EU:n 2020 -strategian tavoite on kestävä kasvu eli siirtyminen nykyistä resurssitehokkaampaan, vihreämpään ja kilpailukykyisempään talouteen. Tämä tarkoittaa muun muassa vihreän teknologian ja tuotantomenetelmien edistämistä ja käyttöönottoa, mikä edellyttää uutta osaamista työelämässä (European commission 2011).
Ympäristöalan osaamistarpeita Suomessa selvitettiin Syklin toteuttamassa Ympäristöosaajat 2025-
ennakointihankkeessa 2009–2012. Hankkeen yksi keskeinen tulos oli, että tulevaisuudessa ympäristöosaajia ja ympäristöosaamista tarvitaan kaikilla toimialoilla, ei vain perinteisillä ympäristöaloilla. Toimialoilla tarvitaan ympäristöosaamisen soveltamista, esimerkiksi toimialan ympäristövaikutusten hallintaa ja kestävien ratkaisujen osaamista (Lundgren 2012).
Vihreän talouden osaamistarpeet ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Vihreän osaamisen edistämistä tarkasteltiin Green Upskilling -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ammatillista aikuiskoulutusta vastaamaan vihreän ja vähähiilisen talouden osaamistarpeisiin ja edistää pitkällä tähtäimellä uutta liiketoimintaa ja EU:n 2020 -strategian kestävän kasvun tavoitteita. Hanke sai ESR-rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta ja se toteutettiin huhti-joulukuun aikana 2014. (Holm et al. 2015).
Hankkeen Suomen ympäristöopisto Syklissä 26.11.2014 pidetyssä loppuseminaarissa Dr. Gita Subrahmanyam (London School of Economics) kertoi aiheesta ammatillisen koulutuksen näkökulmasta, jota hän on tutkinut maailmanlaajuisesti. Hän nosti tärkeimmiksi painopistealueiksi kestävän kehityksen edistämisen ja nuorten työllisyyden. Tiedon, kokemusten ja materiaalin jakaminen eri maiden välillä mahdollistaisi toimiviksi todettujen ratkaisujen nopean omaksumisen ja käyttöönoton. Kestävää kehitystä voidaan edistää koulutuksen avulla lisäämällä opiskelijoiden ympäristötietoisuutta ja opettajien kestävän kehityksen osaamista (Subrahmanyam 2014).
Seminaarin työpajatyöskentelyssä todettiin, että Suomessa ammatillisen aikuiskoulutuksen näkökulmasta nämä painopisteet tarkoittavat kestävän kehityksen osaamisen tuomista kaikille aloille ja kaikkiin koulutuksiin sekä yleisesti työllisyyden tukemista.
Tämä on todettu myös Eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksessa, jossa on selvitetty vihreän talouden ammatillisia osaamistarpeita. Sen mukaan vihreään talouteen siirtyminen ei synnytä juurikaan kokonaan uusia ammatteja, vaan tarvetta on enemmänkin ympäristöosaamisen sisällyttämiseen nykyisiin ammatteihin (CEDEFOP 2010; Dias 2014).
EU-maiden osaamis- ja koulutustarpeista uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden sektoreilla oli puhumassa Senior Expert Gabriela Prata Dias (Energy Charter Secretariat). Hän nosti esille, että Euroopassa ammatillisen koulutuksen haasteena ovat siihen kohdistuvat negatiiviset mielikuvat sekä laadun parantaminen (Dias 2014).
Päivän työpajojen yhteenvedossa todettiin että Suomessa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta on onnistuttu parantamaan, mutta kuten maailmanlaajuisestikin, ammatillisella koulutuksella tulisi olla monialaisen vihreän osaamisen leima.
Keskeisimmät vihreän talouden osaamistarpeet Suomessa ja niiden koulutustarjonta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Suomen ympäristöopisto SYKLI kartoitti Green Upskilling -hankkeessaan työelämän osaamistarpeita vihreän liiketalouden edistämiseksi Suomessa. Vastauksia kerättiin yrityksiltä, jotka toimivat ympäristöliiketoiminnassa sekä organisaatioilta, joiden tehtävänä on edistää yritysten ympäristöliiketoimintaa.
Keskeisimpiä osaamistarpeita selvityksen mukaan ovat
- hajautettu uusiutuvan energian tuotanto
- orgaanisten sivuvirtojen hyödyntäminen energia- ja ravinnesisältöjen osalta
- kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen
Ammatillista aikuiskoulutusta näihin tarpeisiin löytyi Suomesta suhteellisen vähän. Sen sijaan yksittäisiin käytännön haasteisiin on hyvin tarjolla lyhytkoulutuksia. Lisäksi vapaaehtoiset edelläkävijät ovat luoneet sertifiointi- ja koulutusjärjestelmää esimerkiksi RES-direktiivin toimeenpanoa silmällä pitäen sekä koulutuksia uusien energiatehokkuutta edistävien palvelujen luomiseksi. Osaan koulutuksista ei ole ollut tarpeeksi hakijoita.
Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon koulutustarjontaa löytyy lähinnä ammattitutkintona lämpöpumppuasentajille sekä sertifikaattikoulutuksina ja lyhytkoulutuksina aurinkosähköjärjestelmiä tai pientuulivoimalainvestointeja harkitseville.
Orgaanisten sivuvirtojen hyödyntämiseen vaadittavaa koulutusta on Suomessa vasta vähän ja se liittyy usein bioenergia-alaan.
Keskeisimmiksi todetuista vihreän talouden osaamistarpeista eniten koulutustarjontaa löytyi kiinteistöjen energiatehokkuuden saralla.
Kuten Suomessa, myös muissa EU-maissa vihreää liiketaloutta edistävä ammatillinen aikuiskoulutus on suunnattu pääasiassa kotimaisiin tarpeisiin. Hankkeessa keskityttiin pienellä otoksella tarkastelemaan koulutuksia Saksassa ja Ruotsissa, missä tarpeiden ja kulttuurin voidaan katsoa olevan paljon Suomen kaltainen. Saksasta löytyy kaupallisia lyhytkoulutuksia, jotka on suunnattu erityisesti ulkomaalaisille ja varsin laajalle kohderyhmälle. Koulutukset sisältävät teoriaa, harjoituksia ja laitosvierailuja. Ruotsissa mielenkiintoisia esimerkkejä ovat kaksi osaamisalaa yhdistävät koulutukset: ympäristöteknologian ja uusiutuvan energian myyjän kaksivuotinen koulutus sekä laajalle kohderyhmälle suunnatut lyhytkoulutukset älytaloista.
Kun koulutuskartoitusta tehtiin osaamisaloihin liittyvillä asiasanahauilla, tuli ammattikorkeakoulujen tarjonta vastaan useaan otteeseen. Niin Suomessa kuin ulkomailla niiden tarjonta on kattavammin löydettävissä myös englanniksi. Ammattikorkeakoulujen tarjonta ei kuitenkaan sisältynyt hankkeen kartoitukseen (Holm et al. 2015).
Suosituksia työvoiman osaamisen kehittämiseksi
Green Upskilling -työpajassa marraskuussa 2014 todettiin, että eri ammattiryhmiä pitäisi ohjata ymmärtämään toistensa tehtäviä ja eri ammattilaisten välille tulisi luoda parempi keskusteluyhteys. Tämä tavoite voitaisiin saavuttaa esimerkiksi tarjoamalla yhteistä koulutusta eri ammattiryhmille ja koulutusasteille, tiedottamalla vihreään talouteen liittyvistä asioista nykyistä kattavammin, järjestämällä koulutusta tuotteiden tilaajille ja päätöksentekijöille, järjestämällä työssä oppimista koulutuksen pääaineesta poikkeavalla alalla sekä parantamalla viestintätaitoja. Koulutuksen kehittämistä tulisi tehdä perinteisten koulutusalarajojen yli. Eri koulutusasteiden välinen yhteistyö on myös tärkeää, koska uusi osaaminen syntyy usein rajapinnoilla.
Jotta yleistä asennoitumista ja kysyntää voitaisiin parantaa, tarvitaan laajaa, monimuotoista viestintää eri kanavissa tiedotusvälineistä kouluttajien ja yritysten omaan viestintään ja markkinointiin. Myös geneerisiin taitoihin liittyvä koulutus on tärkeää. Uudet ratkaisut pitää osata suunnitella ja valmistaa, mutta ne täytyy lisäksi osata myydä asiakkaalle, olipa tämä yritys tai yksityishenkilö. Innovaatiotaitoja tarvitaan uusien teknologioiden ja ratkaisujen tuottamisessa. Kansainvälistymisellä on puolestaan merkitystä kasvuyrittäjyydessä; ratkaisuja ja palveluita kannattaisi jo lähtökohtaisesti suunnitella laajemmille kuin vain Suomen markkinoille.
