4/2015, Tutkimus ja innovaatiot

TKI-osaajavalmennusta ”hands on”

TKI-osaajavalmennuksen tausta

TKI-osaajavalmennus -hankkeessa kehitettiin ja tutkittiin ammattikorkeakoulujen TKI-osaamisen yhtenäistämistä ja selkiyttämistä vuosina 2014–2015. Kehittämistyöstä vastasivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu. Mukana kehittämisessä olivat moduuleita tuottaneet vastuutahot (taulukko 1). Lisäksi valmennukseen olivat sitoutuneet kaikki 26 ammattikorkeakoulua. Kahden vuoden kehittämistyön tuloksena syntyi artikkelin lopussa kuvattu toimintamalli. Malli perustuu ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneiden valmennettavien ja ammattikorkeakoulujen palautteisiin ja useiden asiantuntijaryhmien keskusteluihin.

Taulukko 1. Moduulit, niiden laajuudet ja vastuutahot.

Moduulit ja niiden laajuudet Vastuutaho ja -henkilöt
Innovaatio boot camp: kysyntä ja käyttäjälähtöinen TKI-toiminta, 10 op Centria, Keijo Nivala ja HAMK, Matti Hakala
Asiakkuudet ja verkostot, 5 op Haaga-Helia, Sirpa Lassila
Palveluliiketoiminta, 5 op JAMK, Jari Kalavainen
TKI-menetelmät ja projektitoiminta, 10 op MAMK, Noora Talsi ja Turku amk, Harri Lappalainen ja Johanna Krappe
TKI-toiminta oppimisympäristönä, 5 op SeAMK, Riikka Muurimäki ja Laurea, Susanna Niinistö-Sivuranta, Teemu Ylikoski ja Annemari Kuhmonen
Osaamisen ja tulosten siirtäminen käytäntöön, 5 op TAMK, Kimmo Vänni
Johtaminen, 5 op HAMK, Heidi Ahokallio-Leppälä ja POLAMK, Olavi Kujanpää
Erikoistumismoduuli, 5 op Lapin amk Sirkka Saranki-Rantakokko ja TKI-osaajavalmennuksen johtoryhmä

TKI-osaajavalmennuksen sisällön suunnittelu ja toteutus perustui yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelman ensimmäisenä hallituksen toimenpiteenä on mainittu ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistaminen. Tulosperusteisessa rahoitusmallissa edellytetään ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ulkoisen rahoitusosuuden kasvattamista ja TKI-toiminnan kohdentamista aluekehityksen tarpeisiin ja opetuksen kehittämiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa on arvosteltu pirstaleiseksi ja todettu toiminnan uudistamistarve. (Lehikoinen 2012)

Lähestymistapa

TKI-osaajavalmennukselle valittiin käyttäjä- ja käytäntölähtöinen lähestymistapa. Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta hyödyntää käyttäjäyhteisöistä, asiakkaista ja asiakasyrityksistä kerättyä tietoa. Käyttäjät osallistuvat innovaatiotoimintaan aktiivisesti tuottaen tietoa tiedostetuista, piilevistä ja tulevaisuuden tarpeistaan. (Harmaakorpi ja Melkas 2012).TKI-osaajavalmennuksessa jokainen valmennettava kokosi itselle 30 opintopisteen laajuisen valmennusohjelman kahdeksasta moduulista, antoi palautetta ja arvioi oppimistaan.Moduulit oli tuotettu eri ammattikorkeakouluissa ja ne käsittelivät TKI-toimintaa eri näkökulmista.

Käytäntölähtöinen innovointi voidaan puolestaan määritellä käytännön ongelmatilanteista käynnistyviksi innovaatioprosesseiksi, joiden ratkaisu syntyy erilaisten tietojen ja osaajien yhteistyön ja yhdistymisen kautta. (Harmaakorpi ja Melkas 2012). Valmennettavat saattoivat olla yhteydessä toisiinsa internetin välityksellä mutta erityisesti lähijaksoilla kannustettiin verkostoitumiseen ja vertaistuen hyödyntämiseen sekä palautteen antoon. Käytäntölähtöinen innovointi perustuu todellisuudessa ilmeneviin ongelmiin, joiden ratkaisu edellyttää myös tieteellisen tiedon käyttöä. Moduuleissa käsiteltyjen aiheiden lisäksi valmennettavat ratkoivat kehittämistehtävissään oman ammattikorkeakoulunsa TKI-toimintaan liittyviä ongelmia.

