Tarvitaanko tähänkin tutkinto? Uudet ratkaisut osaamiskapeikkoihin yhdessä työelämän kanssa

Haaste on tuttu: korkeakoulut tuottavat yhteiskunnan kannalta tärkeää osaamista mutta se paketoidaan työelämän kannalta liian massiviisiksi, vuosien koulutuksiksi. Työuran aikana ei haluta ihmisten kasaavan tutkintoa tutkinnon päälle.

Lääkkeeksi on tarjottu erilaisia mikro-oppimisen muotoja. Niissä osaamista pilkotaan arkeen limittyväksi oppimiseksi, jossa jatkuvan oppimisen visiota toteutetaan yhdessä työelämän kanssa.

Mitkä pienet osaamiskokonaisuudet?

Euroopan neuvosto (2022) linjasi kesäkuussa 2022 eurooppalaisen lähestymistavan pieniin osaamiskokonaisuuksiin (eng. micro credential), missä lähes vuosikymmenen jatkunut keskustelu tiivistettiin yhtenäiseksi viitekehykseksi, jota jäsenmaat ovat alkaneet soveltamaan omassa toiminnassaan. Suomessa parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus (Valtioneuvosto 2023) nostikin pienet osaamiskokonaisuudet uudistuksen keskeisiksi työvälineiksi.

Vaikka pienet osaamiskokonaisuudet vastaavat korkeakoulujen näkökulmista tuttuihin haasteisiin: koulutuksen ajankohtaisuuteen, laajuuteen ja sen työelämärelevanssiin, niiden käytännön toteutukseen liittyy kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä. Esimerkiksi OKM (2024) julkaisi Korkeakoulujen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen (luonnos) korkeakoulujen työn tueksi pienten osaamiskokonaisuuksien soveltamiseen suomalaisessa kontekstissa. Luonnos nojaa EU:n linjaukseen hyödyntäen vakiotietoja, mutta jättää paljon korkeakoulujen itsensä linjattavaksi.

Laurea-ammattikorkeakoulu pilotoi ja testaa kahdella Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) rahoittamalla koulutuksella kansallista pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehystä. Piloteissa kehitetään ja testataan pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta viitekehyksen mukaisesti sekä arvioidaan saatuja tuloksia. Prosessi perustuu vahvalle työelämäyhteistyölle ja työelämään vaikuttavien osaamiskapeikkojen ennakoinnille.

Osaamiskapeikkojen ennakointi ja varautuminen työelämäyhteistyön keinoin

Laurea-ammattikorkeakoulussa työskennellään kansallisen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian (OKM 2022) mukaisesti uudistaen jatkuvan oppimisen tarjontaa työelämän kanssa yhdessä kehitettävillä, joustavasti kehittyvillä pienillä osaamiskokonaisuuksilla. Laurean asiantuntijat valitsivat JOTPA:n pilottihakuun kaksi tunnistettua osaamiskapeikkoa, joita haluttiin kehittää työelämään sopiviksi ja sen tarpeisiin vastaaviksi koulutuksiksi.

Aiheiden valinnassa hyödynnettiin muun muassa JOTPA:n osaamistarvekompassia (JOTPA 2025), raporttia osaamiskapeikoista (Leveälahti 2022) sekä muuta ennakointitietoa. Syksyllä 2024 Laureassa käynnistettiin kaksi pilottia, joissa koulutuksen kehittämistyö tehtiin tiiviissä yhteistyössä Laurean avainkumppaniorganisaatioiden kanssa.

Pilottien suunnittelu rakentui vahvan työelämäyhteistyön ympärille. Pilottien valmistelijat kontaktoivat työelämäkumppanit heti pilotin suunnittelun alussa, sitouttivat kumppanit yhteistyöhön ja muun muassa sopivat yhteistyötyöpajat syksylle 2024, vaikka pilotin toteutuminen ei vielä ollut varmaa (Kuva 1). Hyvissä ajoin aikatauluttaminen oli tärkeää, sillä työelämäedustajat tunnistivat aikataulujen yhteensovittamisen esteeksi työpajoihin osallistumiseen. Suunnittelutyöpajoihin osallistui 20 henkilöä, jotka edustivat noin 15 eri yritystä.

