Emilia Laapio-Rapi
Ammattikorkeakouluissa tehtävien opinnäytetöiden tekeminen kirjallisuuskatsauksina kasvaa tasaista vauhtia. Katsauksia on tehty jo pitkään terveysalan koulutuksissa vastaamaan terveydenhuollon kentän tarpeita, ja näyttöön perustuvan toiminnan vaade on lisännyt kirjallisuuskatsauksien tarvetta entisestään. Muilla aloilla kirjallisuuskatsauksia on tehty vähemmän tai ei lainkaan ja keskustelua käydäänkin menetelmän soveltuvuudesta opinnäytetyöksi.
Tampereen yliopistossa menetelmäopintojen yliopistonlehtorina toimiva VTT Hanna Vilkka (2023) tuo oman näkemyksensä asiaan tuoreella teoksellaan Kirjallisuuskatsaus metodina, opinnäytetyön osana ja tekstilajina. Hän määrittelee kirjallisuuskatsauksen tutkimukseksi tutkijoiden alkuperäistutkimuksista ja korostaa sen kuulumista jokaiseen tutkimukseen lähestymistavasta riippumatta. Kirjallisuuskatsaus on tutkimisen kokonaisuus, jossa yhdistyy tieteellinen prosessi ja luova prosessi, se ei ole pelkkää kirjallisuuslistan tai referaatin tekemistä. (Vilkka 2023, 11–16.)
Lukijan tai opinnäytetyön tekijän onneksi Vilkka (2023) on päätynyt jakamaan kirjallisuuskatsaustyypit neljään luokkaan: narratiivinen, integratiivinen, systemaattinen ja meta-analyysi. Tämä luokittelu tuo kaivattua selkeyttä eri kirjallisuuskatsauksien lähestymistapoihin ja eroihin, jotka aiemmassa kirjallisuudessa (mm. Stolt ym. 2016) ovat olleet enemmän tai vähemmän päällekkäisiä.
Selkeä jako neljään tyyppiin ja niiden vahvuuksien ja erityispiirteiden tarkka esittely antaa kirjallisuuskatsausta harkitsevalle jo hyviä ohjeita, mihin kiinnittää erityistä huomiota. Yhteistä kaikille tyypeille on kuitenkin systemaattinen, tarkasti kuvattu prosessi. (Vilkka 2023, 18–32.) Lisäksi Vilkan (2023, 33–34, 38–41) kirjassa kuvataan kirjallisuuskatsauksen aineisto ja prosessi kattavalla ja selkeällä tavalla, jota katsausta tekevän on helppo noudattaa.
Vilkka (2023) on panostanut erityisesti alkuperäistutkimusten ja lähteiden hakuprosessin kattavaan kuvaamiseen. Aineistohakuprosessi kuvataan tutkimustehtävien laatimisesta lähtien valittujen artikkeleiden laadun arviointiin asti yksityiskohtaisesti ja esimerkkejä käyttäen.
Hakuprosessin kuvausta täydentävät kuviot, joihin on koottu kaikki kirjallisuuskatsauksen tekemisen näkökulmasta merkitykselliset vaiheet. Näitä ohjeita noudattamalla pystyy kirjallisuuskatsauksen toteuttamaan harkitusti eri vaiheisiin pilkottuna. (Vilkka 2023, 44–65.) Prosessin kuvauksen täydentää aineiston analyysin eri vaihtoehtojen esittely, jossa Vilkka (2023, 86–101) pitäytyy edellä mainitussa esimerkkien ja kuvioiden hyödyntämisessä aiheen läpikäymisessä.
Kirjan viimeinen osuus keskittyy kirjallisuuskatsaukseen tutkimustekstinä muutamasta eri näkökulmasta. Katsauksen kirjoittaminen tutkimuksena voidaan rakentaa esimerkiksi muuhunkin tutkimukseen soveltuvan IMRD-kaavan avulla (Vilkka 2023, 115). Kirjallisuuskatsausta opinnäytetyön viitekehyksenä käsitellään myös usean esimerkin avulla kattavasti.
Vilkan (2023) kirjallisuuskatsauskirja tuo kaivatun lisän suomenkielisten menetelmäteosten joukkoon. Se käsittelee kirjallisuuskatsausta tavalla, joka ei ole alasidonnainen ja kirjaan valitut esimerkit ovat myös monialaisia. Kirja luo selkeän, tutkimuksellisuuteen perustuvan kokonaiskuvan kirjallisuuskatsauksesta tutkimuksena sekä opinnäytetyönä. Kirjan avulla on helppo aloittaa kirjallisuuskatsauksen tekeminen, vaikka siitä ei olisi aiempaa kokemusta.
Kirjoittaja
Emilia Laapio-Rapi, FT, TtM, SH(AMK), yliopettaja, LAB-ammattikorkeakoulu, emilia.laapio-rapi(at)lab.fi.
Lähteet
Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen. R. 2016. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja nro. 73.
Vilkka, H. 2023. Kirjallisuuskatsaus metodina, opinnäytetyön osana ja tekstilajina. Helsinki: Art House.
Vastaa