Taitoja TKI-osaajavalmennuksen keinoin

TKI-osaajavalmennus ammattikorkeakoulujen henkilökunnan osaamisen kehittämisessä

Ammattikorkeakouluilla on vahvaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamista ja tärkeä rooli suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä, jota on arvioitu myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (Maassen 2012, OECD 2017).  Suomen ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet yhdessä vuodesta 2014 alkaen neljä kertaa EQF-7-tasoista TKI-osaajavalmennusta henkilökunnalleen. Koulutuksen on suorittanut 130 henkilöä. Koulutuksen järjestäjät ovat muodostaneet viiden ammattikorkeakoulun verkoston, jota on johtanut Lapin ammattikorkeakoulu. TKI-osaajavalmennusta ja sitä tuottavaa verkostoa on ohjannut Arenen TKI-valiokunta.

TKI-osaajavalmennuksen tavoitteena on ollut ammattikorkeakoulujen TKI-profiilin vahvistaminen ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittäminen. TKI-osaajavalmennuksen teemat ovat olleet Tutkimus ja kehittäminen (TK) sekä Innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen (IK). Tutkimus ja kehittäminen -opintopolku on sisältänyt moduulit TKI-menetelmät ja projektitoiminta sekä TKI-toiminta oppimisympäristönä. Monialaisen TKI-osaajavalmennuksen tavoitteena on ollut edistää  tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuvien työntekijöiden hanketyötaitoja ja mahdollistaa kansallista verkostoitumista. TKI-osaamiselle ovat tyypillisiä monitieteinen yhteistyö, käyttäjälähtöisyys sekä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunut toimintatapa. Olennaista on sekä asiakkaiden ja työntekijöiden että sidosryhmien osallistaminen ja sitouttaminen (Toikko & Rantanen 2009).  Käytännönläheinen tutkimus- ja kehittämistoiminta edellyttää avointa dialogia ja hyviä vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja (Syvänen ym. 2015).

Tutkimus ja kehittäminen -polun tavoitteena on ollut tuottaa valmiuksia erilaisten kansallisten ja kansainvälisten projektien toteuttamiseen, TKI-menetelmiin sekä TKI-toiminnan ja opetuksen integraatioon. TKI-osaajavalmennuksessa on sovellettu innovatiivisia pedagogisia menetelmiä ja perehdytty erilaisiin TKI-toimintaa edistäviin oppimisympäristöihin. Valmennettavat ovat myös laatineet Logical Framework -viitekehystä ja projektisyklimallia hyödyntäen konkreettisen hankesuunnitelman. (Salminen-Tuomaala 2018.)

Innovaatioiden ja kaupallistamisen opintopolku oli ammattikorkeakoulujen palvelutarjonnan kehittämiseen liittyvä osa TKI-osaajavalmennusta. Ammattikorkeakoulujen rooliksi on muodostunut niiden olemassaolon aikana työelämäläheisen osaamisen, alueellisten innovaatioiden ja kehittämisen solmukohtina oleminen. Toimiakseen tässä roolissa niiden on täytynyt avautua muuhun yhteiskuntaan.  Ammattikorkeakouluissa on merkittävää osaamista sekä laitteita ja toimintaympäristöjä, jotka on alueellisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi saatava muun yhteiskunnan, erityisesti työelämän käyttöön. Ammattikorkeakoulut ovat investoineet osana opetus- ja TKI-toimintaansa henkiseen ja materiaaliseen pääomaan, johon yksittäisillä toimijoilla, kuten pienyrityksillä, ei ole mahdollisuuksia. Tämä tarjoaa mahdollisuuden omaan palvelutoimintaan ja tuottaa arvoa omille sidosryhmille.

Moderneja menetelmiä TKI-osaajavalmennuksessa

Ketterien kehittämismallien hyödyntäminen uusien palveluiden kehittämisessä

Erilaisten palveluiden tarjoaminen ulkopuolisille organisaatioille on ollut usealle ammattikorkeakoululle tuttua toimintaa jo vuosien ajan. Kuitenkin on ammattikorkeakouluja ja yksiköitä, joille tämä on vielä vierasta tai sitä on harjoitettu vähän. IK-polun tavoitteena oli tukea ammattikorkeakouluja uuden innovatiivisen palvelutoiminnan kehittämisessä ja laajentamisessa. Polulla haluttiin paneutua nimenomaan uuden luomiseen, koska toimintaympäristön muutokset vaativat palvelutarjonnan jatkuvaa kehittämistä, innovointia.