Yhteinen työskentely Laurean asiantuntijoiden ja työelämäedustajien kanssa koostui työpajoista, joissa käytettiin monipuolisesti erilaisia menetelmiä, kuten Sitran Tulevaisuustaajuutta sekä palvelumuotoilun eri menetelmiä (Lappalainen 2024).

Muutamia viikkoja työpajojen jälkeen keräsimme osallistujilta kirjallista palautetta työpajoista, ja saimme vastaukset 11 henkilöltä. Vastanneista 73 % kokivat työpajan mieluisana työskentelyn muotona. Työpajojen koettiin myös antaneen paljon uusia oivalluksia työskentelyyn (83% vastaajista). Lisäksi 64 % koki, että osallistuminen vahvisti positiivista näkemystä tulevaisuudesta ja loi halua uudistaa toimintatapoja. Yksi osallistujista kertoi aikovansa soveltaa Tulevaisuustaajuus-menetelmää välittömästi omassa työssään. Työpajasta nousseiden teemojen avulla muodostettiin jatkotyöpajoja, joiden perusteella työstettiin pienen osaamiskokonaisuuden osaamistavoitteet ja sisällöt.

Laureassa yllätyttiin positiivisesti siitä, kuinka sitoutuneita työelämäkumppanit olivat työpajoihin. Aikataulu oli varsin tiukka, mutta siitä huolimatta osallistujat saapuivat kaikkiin työpajoihin työstämään pienen osaamiskokonaisuuden sisältöjä.

Piloteissa kehitettyihin koulutuksiin ilmoittautui vuodenvaihteen 2024–2025 aikana yhteensä noin 260 henkilöä. Ilmoittautuneista noin 100 osallistujaa on Laurean työelämäkumppaneilta ja koulutukseen ilmoittautuneista löytyy reilusti myös suunnittelutyöpajoihin osallistuneita henkilöitä. Muutamat suunnittelutyöpajoihin osallistuneista toivat koulutukseen mukaan oman organisaationsa esihenkilöstöä ja johtoa. Aktiivinen osallistuminen työpajoihin sekä koulutuksen korkea ilmoittautumismäärä kertovat osaltaan ennakointitiedon pohjalta valittujen osaamiskapeikkojen onnistuneesta tunnistamisesta ja koulutuksen muotoilusta.

Työelämäedustajien kokemuksia

Korkeakoulun näkökulmasta työelämäedustajien osallistuminen on luonnollisesti keskeistä onnistuneen koulutuksen suunnittelun kannalta, mutta mikä sai heidät ja heidän organisaationsa osallistumaan prosessiin? Työelämäedustajien osallistaminen oli pilotin keskeisiä tavoitteita ja keskeistä jatkossakin, joten selvitimme osallistujien motivaatiota. Työpajavaiheen jälkeen keräsimme työpajoihin osallistuneilta työelämätoimijoilta kokemuksia ja palautetta suunnitteluprosessista. Saimme vastauksia lähes kaikilta osallistujilta, ja olemme tätä artikkelia varten koostaneet vastauksista yhteneviä teemoja.

Yhtenä keskeisenä syynä osallistumiseen pidettiin niiden aiheiden tärkeyttä ja ajankohtaisuutta työelämän näkökulmasta. Niiden nähtiin tukevan organisaatioiden omia kehittämistarpeita sekä strategisia valintoja. Esimerkiksi muuttuvan johtamisen teemat olivat eräässä organisaatiossa oman kehityksen kohteena, ja osallistuminen pienen osaamiskokonaisuuden muotoiluun koettiin tukevan myös sisäistä kehitystä. Osallistujat avasivat itsekin vastauksissaan pohdintaansa osallistumisesta suunnitteluprosessiin: “Vaikka osallistuminen vaatii jonkin verran panostusta ajankäytöllisesti, sen voi ajatella maksavansa itsensä takaisin, kun koulutuksesta tulee sisällöllisesti sellainen, että se lisää … sellaista osaamista, jota organisaatio tulee tarvitsemaan saavuttaakseen strategiset tavoitteensa.”

Tukea organisaation omalle kehittämiselle haettiin jo suunnitteluprosessista, jossa lähes kaikki osallistujat kokivat mielekkäänä mahdollisuuden keskustella teemoista sekä korkeakoulun että muiden organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa. Osallistuvien organisaatioiden kirjo koon ja toimialan mukaan keräsivät myös kiitosta, sillä erilaisten kokemusten koettiin tuovan uusia näkökulmia myös omaan toimintaan. Tämä on myös tärkeä huomioida suunnitteluprosessissa, jotta se mahdollistaa keskustelun pelkän tarvittavan työelämätiedon keräämisen sijaan.

Lisäksi hyötyä haettiin osaamisen kehittämisestä koulutuksen kautta ja moni vastaaja kertoi itse tai oman henkilöstön olevan kiinnostunut osallistumaan valmiiseen koulutukseen. Aiheiden tärkeys ilmeni vastauksissa kahdella tasolla: organisaation ja yksilön tarpeiden näkökulmasta. Usein nämä tarpeet linkittyivät: “Aihealue oli myös hyvin kiinnostava ja ajankohtainen pohdinnan aihe sekä organisaatiossamme että erityisesti allekirjoittaneelle.”

Toisaalta moni työelämätoimija halusi suunnittelussa tuoda esiin myös oman organisaationsa vahvaa osaamista koulutuksen aihealueista. Oman osaamisen jakamista perusteltiin vaikuttamismahdollisuudella ja kumppanuudella.

Pitkä yhteistyö Laurean kanssa tuotiin esiin monissa vastauksissa ja osallistuminen nähtiin tämän luontaisena osana. Korkeakouluyhteistyötä ja asiantuntemuksen jakamista perusteltiin paitsi yhteiskuntavastuun mutta myös tulevaisuuden osaamistarpeiden huomioimisen kautta, kuten eräästä vastauksesta käy hyvin ilmi: “Olemme tehneet Laurean kanssa useamman vuoden ajan mahtavaa yhteistyötä, ja saadessamme mahdollisuuden osallistua hankkeen suunnitteluvaiheeseen lähdimme innolla mukaan. … Haluamme työelämän edustajina olla mukana varmistamassa, että koulutussisällöt vastaavat käytännönläheisesti ja konkreettisesti työelämän todellisia tarpeita.”

Roolit suunnitteluprosessissa

Pienten osaamiskokonaisuuksien suunnitteluprosessi toteutettiin korkeakouluvetoisesti työelämäedustajien asiantuntijoita osallistaen. Työpajoissa osallistujista noin 60 % edusti työelämäkumppaniorganisaatioita ja 40 % Laurean asiantuntijoita.

Työelämäkumppaneiden ääni ja näkemys halutiin kuuluviin erityisesti siinä, kuinka rakenteilla oleva koulutuskokonaisuus palvelisi parhaiten työelämän osaamistarpeita. Työpajoissa käytiin lisäksi keskustelua koulutuksen järjestelyistä, toteutuksesta ja arvioinnista, kuten pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä (OKM 2024) toivottiin. Teematyöpajojen jälkeen Laurean lehtorit kävivät osaamistavoitteet ja äänestyksen tulokset läpi ja muotoilivat viimeistellyn version teeman osaamistavoitteista.

Vastaustensa perusteella työelämätoimijat kokivat oman roolinsa suunnitteluprosessin aikana tärkeäksi ja aktiiviseksi. He toivat esiin omia kokemuksiaan ja näkemyksiään eri työyhteisöistä, osallistuivat työpajoihin ja toivat mukanaan tietoa ja käytäntöjä omilta aloiltaan. He arvostivat mahdollisuutta osallistua suunnitteluun ja tuoda esiin työelämän näkökulmia.

Tulevaisuuden pohdintaa ja yhteenveto

Pienten osaamiskokonaisuuksien kehitys on käynnistynyt ja Laurea on saanut alustavaa näyttöä siitä, että työelämän kanssa yhteisesti muotoillut kokonaisuudet voisivat tarjota ketteriä ratkaisuja osaamiskapeikkoihin. Työ pienten osaamiskokonaisuuksien äärellä on vielä varhaisessa vaiheessa ja nähtäväksi jää, kuinka ne tunnustetaan työelämässä ja muodostuvatko ne lopulta esimerkiksi rekrytoinnissa merkittäviksi osaamisen osoittamisen muodoksi.

Piloteissa käytetty työelämäyhteistyön malli osoittautui todella toimivaksi ja pidetyksi. Mallin pohjalta Laureassa on käynnistymässä henkilöstön osaamisen kehittämisen projekti, jossa tavoitteena on henkilöstön kyvykkyyden lisääminen vastaavien koulutuskokonaisuuksien suunnittelua ja muotoilua varten.

 

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS