Johdanto
Tämän päivän innovaatiokeskustelussa todetaan varsin yksimielisesti, että suurin puute ei ole ideoiden ja osaamisen määrässä vaan innovaatioprosessien ymmärtämisessä ja osaamisessa. Toisaalta kansallisesti tärkeä kysymys on, miten pk- ja mikroyritysten suuresta joukosta saadaan nykyistä oleellisesti suurempi määrä uudistuviksi, innovatiivisiksi, kasvuhakuisiksi ja kansainvälistyviksi yrityksiksi? Miten nämä kaksi asiaa sovitetaan yhteen?
Pk- ja erityisesti mikroyritysten resurssit ovat hyvin rajalliset ja tiukasti sidottuja päivittäisen liiketoiminnan pyörittämiseen. Tämä yritysjoukko kaipaa ympärilleen innovaatiokehittämistä tukevia toimijoita, jotka mahdollistavat ja tukevat pk- ja mikroyrityksiä toteuttamaan uusimpia innovaatiotoiminnan metodeja ja hyödyntämään kansallinen ja kansainvälinen tieto ja osaaminen. Miten tämä kansallisesti elintärkeä kehittämishaaste hoidetaan ja mikä on ammattikorkeakoulujen rooli tässä työssä?
Yksi oleellinen innovaatiotoiminnan este on epäonnistumisen pelko. Miten innovaatioprosessit saadaan menestyksellisiksi ja luonteeltaan sellaisiksi, että jos jonkin idean kehittäminen ei tuota tulosta, se ei ole epäonnistuminen vaan uutta luova oppimisprosessi? Iteratiiviset ja kokeilevat innovaatioprosessit tunnetaan jo tutkijoiden ja kaikkein innovatiivisimpien yritysten piirissä. Miten ne saadaan käytännön arkipäiväksi pk- ja mikroyrityksissä? Minkälaista tukea pk- ja mikroyritykset tarvitsevat toteuttaakseen tällaisia prosesseja?
Innovaatioprosessi on keskeiseltä olemukseltaan oppimisprosessi. Ammattikorkeakoulut ovat oppimisprosessien asiantuntijoita ja niiden yhteiskunnallinen tehtävä kansallisessa TKI-kentässä on soveltava tutkimus ja elinkeinoelämän kehittäminen. Eikö innovaatiotoiminta ole juuri sitä, mitä ammattikorkeakoulujen tulee tehdä ja jossa niiden tulee olla kansainvälistä huippua? Eikö innovaatioprosessien kehittäminen ja toteuttaminen yhdessä yritysten ja muun työelämän kanssa tule olla ammattikorkeakoulujen normaalia arkipäivää?
Perinteinen lineaarinen innovaatiokehittämisen malli
Perinteinen lineaarinen tuotekehittämisen ja innovaatioprosessien malli perustuu peräkkäisiin vaiheisiin (esim. tarpeiden ja mahdollisuuden etsintä, ideointi, suunnittelu, prototyypin rakentaminen, tuotteistaminen, kaupallistaminen) (Kuva 1). Innovaatiokehittämisen keskeiseksi sisällöksi tällaisessa innovaatioajattelussa muotoutuu mahdollisimman suuri ideoiden tuottaminen, niiden arviointi ja valinta (Kuva 2). Tämän tyyppisiä malleja ja niiden johdannaisia on kehitetty vuosien varrella lukuisia ja ne ovat saattaneet joissakin toimintaympäristöissä antaa hyviä tuloksia. Nykyisissä globaaleissa toimintaympäristöissä lineaarinen innovaatioprosessi on useimmiten auttamattoman hidas ja riskialtis. Kun tuote saadaan markkinoille, se on usein jo myöhässä. Ketju vie paljon aikaa ja on kallis. Jos innovaatio epäonnistuu, epäonnistumisen hinta on suuri. Tämä tuo epäonnistumisen pelkoa ja on esteenä uusien innovaatioiden kehittämiselle.