TKI-osaajavalmennuksen toimintamalli kehitettiin syklisesti edenneessä kehittämisprosessissa. Kehittämistä ohjannut aineisto kerättiin vuosina 2014 ja 2015 toteutuneiden kokeilujen aikana. Aineisto sisälsi ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneiden valmennettavien moduulikohtaiset arvioinnit (n =124), ammattikorkeakoulujen palautteet (n = 14) ja eri muodoissa kokoontuneiden asiantuntijaryhmien litteroidut keskustelut. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Sen tarkoituksena oli koota hajanaisesta aineistosta selkeää ja yhtenäistä informaatiota, mikä mahdollisti tulkinnan ja johtopäätösten teon.

Moduulit kehittyivät valmennettavien palautteiden perusteella

Valmennuksen merkittävä anti oli syntyneet verkostot. Niitä oli hyödynnetty moduulien tehtävien teossa, tietojen vaihdossa ja käytäntöjen vertailuissa. Valmennettavat vertasivat osaamistaan myös eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen (EQF) seitsemännen tason osaamisvaatimuksiin. Vertailun mukaan valmennus oli tuottanut uutta ymmärrystä TKI-toiminnasta, taitoa toimia eri rooleissa ja käyttää erilaisia työtapoja. Valmistumisen jälkeen tehtyyn kyselyyn 25 vastanneesta 90 % koki valmennuksen täydentäneen hyvin heidän aikaisempaa osaamistaan. 50 % kertoi toimintatapansa muuttuneen entistä avoimemmaksi, 72 % oli laatinut julkaisun ja saman verran piti yhteyttä syntyneeseen verkostoon tai teki sen kanssa yhteistyötä kuten hanketyötä. Valmennuksessa korostui jokaisen oma panos.

Valmennuksen aikana pyrittiin korkeakoulukohtaisella mentoroinnilla kiinnittämään TKI-osaajavalmennus osallistuvan valmennettavan oman korkeakoulun TKI-toiminnan kehittämiseen. Mentorien tehtävä oli tukea valmennettavaa ja uuden osaamisen leviämistä yhteisöissä. Ammattikorkeakouluissa TKI-osaajavalmennus loi valmiuksia uusia toimintamalleja. Se edisti uudenlaista ajattelua TKI-toiminnassa ja valmensi osaamisen johtamiseen.

Kehittämisprosessista kertyneestä tiedosta hahmottui ensiksi TKI-osaajavalmennuksen perusosa, joka voidaan tulkita liikettä ylläpitäväksi voimaksi (kuvio 1). Perusosassa moduulit tuottivat valmennusohjelman sisällön. Valmennettavat olivat oman osaamisensa prosessoijia ja omistajia. Tuki osaamisen siirtymiselle ja levittämiselle ammattikorkeakouluihin tapahtui mentorien välityksellä.

Kuvio 1. TKI-osaajavalmennuksen perusosa.

Käytäntö- ja käytäntölähtöinen TKI-osaajavalmennus

Toimintamallin muotoutuminen edellytti vielä sisältöjen tarkennusta, koordinoinnin avaamista ja keskustelua hankkeen jälkeisen toteutuksen suunnittelusta. Tämä tapahtui eri osallistujaryhmistä koostuneissa työpajoissa. Niissä varmistettiin tarve TKI-osaajavalmennukselle ja määriteltiin tuleville toteutuksille tulostavoitteita, mittareita ja toimenpiteitä. Työpajoissa keskusteltiin myös valmennuksen avaamisesta esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Alla olevassa kuviossa on esitetty työpajojen tuloksena syntynyt toimintamalli. Sen nimeksi annettiin Käytäntö- ja käyttäjälähtöinen TKI-osaaminen.

Kuvio 2. Käytäntö- ja käyttäjälähtöinen TKI-osaaminen.

