Verkostot aluekehittämisen voimavarana

Yhteiskunnan muutosvauhti on viime aikoina entisestään kiihtynyt, ja muutosten ajureita on useita. Teknologian nopea kehitys, kestävyyteen liittyvät haasteet, ja käynnissä olevat useat konfliktit heijastavat vaikutuksiaan myös lappilaiseen toimintaympäristöön. Pandemioita ilmaantuu yhä useammin, ja viimeisin niistä, COVID2019-pandemia, on edelleen myös Lapin alueen yritys- ja työelämän haasteena. Vaikutukset näkyvät erityisesti matkailun elinkeinon toiminnassa.

Muutokset heijastuvat myös yritysten ja organisaatioiden toimintaan. Vaikutukset voivat ilmetä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen muutoksina sekä yritysten ja organisaatioiden johtamiseen liittyvinä haasteina. Muutospaineiden alla verkostotyön merkitys korostuu, koska ratkaisuja on helpompi etsiä ja löytää yhdessä. Verkostot voivat olla tukena uuden suunnan löytämisessä, tiedon jakamisessa ja liikuttamisessa (Järvensivu, Nykänen ja Rajala, 2010,10).

Artikkelissani tarkastelen verkostoja aluekehittämisen voimavarana. Käytän esimerkkeinä kahta erilaista verkostoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) hankkeiden toiminnassa. Kuvaan vuosina 2008–2011 rakennetun tieto-, neuvonta ja ohjausverkoston (TNO) toimintaa ja roolia osatyökykyisten työnhakijoiden työllistymisen edistämisessä ja vuosina 2020–2023 rakenteilla olevan johtamisen verkoston (POJOF-verkosto) rakentumista ja toimintaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi.

Verkostot ammattikorkeakoulujen tehtävien ytimessä

Ammattikorkeakouluilla on vahva rooli aluekehitystyössä ja vaikuttavuuden aikaan saamisessa niin koulutuksessa kuin TKI-toiminnassa. Vuosi 2020 oli ammattikorkeakoulu-kentän vaikuttavin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön (TKI) vuosi (Arene 2021).

Koulutuksen vaikuttavuudesta on eräs esimerkki Lapin ammattikorkeakoulu (kuva 1), joka kouluttaa asiantuntijoita eri aloille ja joiden työllistyminen on mittaritulosten kärkipäätä. Korkeakoulujen tuloksellisuutta kuvaavilla mittareilla se oli vuonna 2021 kokoonsa suhteutettuna maan kolmanneksi paras ammattikorkeakoulu. Tutkintoihin valmistuneet myös työllistyvät hyvin. Ammattikorkeakoulu pärjäsi erityisen hyvin TKI-toiminnan ulkoisen rahoituksen hankkimisessa. Tavoitteena on edelleen vahvistaa maakunnan veto- ja pitovoimaa verkostoissa toteutettavan TKI-toiminnan avulla.

Tulevaisuudessa korostuu edelleenkin verkostojen ja ihmisten välinen ja keskinäinen vuorovaikutus. Tuoreissa megatrendeissä painotetaan keskinäisriippuvaisuutta haasteiden ja ongelmien sekä kriisien ja muutosten äärellä (Dufva ja Rekola, 2023). Ammattikorkeakoulujenkin on hyvä edistää eri toimijoiden ja alueiden vahvuuksiin, laajapohjaiseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen kiinnittyviä toimintatapoja.

Seuraavaksi kuvaan TNO-verkoston ja POJOF-verkoston avulla, kuinka Lapin ammattikorkeakoulu yhdessä alueen toimijoiden kanssa on toteuttanut verkostoyhteistyötä ja näin edistänyt maakunnan aluekehittämisen tavoitteita.

Esimerkki yksi: Tieto-, neuvonta – ja ohjausverkosto (TNO) osaamista kehittämässä ja työllistymistä edistämässä

Lapissa on pitkään tehty verkostomaista TNO-työtä huomioiden yhteiskunnan uudenlaiset koulutuksen ja osaamisen kehittämisen sekä työvoiman saatavuuden haasteet. Useiden kehittämishankkeiden tuloksena on syntynyt TNO-toimintaa ohjaava Menestyjäksi Lapissa -strategia ja sitä toimeenpaneva toimintamalli (kuva 2.).

Toimintamalli on ollut keskiössä, kun olemme pohtineet, miten Lapin maakunnassa, seutukunnissa ja paikallisesti löydämme uusia ratkaisuja tarvittavan osaamisen löytämiseksi ja kehittämiseksi yhdessä verkostomme sekä kumppaneidemme kanssa. Olemme kiinnittäneet huomiota osatyökykyisten työllistämisen mahdollistamiseen.

Lapin ammattikorkeakoulu haki aluekehittämisrahaa (ESR) Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE) -hankkeelle vuosille 2020–2023. Hanke toteutetaan koulutuskumppanuudessa osatoteuttajien Lapin yliopiston, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redun ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa. Tavoitteena on lisätä osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistumista työmarkkinoille.

Toimenpiteisiin kuuluu laajennetun tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO)-verkoston vahvistaminen ja toiminnan kehittäminen osatyökykyisten työnhakijoiden asiakaspolun tukemiseksi. TNO-verkoston vahvistamista ja laajentamista edesauttoi toimiva rakenne ja toimintamallin mukainen toiminta (kuva 3). Verkoston laajentamiseen osatyökykyisyyden näkökulmasta oli hyvät lähtökohdat.

Hankkeessa toteutetut työpajat onnistuivat tukemaan verkostoitumista ja kehittämään verkoston osaamista. Tuloksena saatiin hyvin koottua laajennetun TNO-verkoston toimijoiden osatyökykyisyyteen liittyviä osaamisen kehittämisen tarpeita. Näihin tarpeisiin vastattiin myös palvelumuotoilun työpajoissa, joissa rakennettiin verkostona osatyökykyisten asiakkaiden tuetun osaamisen vahvistamisen polku. Työpajoissa jaettiin osaamista, hyviä käytänteitä ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen. Myös ymmärrys osatyökykyisten työllistämiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi lisääntyi.

Esimerkki 2: Pohjoinen johtamisen verkosto (POJOF) työhyvinvointia ja tuottavuutta edistämässä

Lapin yritystoiminta koostuu pääosin pk- ja mikroyritysten toiminnasta. Yritysten ja julkisen sektorin johtamisella on haasteita hyödyntää toimintaympäristön muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi digitalisaatioon, henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen. Vahvuudeksi koetaan hyvät alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. Lapissa halutaan panostaa TKI-toiminnan tehostamiseen lisäämällä elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten välistä yhteistyötä.

Tästä halusta kumpusi myös Lapin koulutuskumppanuudessa toteutettava johtamisen kehittämishanke. Pohjoinen johtamisen foorumi – uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen -hankkeen kehittämislupaus tiivistettiin seuraavasti: Pohjoisen johtamisen foorumin konseptoinnin myötä luomme alueelle johtamisen yhteistyöverkoston, verkoston jäsenten vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa tukevat käytänteet sekä koulutuskokonaisuudet yrityksille ja organisaatioille.

Tavoitteen saavuttamiseksi on toteutettu työpajoja, joilla kerättiin näkemyksiä ja ajatuksia Foorumin yhteisestä tavoitteesta ja työskentelytavoista. Työpajoilla (kuva 4.) luotiin myös yhteistä ymmärrystä Pohjoisen johtamisen Foorumille, koottiin osallistujien toiveita ja tarpeita johtamista ja työyhteisön kehittämistä koskevista koulutuksista sekä muista osaamisen kehittämisen tavoista.

Osaamistarpeiden kartoittaminen edisti tarpeisiin kohdennettujen osaamisen kehittämisen menetelmien toteuttamista. Verkostotilaisuuksissa ja valmennuksissa keskusteltiin johtamisteemoista asiantuntijoiden alustusten pohjalta. Myös seminaareissa verkostolle tarjottiin johtamiseen liittyviä alustuksia esimerkiksi ”Virtaava johtaminen – kohtaava ja läsnä oleva johtaminen” ja ”Johtajan itsensä johtaminen”. Sisältöjä tehtiin näkyväksi kirjoittamalla teemoista blogikirjoituksia.

Johtamisverkosto onnistui luomaan hyviä tilaisuuksia ja yhdessä olemisen tiloja pohjoiselle johtamisen kehittämiselle. Palvelumuotoilun työpajoista kerätyt näkemykset osoittavat, että POJOF-verkostoon osallistutaan, kun sen koetaan tarjoavan konkreettista hyötyä ja vastinetta käytetylle ajalle. Meneillään on vaihe, jossa yhdessä sanoitamme POJOF-verkoston toimintaa ja kuvaamme sen toimintamallia.

Lopuksi

Alueiden kehittäminen perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. (Laasonen ym. 2020.) Näiden tavoitteiden edistämiseen myös edellä kuvatut verkostoesimerkit toiminnallaan pyrkivät jakaen osaamista ja voimavaroja.

Ammattikorkeakoulut ovat jo lakisääteisten tehtäviensä kautta alueellaan aktiivisia aluekehittäjiä ja verkostoitumisen edistäjiä. Aluekehitystyö haastaa menetelmien ja muotojen jatkuvaan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun rooli myös kansalaisten osallisuutta tukevien menetelmien ja prosessien kehittäjänä voi olla merkittävä. Esimerkiksi Lapin TNO-verkostoyhteistyö on väline sujuvoittaa lasten ja nuorten opintopolkua ja työelämään siirtymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Alueellinen verkostoyhteistyö tehostaa myös ohjausprosessia ja ohjauksen resurssien käyttöä.

Artikkelissa kuvatut verkostoesimerkit ja niiden toiminta haastaa tuottamaan myös alueellista arviointitietoa, jotta toimintaa voidaan suunnata ja kehittää vielä vaikuttavammaksi. Tarvitaan tietoa siitä, miten esimerkiksi TNO-toimintamallin mukainen verkostotyö on edistänyt kansallista Jatkuvan oppimisen ohjelmaa toimeenpanemalla alueellista Lapin jatkuvan oppimisen strategiaa. Tarvitaan myös tietoa POJOF-verkoston toiminnasta ja työn tuloksista esimerkiksi Lapin pito- ja vetovoiman parantamisessa. Alueen korkeakouluilla on tässä keskeinen rooli verkostojen ja aluekehityksen arviointitutkimuksen tekijöinä ja vaikuttavien tulosten levittäjinä.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Kumppanuutta kehittämässä – Kumppanuuden rakentamiskokeiluja ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä

Sosionomiopiskelijat lapsen osallisuuden tukijoina alakoulussa

Medipolku-kesätiimi: Opiskelijat terveysteknologian tuotekehittäjinä

Pirullinen ongelma vai monipuolinen mahdollisuus – ammattikorkeakoulujen digitalisaatio