Kokeileva innovaatiokehittäminen
Nopeasti muuttuva globaalitalous synnyttää epävarmuutta ja monimutkaisuutta Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle taloudelle ja sen sisällä toimiville yrityksille, erityisesti pk- ja mikroyrityksille. Tässä tilanteessa on olennaista oivaltaa ja hyväksyä yhteiskunnan ja markkinoiden muutokset todellisuudeksi, joiden ymmärtäminen ja kääntäminen uusiksi mahdollisuuksiksi ovat innovaatiotoiminnan syvintä olemusta. Iteratiiviset ja kokeilevat innovaatiometodit antavat työkaluja hallita epävarmuutta ja monimutkaisuutta. Kyvykkyys tällaisten innovaatioprosessien hallitsemiseen luo yrityksille edellytyksiä olla tehokkaita nopeiden markkinamuutosten hyödyntäjiä ja kiihtyvän innovaatiokilpailun voittajia. Tähän tarvitaan pohjaksi uusia malleja, esimerkkinä kuvassa 3 esitetty malli strategiaperusteiselle kokeilevalle innovaatiokehittämiselle (Morris 2011, 137-187).
Iteratiivisen ja kokeilevan innovaatiokehittämisen pyrkimyksenä on kokeilujen, demonstraatioiden ja pilotoinnin kautta saada nopeutta ja ketteryyttä innovaatioprosessiin. Innovaatioprosessin alkupään painoarvo on oleellisesti suurempi kuin lineaarisessa mallissa. Fokus on asiakkaiden tarpeiden etsimisessä ja ymmärtämisessä. Tarpeita etsitään ja tutkitaan systemaattisesti, minkä vuoksi kuvassa 3 innovaatioprosessin alkupäätä nimitetään tutkimusvaiheeksi. Kun tarve tunnistetaan, sille hahmotellaan ratkaisumalli tai -malleja. Vasta sitten, kun malli on hahmottunut, tulee ideointivaihe. Ideointi kohdistuu asiakastarpeesta syntyneen ratkaisumallin toteuttamiseen. Se ei ole summittaista ideoiden tuottamista, vaan tarkoin kohdistettua toimintaa. Kun ideoinnin tuloksena löydetään ratkaisu, sen jälkeen lähdetään nopeasti kokeilemaan. Innovaatioaihiosta – tuotteesta, palvelusta, menetelmästä ym. – tehdään prototyyppi, jota voidaan testata. Rinnalla aletaan luoda liiketoimintamallia. Myös sitä aletaan kokeilla. Liiketoimintamallistakin rakennetaan prototyyppejä, joita päästään testaamaan. Kokeileminen ja prototypointi lisää ymmärrystä sekä tuotteen/palvelun että liiketoimintamallin toimivuudesta. Nähdään, mikä toimii ja mikä ei, eli opitaan. Kun kokeilun kautta on saatu kokemusta ja ymmärrystä, mitä pitää kehittää ja mahdollisesti on tullut vastaan asioita, jotka vaativat uudenlaisia ratkaisuja, lähdetään innovointikehällä uudelle kierrokselle: pureudutaan yhä lisää asiakkaan tarpeisiin ja niiden täyttämiseen, etsitään ratkaisumalleja, ideoidaan ja kokeillaan. Innovaatiokehällä pyöritään niin kauan, että syntyy:
- oivallus ja vakuuttuneisuus onnistumismahdollisuudesta tai
- oivallus ja vakuuttuneisuus, että idean kehittämistä ei kannata jatkaa.
Kun tehdään päätös toteuttaa innovaatio, sitä seuraa tuotteen/palvelun nopea kehittäminen, käyttöönotto ja hyödyn tuottaminen (kaupallistaminen). On syntynyt uusi innovaatio.
Ammattikorkeakoulun rooli innovaatioprosesseissa
Pk- ja mikroyritykset eivät voi toteuttaa monipuolisia resursseja vaativia innovaatioprosesseja yksinään. Ne tarvitsevat ympärilleen pk- ja mikroyritysten toimintaa ymmärtäviä, osaavia ja joustavia innovaatiokumppaneita, jotka aktivoivat innovaatiotoimintaan, luovat mahdollisuuksia ja tukevat uusimpien innovaatiomenetelmien toteuttamisessa arkipäivän bisneksen teossa. Se sisältää innovaatioprosessien osaamisen sekä kansallisen ja globaalin tiedon ja osaamisen hyödyntämisen. Tässä työssä ammattikorkeakoulujen roolin tulee nousta uudelle tasolle.
Ammattikorkeakoulujen rooli on ennen kaikkea innovaatioprosessin alkupäässä (kuva 4). Tässä haasteena on ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyön saaminen niin luottamukselliselle ja syvälliselle tasolle, että ammattikorkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat pääsevät mukaan yritysten ja muiden työelämän toimijoiden innovaatioprosesseihin. Innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto vaatii tavallisesti useita iteraatiokierroksia ja tämä ei onnistu ilman molemminpuolista sitoutumista.
Kokeilevassa toiminnassa Centrialla on jo pitkä kokemus prototyyppien rakentamisesta ja kokeilemisesta (teknologiademonstraatiot) pienten yritysten kanssa. Centria on toteuttanut viime vuosina projekteissaan etupäässä pk- ja mikroyritysten kanssa useita kymmeniä teknologiademonstraatioita, joiden pohjalta yrityksissä on kehitetty ja otettu käyttöön kymmeniä innovaatioita (Pieskä et al. 2012). Myös muutamia uusia tuotteita on saatu teknologiademonstraatioiden pohjalta markkinoille. Kuvassa 5 on esitetty palvelurobotin ravintolasovellus (Pieskä et al. 2013), joka johti Centrian ja Delitaz Oy:n yhteistyönä tuotteistamaan sähköiseen ruokalistaan Smartmenu (www.delitaz.com). Teknologiademonstraatioihin perustuvaa toimintatapaa on sovellettu alueen yritysten lisäksi myös pohjoiselle kalottialueelle yhteistyössä Narvikin ja Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Jatkossa haasteena on, miten tätä toimintaa voidaan syventää ja tehostaa sekä erityisesti sitä, miten liiketoimintamallien innovointi ja prototypointi voidaan yhdistää tähän.
Kehittämisen suuntaviivoja
Innovaatioprosessi on keskeiseltä olemukseltaan oppimisprosessi. Ammattikorkeakoulujen, oppimisprosessien asiantuntijoina tulisi ottaa yhteiskunnalliseksi tehtäväkseen nousta innovaatioprosessien osaajina ja kehittäjinä kansainväliselle huipulle. Pk- ja mikroyritykset tarvitsevat innovaatioprosesseihinsa niiden toimintaa ymmärtäviä, osaavia ja joustavia innovaatiokumppaneita arkipäivän bisneksen tekoon. Tämä on ammattikorkeakoulujen TKI-työn suuri mahdollisuus. Työelämäyhteistyön tulee olla niin korkeatasoista ja syvällistä, että ammattikorkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat pääsevät mukaan yritysten ja muiden työelämän toimijoiden innovaatioprosesseihin.
Innovaatioprosessien asiantuntijuuden lisäksi ammattikorkeakoulujen toinen luonteva rooli on olla kanavana kansalliselle ja kansainväliselle tiedolle ja osaamiselle, kun pk- ja mikroyritykset toteuttavat innovaatioprosessejaan. Kolmantena haasteena ammattikorkeakouluilla on muovata laboratorioistaan ja muusta kehittämisympäristöstään innovaatioaihioiden nopean kokeilun, prototypoinnin ja testauksen ympäristöjä. Tällaiseen toiminnalliseen kokeilutoimintaan on oleellista liittää vielä kehitettävien innovaatioaihioiden liiketoimintamallien kokeilu, prototypointi ja testaus.
Työelämän innovaatioprosesseissa mukana oleminen tulisi olla niin jokapäiväistä ja luontevaa, että ammattikorkeakoulujen väki ui niissä prosesseissa kuin kalat vedessä. Kokeileva innovaatiotoiminta luo hyvän työkalun tälle työlle.
Kirjoittajat
Esko Sääskilahti, kehittämispäällikkö, Centria ammattikorkeakoulu, esko.saaskilahti@centria.fi
Sakari Pieskä, tutkimusyliopettaja, Centria ammattikorkeakoulu, sakari.pieska@centria.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Morris, L. The Innovation Master Plan – The CEO’s Guide to Innovation. Innovation Academy, Walnut Creek, CA, 2011.
Pieskä, S. Kaarela, J. & Luimula, M. How to Promote Innovations through Applied Research in Collaboration with SMEs? Proceedings of the International Conference on Engineering Education 2012 (ICEE 2012), Part IV, pp. 1042-1049, Turku, Finland. ISBN 978-952-216-311-0.
Pieskä, S., Liuska, M., Jauhiainen, J. Auno, A., Intelligent Restaurant System Smartmenu. CogInfoCom 2013, 4th IEEE International Conference on Cognitive Infocommunications, December 2-5, 2013, Budapest, Hungary, pp. 625-629
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
