Internet tasa-arvoistaa ihmisten mahdollisuuden saada tietoa, osallistua ja oppia. Olen vuodesta 1991 lähtien työskennellyt nuorisotyöntekijänä verkon välityksellä. Alkujaan työni oli videotex-tekniikalla toteutetussa Nuorisotietopankissa (1*), sittemmin internetissä tehtävässä nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä (2*). Työpolkuni soljuu luontevasti verkkonuorisotyön, sosiaalisen median ja verkkopedagogiikan parissa.
Olen työskennellyt Humakissa lehtorina eri puolilla Suomea verkkonuorisotyötä tekevien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Olemme myös kehittäneet yhdessä oppimateriaalia usean vuoden ajan. Nuorten parissa verkkotyötä tekevät ovat tärkeitä kumppaneita verkko-opintojaksojen yhteiskehittäjinä. Yhteistyö mahdollistaa sen, että opetusaineisto on ajankohtaista ja opiskelijat saavat relevanttia tietosisältöä tehtävissään. Se voi tarkoittaa myös työelämän edustajien osallistumista webinaareihin luennoitsijoina. Yhteistyö voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sellaisten opiskelijoiden harjoittelun ohjausta, jotka perehtyvät nuorille suunnattuun viiveelliseen tai reaaliaikaiseen chat-palveluun. Sekä verkko-opintojaksojen suunnittelussa että toteutuksessa korkeakoulujen ja nuorisotyöntekijöiden yhteistyön tärkeys on korostunut entuudestaan. Suunta on siis mielestäni oikea ja hyvä.
Kokemuksiani verkkotyöstä ammattikorkeakoulun lehtorina
Haluan nostaa tämän konkreettisen verkkotyön tekemisen mallin esille, koska sitä hyödynnetään vielä aivan liian vähän. Työskentelen eri paikkakunnilla tai eri puolilla pääkaupunkiseutua toimivien organisaatioiden kanssa. Hankkeissa ja työelämän kanssa työskenneltäessä teemme työtä “pilvessä” tai reaaliaikaisesti webinaareissa. Verkko-opintojaksoilla webinaareihin (3*) osallistuvat opiskelijat, yhteistyöammattikorkeakoulun lehtorit ja työelämän asiantuntijat. Työssäni korostuu tämän tyyppinen yhdessä tekeminen Humakin ulkopuolisten toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Kun oppimista järjestetään erilaisissa ympäristöissä, sitä kutsutaan sulautuvaksi oppimiseksi (blended learining). Olisikohan tämä tapani yhteistyöskennellä sulautuvaa työskentelyä?
YAMK:n opinnäytetyöni aihe oli vuonna 2012 “Johda ja hyödynnä sosiaalista mediaa – työkalupakki kunnan nuorisotyön johtamiseen” (4*). Selvitin sosiaalisen median yhteisöllisen työskentelyn mahdollisuuksia ja vastuita arkityössä. Työkalupakin sisältöä voi käyttää apuna itsensä johtamisessa työntekijänä; oppia mitä minun esimerkiksi lehtorina olisi hyvä tietää ja osata yhteisöllisestä työskentelytavasta ja mitä mahdollisuuksia monipuolisesti “pilvessä” työskentelyyn ylipäätään on olemassa. Opinnäytetyöni voisi olla jokaisen työntekijän perustietopaketti sosiaalisesta mediasta ja yhteisöllisestä työskentelystä.
Humakissa lukuvuonna 2014–2015 yksi työtehtäväni on ollut “Distanssi – joustava etäopetus nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistajana” (5*)-hanke eli 5 kk:n selvitystyö yhdessä Metropolian ja Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus Verken kanssa (6*). Teimme esimerkiksi MOOCiin (7*) menevä nuorisotyö -mikrokirjan (8*) pääosin drive.google.com:ssa. Toteutan yhteistyössä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin kanssa nuorten tieto- ja neuvontatyön täydennyskoulutuksen (10 op). Työstämme myös syksyllä 2015 ilmestyvää nuorten tieto- ja neuvontatyön julkaisua. Toteutan Humakin yhteisöpedagogin opiskelijoille nuorisotyötä- ja toimintaa verkossa (10 op) -verkkokurssin lukuvuosittain kiinteässä yhteistyössä työelämän asiantuntijoiden kanssa (Verke, Pelastakaa Lapset, Koordinaatti).
Yhteistyölle on ollut tarvetta verkkonuorisotyön (9*) opetuksen ja oppimateriaalien kehittämiseksi. Toteutimmekin verkkotyön oppimateriaalia yhdessä Verken kanssa vuodesta 2010 lähtien (tuloksena Sähköä ilmassa, näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön yhteisjulkaisu 2011 (10*)).
Distanssi esimerkkinä MOOCien verkkopedagogisesta oppimisprosessista
Distanssi-selvitystyössä oli tavoitteena hahmottaa, minkälainen olisi humanistinen vuorovaikutteinen MOOC nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen opettajana. Pedagogiikan valinnassa taustalla on sosiokonstruktivistinen oppiminen ja autenttinen, aito työelämän oppimisympäristö. Pedagogiikkana voi olla ongelmaperustainen oppiminen, Humakin kehittämä valmennuspedagogiikka, ilmiöpohjainen oppiminen, autenttinen oppiminen tai pelipedagogiikka. Pedagogiikka voi myös olla edellä mainittujen yhdistelmiä. Pedagogiikka määrittelee niitä teknisiä ominaisuuksia ja toimintoja, joita MOOCissa tulisi olla.
Pedagogiikka vaikuttaa myös MOOCien kestoon. Distanssi-selvityksessä ilmeni, että optimaalinen kesto on noin 5–7 viikkoa.
Maailmalta viestitetään, että MOOC-toteutusten tiimit koostuvat 5–30 eri alan ammattilaisesta. MOOCin suunnittelu on tiimityötä ja siihen on varattava riittävästi resursseja. Humanististen MOOCien verkkopedagogisessa oppimisprosessissa korostuu yhteissuunnittelu. Suunnittelun yhteisöllisiä prosesseja voi toteuttaa esimerkiksi DIANA-mallilla (Dialogical Authentic Netlearning Activity) tai Carpe Diem -menetelmän avulla. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu käyttää kehittämäänsä DIANA-mallia verkko-oppimisessa ja MOOCissaan. Australiassa MOOC suunnitellaan ja toteutetaan verkossa yhteisöllisesti maassa kehitetyllä Carpe Diem -menetelmällä.
MOOCien myötä on alettu huomioimaan avoin data oppimisanalytiikassa. Verkko-opintojaksolta kertyvä aineisto analysoidaan ja siitä tuotetaan havainnollistavaa tietoa oppimisesta. Saadun tiedon avulla voidaan edistää verkko-oppimista esimerkiksi tarjoamalla vaihtoehtoisia oppimispolkuja tai parantamalla oppimateriaalia.
Verkkopedagogista pohdintaani julkaistiin MOOCiin menevä nuorisotyö -mikrokirjassa (11*) (Timonen 2014, 61–71). Siitä haluaisin nostaa esille Kohtaaminen verkossa -verkko-opintojakson oppimisprosessin kuvauksen, joka sisällön, oppimistavoitteiden, pedagogiikan, oppimateriaalien ja oppimistehtävien kuvauksen lisäksi sisältää teknisen toteutuksen ja arvioinnin kuvauksen (kuva 1).
Distanssissa syöksyttiin uuteen tuntemattomaan
Distanssi-hankkeessa 1.8.–31.12.2014 Humakin roolina oli selvittää humanististen MOOCien (12*) pedagogiikkaa. Massiivisten verkko-opintojaksojen kohderyhmänä olisivat siis nuorten parissa toimivat työntekijät eli MOOCit toteutettaisiin nuorisotyön täydennyskoulutuksena.
Selvitimme Distanssissa MOOCeja tutkivan ja kehittävän työotteen avulla ja hyödynsimme realistisen arvioinnin menetelmiä. Kerrytimme arviointitietoa hanketyön alusta lähtien ja pyrimme ketterästi reagoimaan saatuun tietoon hankkeen edetessä.
Tutkiva ja kehittävä työote Distanssi-selvityksessä
- aineiston keruussa yhteisopintojaksolle (kuva 2) osallistuvat opiskelijat kirjoittivat 3 verkkoartikkelia omista MOOC-kokemuksistaan: aloitusfiilistely, pedagogiikka ja tekniikka (ks. verkkojulkaisu).
- Humakin-Metropolian yhteisopintojakson opiskelijoille ja Distanssi-hankkeen työntekijöille laadittiin strukturoitu kysely
- hankkeen keskustelutilaisuudessa järjestettiin pedagogiikka-, tekniikka-, sisältö- ja tulevaisuustyöpajat
- kukin käytti kerättyä tietoa hyväkseen omalla vastuualueellaan selvitystyössä
- tietoa käytettiin myös uuden hankehakemuksen tausta-aineistona.
Minulle Distanssi-hanke oli yksi työyhteisö, jossa meillä kaikilla oli oma tapamme työskennellä. Hankkeessa työskentely-ympäristöinä olivat drive.google.com ja Facebookin salaiset ryhmät. Kaikki sujui ja toimi: hankehallinto, vuorovaikutus, hankkeen eri toimintalinjat -kansiot, mikrokirjan työstö yhdessä jne. Opin käytännössä sitä digitaalista verkkotyötapaa, jota haluan opiskelijoille välittää.
MOOCit voivat olla myös pedagogisen henkilökunnan ammatillisen kehittymisen vahvistajia:
- Eliademy https://eliademy.com/
– Jamk – Digitaaliset oppimateriaalit rikastuttamassa oppimista 11.5.2015 https://eliademy.com/app/a/courses/2720dc7f44, iPad opetuksessa - Canvas https://www.canvas.net/
– Erasmus+ Funding Opportunities for Youth https://www.canvas.net/browse/salto/courses/erasmus-funding-opportunities,
– Making Learning Personal (Hamk) 2op 13.4.2015 https://www.canvas.net/browse/canvasnet/hamk/courses/making-learning-personal - Openeducation https://openeducation.blackboard.com/
- Eureopanschoolnetacademy, esim. Games in Schools 2nd Round EUN Academy http://www.europeanschoolnetacademy.eu/web/games-in-schools-2nd-round
- Opettajien täydennyskoulutus: Avoin oppiminen ja osaaminen näkyväksi Oppiminen online http://www.oppiminenonline.com/
MOOCeja eli kaikille avoimia verkkokursseja:
- Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos http://mooc.fi/
- Aalto yliopisto, avoimet verkkokurssit http://mooc.aalto.fi/
- Eliademy https://eliademy.com/
- Canvas network https://www.canvas.net/
- Open Education (Blackboard) https://openeducation.blackboard.com/
- Coursera https://www.coursera.org/
- Stanford online http://online.stanford.edu/
- edX https://www.edx.org/
- FutureLearn https://www.futurelearn.com/
- Udacity https://www.udacity.com/
- Euroopan unionin komissio http://www.openeducationeuropa.eu/
- OpenupEd http://openuped.eu
- OpenLearn http://www.open.edu/openlearn/
- OpenLearning https://www.openlearning.com/
- Khan Academy https://www.khanacademy.org/
- NovoED https://novoed.com/
- The Open University http://www.open.ac.uk/
- Iversity https://iversity.org/
- Alison http://alison.com/
- Edukart open http://edukart.com/open/courses/
Kirjoittaja
Päivi Timonen, lehtori, yhteisöpedagogi YAMK, Humanistinen ammattikorkeakoulu, paivi.timonen@humak.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Distanssi – joustava etäopetus nuorisotyöntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistajana -selvitystyö, syksy 2014. http://distanssi.metropolia.fi/.
Linkola, J., Timonen, P. & Tuominen, S. 2015. MOOC nuorisoalan digitaalisen työotteen vahvistajana -selvitystyö syksyllä 2014. Selvitettiin verkkonuorisotyön täydennyskoulutuksen tarpeisiin sopivaa etäopetustapaa, sisältöä ja mahdollisia kehittämistarpeita. Metropolia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Verke. http://bit.ly/distanssi2014. Viitattu 20.4.2015.
Timonen, P. 2014. Verkko-oppimisen pedagoginen lähtökohta, sivut 61–71. Teoksessa Korkalainen, T., Timonen, P. & Tuuttila, L. 2014 (toim.) MOOCiin menevä nuorisotyö. Joustava etäopetus digitaalisen työotteen vahvistajana. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Metropolia, Verke.
*1 Kansalaiskasvatuksen keskus ry / Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry.
*2 Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry. ja Nuorten tiedotuspiste Kompassi, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus
*3 Webinaari = vuorovaikutteinen reaaliaikainen verkko-oppimistilanne, kestoltaan 2–3 tuntia ja toteutan sen Adobe Connectin välityksellä.
*4 http://bit.ly/somepomo2012
*5 http://distanssi.metropolia.fi/
*6 Distanssi -selvitystyön yhteenveto http://bit.ly/distanssi2014
*7 MOOC = Massive open online course, massiivinen avoin verkkokurssi
*8 MOOCiin menevä nuorisotyö -mikrokirja: http://issuu.com/paiviti/docs/mooc-taitto_nettiin
*9 Nykyisin käytetään termiä Digitaalinen työote nuorisotyössä
*10 http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/sahkoailmassa.pdf
*11 http://issuu.com/paiviti/docs/mooc-taitto_nettiin
*12 MOOC = Massive open online course, massiivinen avoin verkkokurssi
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
