Tällä hallituskaudella tullaan viemään läpi mittava ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen. Suunnitelmien mukaan uusi laki astuisi voimaan vuoden 2014 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö esitteli uudistuksen suuntaviivoja seminaarissa 6.9.2011. Uudistuksella selkiytetään ammattikorkeakoulujen oikeudellista asemaa ja vahvistetaan edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja tutkimus- ja kehitystyöllä.
Aluekehityksen rooli ammattikorkeakoulujen avaintehtävänä tulee vahvistumaan entisestään uudistuksen myötä. Ammattikorkeakoulujen aluekehityksessä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään vahvistavia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä uuden tiedon tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön liittyviä prosesseja.
Aluevaikuttavuuden ja kehityksen kannalta keskeisessä roolissa on se, miten koulutus vastaa alueellisiin tarpeisiin. Opiskelijan kannalta onkin tärkeintä se, työllistyykö hän valmistumisen jälkeen ja miten koulutus vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin. Koulutuksen on tarkoitus antaa opiskelijalle vaadittavat tiedot ja taidot, jotta hän voi työllistyä koulutusta vastaavaan työhön ja kehittyä työssään. Opiskelijoiden työllistyminen alueen työelämään on myös parasta aluevaikuttavuutta ja kehitystä ammattikorkeakoululta.
Työllistymistä ja tätä kautta aluekehitystä voi tehostaa monella tapaa. On kehitettävä opetuksen laatua, lisättävä joustavia opiskelumahdollisuuksia, kehitettävä yhteistyötä pk-yritysten ja palvelusektorin kanssa ja tehostettava korkeakoulun alumniyhteistyötä. Konkreettisia keinoja kehittää opetusta vastaamaan alueen tarpeisiin on hyödyntää ja lisätä opettajien työelämäjaksoja ja kytkeä tki-toiminta tiiviimmin opetukseen.
Aluekehityksen näkökulmasta myös ammattikorkeakoulun rakenteilla on väliä. Ammattikorkeakoulujen toimipisteverkkoa on kehitettävä yhtenäisemmiksi kampusalueiksi, jotka mahdollistavat joustavan ja monimuotoisen opiskelun ja takaavat resurssit laadukkaaseen opetukseen. Toimipisteverkon kokoaminen ja järkeistäminen mahdollistaa sen että, jokaisella kampuksella on edellytykset kehittyä kansainvälisesti korkeatasoiseksi tutkintoon johtavaa opetusta sekä aluetta palvelevaa tki-työtä järjestäväksi toimipisteeksi. Tilaratkaisuissa on myös hyvä tehdä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Eri koululaitoksien yhteiset kampukset ovat tulevaisuutta. Näin on mahdollista pienemmällä määrällä rahaa saada aikaan enemmän toimintaa.
Yhteiset kampusalueet lisäävät myös tehokkuutta. Vaikka jo nyt on se tilanne, että ammattikorkeakoulujen tehokkuudessa ei ole merkittäviä eroja muihin koulutusasteisiin verrattuna. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 64 prosenttia valmistuu tavoiteajassa. Parempaan yltävät vain lukiolaiset, joista 86,5 prosenttia suorittaa opintonsa ajallaan. Sekä yliopistossa että ammatillisella toisella asteella opiskelevista noin 60 prosenttia valmistuu tavoiteajassa. Ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuneiden työllistymisessäkään ei ole suurta eroa. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksesta vuonna 2010 valmistuneista työllistyi 86 prosenttia ja aikuiskoulutuksesta valmistuneista peräti 92 prosenttia. Maisterin tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista töitä sai 85 ja tohtorin tutkinnon suorittaneista 82 prosenttia. Näiden lukujen valossa on vielä syytä ottaa huomioon, että ammattikorkeakouluissa on tilastojen mukaan yhtä opettajaa kohden 18 opiskelijaa, yliopistoissa vastaavasti vain 7. Se täytyy kuitenkin tunnustaa, että näissä luvuissa on merkittäviä koulutusohjelmakohtaisia eroja.
Edelleen suurimmat haasteet aluekehityksen saralla liittyvät siihen, miten ammattikorkeakoulujen aluekehityshankkeet saadaan nykyistä suuremmiksi ja eri osa-alueita yhdistäviksi kokonaisuuksiksi. Tässäkin avainasemaan nousee yhteistyö eri toimijoiden välillä.
*
Role of regional development as UAS key task will be even more important as it is today. Regional development means that the country’s different regions have sufficient high-quality workforce, and there will be sustainable, self-reinforcing and internationally competitive new knowledge generation, diffusion and use of processes.
The main thing is, how the education meets the regional needs. The student’s point of view, this is the most important thing. Question is that, will student employed after graduation and how the training meets the changing needs of working life. Training is designed to provide students with the necessary knowledge and skills so that he can find a job. Students’ employment in the same area is also the best way to do regional development.
Kirjoittaja
Joona Räsänen, varapuheenjohtaja, opiskelija, joona.rasanen(at)samok.fi, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