Myös korkeakouluissa tarvittaisiin kestävään kasvuun liittyvän osaamisen tunnistamista ja kehittämistä. Ammatillinen koulutus vastaa yleensä hyvin käytännön työtehtävien haasteisiin, kuten asennus ja huolto. Mittavien ja rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi tulisi kuitenkin koko osaamisketju saada kuntoon, jotta tilaaja, suunnittelija, asentaja ja käyttäjä osaisivat kukin osaltaan edistää esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoa tai energiatehokkuutta. Tärkeää olisi kehittää erityisesti suunnittelijoiden koulutusta, joka on ammattikorkeakoulutasoista (Holm et al. 2015).
Vihreän talouden osaamisketjut, koulutusasteita yhdistävää yhteistyötä
SYKLI selvittää seuraavaksi maamme koulutustarjonnan Green Upskilling -hankkeessa valittuihin keskeisimpiin osaamistarpeisiin. Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen – Vihreän talouden osaamisketjut -hankkeessa kartoitetaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten koulutustarjonta valtakunnallisesti: miten tutkintojen ja täydennyskoulutuksen sisällöt vastaavat tunnistettuihin tarpeisiin. Lisäksi haetaan kansainvälisiä esimerkkejä.
Hankkeessa tuotetaan valittujen vihreän talouden osaamistarpeiden osalta koko toimijaketjun osaamistarvekuvaukset suunnittelusta myyntiin, ylläpitoon ja jälkimarkkinointiin (kuva 3).
Kartoitukset tehdään yhteistyössä valittujen toimialojen etujärjestöjen tai yhdistysten kanssa, koska näillä on laajempi näkemys alan kehittämisestä ja kehittämistarpeista kuin yksittäisillä yrityksillä.
Hanke tuottaa vertailutietoa siitä, miten hyvin nykyinen koulutustarjonta vastaa eri toimijaryhmien osaamistarpeisiin ja mitkä ovat keskeiset osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeet. Tämä tarkastelu antaa hyvän pohjan esimerkiksi koulutuksen tai kouluttajien osaamisen kehittämiselle. Eri toimijaryhmien osaamistarpeiden vertailu ja tarkastelu rinnakkain auttaisi tunnistamaan mahdolliset pullonkaulat toimijaketjussa.
Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen – vihreän talouden osaamisketjut -selvityshanke saa ESR-rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta. Hanke toteutetaan marraskuun 2014 ja kesäkuun 2015 välisenä aikana.
Kirjoittajat
Kaisa Annala, FM, F.E.C (Further Educated with Companies) koordinaattori, Suomen ympäristöopisto SYKLI, kaisa.annala@sykli.fi
Tove Holm, FT, Koulutuspäällikkö, Suomen ympäristöopisto SYKLI, tove.holm@sykli.fi
Eeva Hämeenoja, TkL, Rehtori, Suomen ympäristöopisto SYKLI, eeva.hameenoja@sykli.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
CEDEFOP. 2010. Skills for green jobs, European synthesis report. Publications Office of the European Union, Luxembourg.
European commission. 2011. A resource-efficient Europe – Flagship initiative under the Europe 2020 Strategy. European commission, Brussels.
Green Upskilling – Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä. 2015. http://www.sykli.fi/fi/hankkeet-ja-julkaisut/green-upskilling (viittauspäivä 12.2.2015)
Holm, T., Hämeenoja, E. & Annala, K. 2015. Suomen ympäristöopisto SYKLI. ESR-projektin loppuraportti: Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä – Green Upskilling (julkaisematon)
Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen – vihreän talouden osaamisketjut. 2015. http://www.sykli.fi/fi/hankkeet-ja-julkaisut/vihrean-talouden-osaamisketjut (viittauspäivä 12.2.2015)
Lundgren, K. (toim.). 2012. Ympäristöosaajat2025 –tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla. Savion kirjapaino, Kerava.
Prata Dias, G. 2014. Energy Charter Secretariat. Presentation at the SYKLI conference: Skills and training needs in RE and EE sectors. Saatavissa: http://static.ecome.fi/upload/1498/Gabriela%20Prata%20Dias_SYKLI_20141126.pdf (viittauspäivä 10.2.2015)
Subrahmanyam, G. 2014. LSE Public Policy Group London School of Economics and Political Science. Presentation at the SYKLI conference: Advancing TVET for Youth Employability and Sustainable Development: Key findings from the global synthesis report. Saatavissa: http://static.ecome.fi/upload/1498/Gita%20Subrahmanyam_SYKLI_20141126.pdf (viittauspäivä 10.2.2015)
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