Uusien hyödyllisten palvelujen kehittämisessä haluttiin hyödyntää ketteriä, käyttäjäkeskeisiä ja iteratiivisia kehittämismalleja. Kaikki toiminta voidaan johtaa loppukäyttäjään ja hänen saamaansa hyötyyn (mm. ISO 9241-210). Lopullisen hyödynsaajan ja hänen tarpeidensa tunnistamisen lisäksi oleellista toimintamallissa on kehitystyön iteratiivinen luonne. Se tarkoittaa, että hyväksytään kehitystyön aloitusvaiheen epävarmuudet ja odotetaan niiden tarkentumista toiminnan aikaisten varhaisten kokeilujen tulosten kautta. Kokeilujen tarkoitus ei ole niinkään varmistaa ratkaisun toimivuutta vaan sen sopivuutta potentiaalisille käyttäjille. Hyväksytään epäonnistumiset ja pyritään käyttämään niitä mahdollisuuksina oppimiseen ja suunnitelman uudelleen suuntaamiseen.

Valmennusprosessi toteutui muun TKI-valmennuksen kanssa samassa tahdissa. Kullakin osallistujalla oli oma omaan ammattikorkeakouluun liittyvä kehittämiskohde, joka toimi yksilöllisen oppimisen ytimenä. IK-polun toiminnalliseksi viitekehykseksi otettiin liiketoimintakaavio, Business Model Canvas (Osterwalder, 2010).  Liiketoimintakaavion ytimenä on asiakas ja hänelle suunnattu tarjoama. Kaaviossa otetaan kantaa myös toiminnan taloudelliseen kestävyyteen tuloineen ja menoineen sekä tarjonnan tuottamiseen tarvittaviin kumppaneihin, kriittisiin resursseihin ja toimenpiteisiin. Kaavio tuotti kehitettävän palvelun liiketoimintasuunnitelman. Valmennettavat tuottivat ensimmäiset liiketoimintamallinsa valmentajien ohjauksessa, laativat siitä palveludemonstraation ja kokeilivat sitä potentiaalisilla asiakkailla. Valmennuksen aikana toteutettiin kaksi kokeilujen iteraatiokierrosta.

Muina valmennuksen sisältöinä käytettiin mm. palvelumuotoilua (Mager 2009), Lean Launch Pad -mallia (Blank, Dorf 2012) ja konsultatiivista työotetta (Kalavainen 2013). Toteutus tapahtui sovittuina koko valmennusryhmän ryhmätapaamisina, pienryhmätapaamisina verkossa ja henkilökohtaisina verkko-ohjaustuokioina. 

 Simulaatiovalmennus hanketyötaitojen treenaamisessa

Koska hanketyö voi sisältää kriittisiä vaiheita, niihin on hyvä valmentautua etukäteen (Roger 2008, Thomas & Mengel 2008, Ramazani & Jergeas 2015). Sense (2008) on korostanut hanketyön sosiaalista näkökulmaa ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista hanketyötaitojen opetuksen osana.

Hanketyötaitojen oppiminen edellyttää toiminnallisten opetusmenetelmien soveltamista ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä, koska teoreettinen opetus ei anna tuleville hanketyöntekijöille riittävästi taitoja (Ashleigh ym. 2012). Koska hanketyöhön voi toisinaan liittyä haasteellisia tilanteita, sitä on tärkeä opettaa kokemuksellisia ja toiminnallisia opetusmenetelmiä hyödyntäen (Whitty & Maylor 2009). Opetuksessa on olennaista keskittyä vuorovaikutustaitojen edistämiseen (Crawford ym. 2006) sekä opettaa hanketyöhön liittyvien riskien ennakointia ja hallintaa (Hussein 2015) ja tilannetietoisuutta (Mainga 2017).