Yllä esitetyssä toimintamallissa kuvattiin valmennuksen eteneminen ennakkovalmistelusta arviointiin. Valmennuksen suunnittelua varten päätettiin luoda yhteiskunnallisia ja ajankohtaisia teemoja käsittelevä keskustelualusta Internetiin. Moduulit yhdistettiin kahdeksi pääteemaksi, jotka olivat Tutkimus ja kehittäminen ja Innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen. Niiden sisällöt on esitetty taulukossa 2. Boot Campit tukivat valmennettavien verkostoitumista ja niiden sisällöt vahvistivat pääteemoja. Koordinaatio käsitti Boot Campien toteutuksen, verkkoympäristön tarjoamisen ja opiskelijahallinnan. Se keskitettiin yhdelle ammattikoreakoululle.

Taulukko 2. TKI-osaajavalmennuksen teemat ja niiden sisältämät moduulit.

TKI-osaajavalmennuksen teemat Teemojen sisältämät moduulit
Tutkimus ja kehittäminen TKI-menetelmät ja projektitoiminta
TKI-toiminta oppimisympäristönä
Innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen Asiakkuudet ja verkostot
Osaamisen ja tulosten siirtäminen käytäntöön
Palveluliiketoiminta

Keittämistyö vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden näkökulmista

TKI-osaajavalmennuksen varsinaiset yhteiskunnalliset hyödyt ja vaikuttavuus on arvioitavissa vasta tulevaisuudessa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin palautteista. Silti voidaan todeta, että toiminnan perimmäinen tavoite on saavutettu. Sen ansiosta oli syntynyt aiemmin tässä artikkelissa kuvattuja toimintatapojen muutoksia ja tuotettu uusia projekteja ja julkaisuja.

Tuloksellisuutta kuvaa TKI-osaajavalmennuksen vetovoimaisuus ja valmistuneiden tai suoritettujen opintopisteiden määrä. Kokeiluihin osallistuivat kaikki ammattikorkeakoulut. Valmennettavia oli yhteensä 86. Ensimmäiseen kokeiluun osallistuneista 42 henkilöstä valmistui 37 (88 %) määräajassa. Lisäksi toimintaan osallistuneiden motivaatio jatkaa TKI-osaamisen kehittämistä oli merkki tuloksellisuudesta.

Tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi valmennusprosessin tarkoituksenmukaisuudesta ja onnistuneisuudesta. Sitä kuvaa muun muassa käyttäjien kokemukset moduulien toteutuksista ja järjestämisestä. Tämän mukaan moduulien toteutukset paranivat kokeilun aikana. Myös verkkotukeen oltiin erittäin tyytyväisiä. Verkon käyttö painottui kuitenkin tiedon varastoimiseen ja välittämiseen eikä sosiaalista mediaa hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän tehostamiseksi kaikki moduulit tuotetaan verkon välityksellä ja valmennuksen sähköinen toimintaympäristö uudistetaan hankevaiheen loppuun mennessä.

Kehittämistyö saavutti sille asetetut tavoitteet

Käytäntö- ja käyttäjälähtöinen TKI-toiminnan ajattelutapa levisi yksilötasolta ammattikorkeakouluihin ja korkeakoulupolitiikan tasolle. Syntynyt luottamuksellinen yhteistyöverkosto loi perustan ammattikorkeakoulujen tulevalle kehittämistyölle. Käytäntö- ja käyttäjälähtöinen TKI-osaamisen toimintamalli todettiin toimivaksi ja seuraava toteutus suunniteltiin käynnistyvän syksyllä 2016.

Kirjoittajat

Sirkka Saranki-Rantakokko, sisällön koordinaattori, THM, HTT, Lapin ammattikorkeakoulu, sirkka.saranki-rantakokko@lapinamk.fi

Pekka Lahti, projektipäällikkö, KTM, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pekka.lahti@haaga-helia.fi

Harmaakorpi, V. & Melkas, H. 2012. The two modes of practice-based innovation (pp. 437–452). In Melkas, H., & Harmaakorpi, V., Practice-based innovation: Insights, applications and policy implications. Springer, 437–452.

Lehikoinen, A. 2012 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämistä 10 vuotta – Mihin sitten? Esitys Ylempi amk -kehittämisverkoston seminaarissa 30.11.2012, Hämeen ammattikorkeakoulu.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli