Linnaseutu ry on Hämeenlinnan seudulla toimiva maaseudun kehittämiseen paneutuva Leader-toimintaryhmä. Innostus kehitysyhteistyöhankkeisiin syntyi jo kauan sitten. Linnaseutu ry:tä oli perustamassa ja sen pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi edesmennyt FT Väinö Turpeinen, joka HAMK:n yliopettajana rakensi luontevan linkin paikallisten toimijoiden välille. Alusta asti yhteistyössä on ollut keskeistä HAMK:n opiskelijoiden mukanaolo.
Koibatekin alue Baringo- ja Bogoria – järvien välissä on puolikuivaa aluetta, jossa maisemaa hallitsevat akaasiat ja kauniin Tugen – kukkulat. Väestöstä suurin osa elää alle virallisen köyhyysrajan. Elinkeinorakenne perustuu pienmaatalouteen ja omatarvetuotantoon. Kotieläimistä yleisimpiä ovat vuohet ja kanat. Työllistymis- ja lisäansiomahdollisuudet ovat heikkoja. Tugen – heimo on yksi perinteisimpiä ja vanhakantaisia heimoja Kenian kymmenien heimojen joukossa. Kenian presidenttinä pitkään toiminut Daniel arap Moi oli tugen ja hänen ajaltaan heimolla on myös tottumusta annettuun apuun, kehityksen sanoilla ilmaistuna apuriippuvuutta.
Opiskelijat oleellinen osa hanketta
Työnjako yhteistyössä toimii niin, että hankehaltija on Linnaseutu ry. Hankkeen toteuttamisesta vastaa kenialainen yhteistyökumppani, Farming Systems Kenya. FSK on tunnustettu ja toimiva kansalaisjärjestöpohjainen pienmaatalouden kehittämiseen erikoistunut asiantuntijaorganisaatio. Hankehallinto on ulkoistettu HAMK:lle, ja sitä kautta HAMK on elävä linkki Kenia ja Suomen välillä. Hankeohjauksen ja – valvonnan lisäksi HAMK:n hankekoordinaattori osallistuu aktiivisesti hankkeen sisältöjen rakentamiseen.
Opiskelijat ovat monella tavalla mukana hankkeessa. Hankkeeseen on sisällytetty opiskelijamatka, jonka aikana opitaan hanketyötä autenttisessa ympäristössä. Opiskelijat valmistautuvat matkaan kuten konsultit: tehdään perusteellinen selvitys Keniasta, tutustutaan monikulttuurisen työn vaatimuksiin ja ennen kaikkea valmistetaan tehtävät ja työt, jotka tukevat hankkeen sisältöä.
Vuosien saatossa opiskelijavoimin on tehty hankkeeseen niitä osiota, jotka täydentä- vät kenialaisen hankekumppanin osaamista tai ovat muuten vahvasti hankkeen sisältöä tukevia. Opiskelijat ovat tehneet hankekasvien viljelyoppaita, ekokylille on tehty kehittämis- ja markkinointisuunnitelmia ja viimeksi syksyllä 2010 opiskelijat suunnittelivat etiketit aaloe- kosmetiikkatuoteperheelle ja etsivät käyttömahdollisuuksia mehiläisvahalle, jota ei Keniassa osata käyttää.
Opintomatkan aikana opiskelijat osallistuvat paikallisten kouluttamiseen. Tämä on hyvin arvostettu ja vaativa osa matkoja. Kulttuurieroista ja osallistavasta yhteistyöstä teorian osaaminen saa ihan eri ulottuvuuksia kun itse kukin joutuu miettimään kuinka käytännössä toimitaan. Tänä vuonna koulutimme kyläläisiä markkinoinnissa ja myyntityössä, teimme käytännön myyntiharjoituksia ja lopuksi menimme yhdessä ostajien pakeille ja aloimme myydä. Kokemukset olivat puoliin ja toisin sykähdyttäviä. Etenkin naiset, joiden rooliin ei tällainen perinteisesti kuulu saivat huimaa rohkaisua ja onnistuivat mahtavasti. Ilon kyynelet silmissä kertasimme hetkiä, joissa naiset, joiden rooliin ei kuulu edes julkisesti puhuminen ja osallistuminen, onnistuivat ja pystyivät ylittämään itsensä!
Jokaiseen matkaan kuuluu myös ruumiillista työtä. Sekä suomalaisilta että afrikkalaisilta menee hetki, että ujous ylitetään ja rohkaistutaan vähän puhuman keskenään. Yhteiset keittiövuorot edesauttavat myös paikalliseen kulttuuriin ja ihmisiin tutustumista. Ja tärkeää ja hauskaa on ilta illasta toistuva tanssi upean tähtitaivaan alla suurten nuotioiden valossa!