Simulaatio-opetus soveltuu hyvin hanketyötaitojen harjoitteluun, koska sen avulla voidaan edistää tiimityötaitoja tehokkaasti. Simulaatio-opetuksen avulla on mahdollista kehittää tilanneherkkyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja, jotka ovat tärkeitä moniammatillisessa yhteistyössä (Salminen-Tuomaala ym. 2018).

Vuosina 2017 ja 2019 toteutettiin osana TKI-osaajavalmennusta simulaatiovalmennus, jonka tavoitteena oli hanketyöskentelyn haasteellisten tilanteiden hallinnan edistäminen. Ensimmäisen simulaatioskenaarion teemana oli uuden hankkeen aloittamiseen liittyvät haasteet ja oppimistavoitteina tunnistaa hankesuunnittelun käynnistämiseen liittyviä haasteita, löytää avoimen dialogin kautta yhteinen tahtotila ja oppia keinoja kumppaneiden motivoimiseen sekä sitoutumisen edistämiseen. Toisen simulaatioskenaarion teemana oli  hankkeen haasteiden tunnistaminen ja hallinta hankkeesta vastaavan projektipäällikön sairastuessa hankkeen loppumetreillä. Valmennettavat osallistuivat simulaatioihin aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti.

Vuonna 2019 TKI-osaajavalmennuksen hanketyön haasteita koskevaan simulaatiovalmennukseen osallistuneita pyydettiin kirjoittamaan vapaamuotoisesti kokemuksiaan simulaatioista hanketyön opetusmenetelmänä. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Hanketyön haasteita koskevaan simulaatiovalmennukseen osallistuneet valmennettavat kuvasivat kokemuksiaan simulaatio-opetuksesta monitasoisena oppimiskokemuksena. He kuvasivat oppineensa konkreettisia hankeprosessin vaiheisiin liittyviä asioita. Tärkeimpänä oppimiskokemuksena pidettiin syvällistä palautekeskustelua. Simulaatioskenaarion pohjalta toimiminen koettiin oivallisena lähtökohtana hanketyön haasteiden reflektoinnille ja yhteisten kokemusten jakamiselle.  Dialoginen asioiden jakaminen mahdollisti erilaisten näkökulmien esiintuomisen. Valmennettavien mukaan hanketyöskentely vaatii jatkuvaa opiskelua ja metataitojen kehittämistä. He kokivat simulaatiovalmennuksen edistävän hanketyön prosessin vaiheiden hallintaa sekä heidän kasvuaan hanketyöntekijöinä. Valmennettavien mielestä simulaatioilla voidaan edistää sekä aloittelevien että kokeneiden hanketyöntekijöiden taitoja. Hanketyön haasteellisten tilanteiden skenaarioita voidaan hyödyntää valmennettavien mukaan myös työnohjauksellisena menetelmänä. (Salminen-Tuomaala & Koskela 2020.)

Kokemuksia TKI-osaajavalmennuksesta

Vuonna 2019 toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi 48 TKI-osaajavalmennuksen suorittanutta asiantuntijaa. Kyselyn mukaan ammattikorkeakouluissa on hyödynnetty uutta osaamista ja tuettu osaamisen kehittymistä monin tavoin. Kyselyyn vastanneet kokivat saaneensa osaamista erityisesti TKI-menetelmien hallintaan, innovaatiotoimintaan, asiantuntijaroolissa toimimiseen sekä TKI-osaamisen kehittämiseen ja arviointiin. He kokivat saaneensa työkaluja hankeprosessien toteuttamiseen ja ohjaamiseen sekä yhteyksien luomiseen. Monialainen yhteistyö ja kollegiaalinen tiedon jakaminen koettiin tarpeelliseksi.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Operations Management yhdistää koulutusalat, TKI-toiminnan ja yrityskumppanit

Simulaatiot haastavat opiskelutaitoja

Pirullinen ongelma vai monipuolinen mahdollisuus – ammattikorkeakoulujen digitalisaatio

Jaettu simulaatio – monen toimijan yhteispeliä