoiden työstämiseen jää, sen vähemmän syntyy innovaatioita. Kyse on siitä, miten lisääntyneen työtaakan alla voi kaupallistaa tutkimustuloksia? Tämä ei sovi yhteen pöytälaatikkoideoiden kanssa. Mikäli tutkimusrahaa ei ole, yrittäjäksi ryhtyminen on yksi vaihtoehto. Ongelmana on usein se, ettei yrittäjyyteen liittyvä riskinotto sovi kaikille. Lisäksi innovointi ei ole yksinkertaista joka tieteenalalla.

Suomi tunnetaan hyvästä koulutuksesta. Maine on hyvä, koska se on luotu ennen taloustaantumaa. Nykyiset säästöt tutkimukselta ja korkeakouluilta verottavat osansa kansainvälisestä maineesta, mutta vasta viiveellä. Miten tämä tulisi ratkaista? Olemme saaneet positiivisia uutisia Suomen talouden kohentumisesta. Voisiko hallitus sitoutua määrärahojen tuntuvaan lisäämiseen, jos julkinen talous alkaa elpyä? Voisiko positiivinen koulutuslupaus olla mahdollinen? Aika on inhimillinen resurssi, jota ei voi sivuuttaa, kun tehdään tutkimuksesta innovaatioita.

Kirjoittaja

Kari Laasasenaho, projektipäällikkö (SeAMK), tutkijakoulutettava (TTY), kari.laasasenaho(at)seamk.fi