Kehitysyhteistyötä on näiden matkojen kautta oppinut yli 70 amk-opiskelijaa. Yli tusina opiskelijaa on ollut hankkeissa harjoittelijoina ja hanketta tukevia opinnäytetöitä on kirjoitettu useita.
Kaikkia hyödyttävää yhteistyötä
Opetuksellisesti yhteistyö tarjoaa ainutlaatuiset puitteet. Matkoilla opitaan kehitysyhteistyön käden taitoja. Sisältöjen lisäksi opitaan omasta itsestä. Se kuinka paineen alla tehdään töitä vieraalla kielellä, oma stressin sietokyky ja kulttuurien kohtaamiseen liittyvät omat tuntemukset antavat loistavan mahdollisuuden lisätä itsetuntemusta ja sitä kautta omaa työkalupakkia ammatillisena osaajana. Matkat muuttavat myös monen maailmankuvaa: näillä matkoilla kohdataan ihmiset, nähdään köyhyys ja nälkä ja nähdään myös se Kenia, jonka turistit yleensä näkevät. Omia elämänarvoja ja tärkeitä asioita joutuu jokainen väistämättä punnitsemaan, ja vaikka kehitysyhteistyöhön kokemus jäisi tämän matkan varaan, kasvattaa matka varmasti osallistujia ihmisenä.
HAMK:n kannalta yhteistyö vahvistaa paikallista yhteistyötä kehitys- ja opetustyössä. Ammattikorkeakoulujen T&K:n perustehtävänä on tehdä soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka palvelee ammattikorkeakouluopetusta, tukee työelämää ja aluekehitystä sekä ottaa huomioon alueen elinkeinorakenteen. HAMK tutkimus- ja kehittämistoiminnan visio on olla käyttäjä- ja tarvelähtöisen, tulevaisuuden ennakointia painottavan innovaatiotoiminnan keskeisin kehittäjä ja toteuttaja toiminta-alueellaan. HAMK haluaa olla edelläkävijä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistämisessä alueen osaamistason, elinkeinoelämän, yrittäjyyden ja julkisen sektorin kehittämiseksi ja HAMK haluaa olla monipuolisten kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaja. Omalta osaltaan yhteistyö Linnaseutu ry:n kanssa tukee kaikkia näitä tavoitteita.
Kehitysyhteistyön oikeista muodoista ollaan monta mieltä. Hanketyötä kritisoidaan samalla tavalla kuin suoraa budjettitukeakin. Tosiasia kuitenkin on, että hankkeet tulevat säilymään osana kehitysyhteistyötä. Yhteistyön kautta kasvatamme sukupolvea, joka oman osallistumisensa kautta voi olla kehittäjä ja edelläkävijä hyvien hankekäytänteiden luoja.
Opiskelijoilla on suurta mielenkiintoa kehityskysymyksiin. Hankematkoille on aina kiinnostuneita. FUAS (Federation of Universities of Applied Sciences, HAMK, LAMK ja Laurea) yhteistyö kautta HAMK koordinoi 15 opintopisteen kehitysyhteistyöopintoja. Kahden vuoden kokemus opetuksesta kertoo, että nuoret ovat näistä kiinnostuneita. Yhteistyö Linnaseutu ry:n kanssa on osaltaan mahdollistanut vahvan pohjan opetukselle ja teorian käytännöllistämiselle.
Osallistuin kehitysprojektiin Keniassa, mikä antoi erittäin laaja-alaisen kuvan kulttuurien välisen yhteistyön haasteista sekä kehitysyhteistyöstä, jossa tekeminen ei näytä loppuvan hetkessä. Itse kiinnitin huomiota nimenomaan ympäristöasioihin ja niihin mahdollisuuksiin, joita siellä olisi valmistuttuani ympäristöteknologian insinööriksi. Jani Kinnunen (Ympäristöteknologia/HAMK 2010)
Etukäteistehtävien avulla perehdyttiin maahaan ja sen kulttuurin, mutta ilman kokemusta paikan päällä asioita ei voi ymmärtää. Myös median luoma kuva afrikkalaisesta kulttuurista antaa hyvin suppean ja vääristyneen kuvan. Vaikka pari viikkoa on lyhyt aika, se voi jättää jälkensä. Näkemäni ja kokemani jälkeen olen vakavasti punninnut arvojani ja valintojani. Onko työ, jota teen, todella merkityksellistä, voisiko minulla olla enemmän annettavaa työssä, jossa kokisin todella tekeväni jotain arvokasta ja voisin auttaa toisia. Petra Temisevä (Liiketalous/Laurea 2010)
Kirjoittaja
Eija Laitinen, hankekoordinaattori, eija.laitinen(a)hamk.fi, Hämeen ammattikorkeakoulu
