Tulevaisuuden talo on energiatehokas ja vähähiilinen

Mikä on rakennuksen hiilijalanjälki?

Oletko koskaan miettinyt, että rakennusmateriaalin tai rakennuksen lämmitysjärjestelmän valinnalla on merkitystä myös ympäristön kannalta? Nämä molemmat vaikuttavat siihen, kun tutkitaan rakennuksen elinkaaren tai energiankulutuksen hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkiajattelu on nyt paljon esillä, sillä esimerkiksi uudessa hallitusohjelmassa tavoitteena on ohjata hiilijalanjäljen pienentämistä rakentamisessa ja asumisessa sekä parantaa jo olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta sekä päästötöntä lämmöntuotantoa (Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019).

Vähähiilisyys, hiilineutraali, hiilijalanjälki… Hiilidioksidilla ja muilla kasvihuonekaasuilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tätä muutosta yritetään konkretisoida erilaisilla mittauksilla ja laskelmilla, joiden perusteella voi arvioida esimerkiksi oman toimintansa vaikutusta hiilidioksidin määrään. Yksi keino tähän vertailuun on hiilijalanjäljen laskeminen. Hiilijalanjälki kuvaa rakennuksen elinkaaren aikaista vaikutusta ilmastoon. Hiilijalanjälki siis tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjäljen laskemisessa huomioidaan rakennuksen elinkaaren aikana syntyneet kasvihuonekaasupäästöt laskemalla niistä hiilidioksidiekvivalentti, joka kuvastaa kaikkien kasvihuonekaasujen yhteisvaikutusta. Rakennusten hiilijalanjäljessä tarkastellaan sekä rakennusmateriaalien että rakennuksen energiankulutuksen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin (Ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen www-sivut).

Ihmisen neljä suurinta hiilijalanjälkeen vaikuttavaa toimintaa ovat asuminen, ruokailu, liikkuminen sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus (WWF:n www-sivut). Näihin vaikuttamalla vaikutamme eniten omaan hiilijalanjälkeemme. Asumiseen kuuluu sekä rakentaminen että energiankulutus. Rakennuksen suunnitteluvaiheen ratkaisuilla vaikutetaan rakentamisen kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Energia- ja käyttökustannukset määräytyvät suurelta osin suunnittelun aikaisten valintojen perusteella.

Suunnittelijan on hyvä tietää, mitkä asiat vaikuttavat vähähiiliseen rakentamiseen. Kuitenkin viime kädessä tilaaja tekee päätöksen, painotetaanko suunnittelussa vähähiilisiä ratkaisuja vai ei. Sen vuoksi on tärkeää, että rakentamisen ympäristövaikutuksista puhutaan monille erilaisille kohderyhmille. Vähähiilisyysteema on tärkeää nostaa esille jo hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin tehdään tärkeimmät valinnat, jotka vaikuttavat rakennuksen suunnitteluun ja itse rakentamiseen. Lisäksi on tärkeää, että rakennuksen käyttäjiä opastetaan energiatehokkaaseen asumiseen, jolloin koko elinkaaren aikaisten päästöjen minimoiminen on mahdollista.

Porin asuntomessualueen omakotitalot toimivat pilottikohteina

Satakunnan ammattikorkeakoulussa oli kaksivuotinen Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa eli Vähä0-hanke, joka päättyi kesällä 2019. Vähä0-hankkeessa päätavoitteena oli tiedon tuottaminen eri rakennusmateriaali- ja energiavaihtoehtojen vaikutuksesta energiatehokkaaseen rakentamiseen ja rakennuksen hiilijalanjälkeen. Tutkimuksessa käytettiin pilottikohteina Porin vuoden 2018 asuntomessualueen omakotitaloja. Pilottikohteisiin laskettiin hiilijalanjälki sekä tutkittiin eri materiaalien, rakenteiden ja lämmitysjärjestelmien vaikutusta rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälkeen. Laskennat toteutettiin yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelijoiden kanssa. Esimerkiksi hiilijalanjälkilaskennassa tarvittavia rakennusmateriaalien määriä laskettiin Rakennusmateriaalit-opintojaksolla ja Talonrakennus-opintojaksolla laskettiin koko rakennuksen hiilijalanjälki. Työntekijöinä hankkeessa oli SAMKin Teknologia-osaamisalueen henkilökuntaa sekä rakennus- ja LVI-tekniikan opiskelijoita. Näin opiskelijat pääsivät mukaan todellisiin rakennushankkeisiin ja tekemään käytännössä todellisia laskelmia. Opiskelijat kohtasivat käytännön laskennan haasteet. Tämänkaltainen lähestymistapa herätti keskustelua, kyseenalaistamista ja kehitysideoita vähähiilisen rakentamisen ohjauksen suhteen. Opiskelijoiden kautta alan uusinta tietoa saadaan vietyä alan yrityksiin, joissa opiskelijat voivat tulevaisuudessa olla suunnannäyttäjinä ympäristötietoiseen rakentamiseen. Lisätietoa Vähä0-hankkeessa tehdyistä laskelmista on hankkeen blogissa.

SAMK jatkaa yhä työtään vähähiilisen rakentamisen parissa vieden tietämystä vähähiilisestä rakentamisesta rakennusalan toimijoille Satakunnassa. SAMKissa käynnistyy kesällä 2020 uusi EU-rahoitteinen KOHISTEN – Kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hanke. Hankkeen päätavoitteena on jalkauttaa hiilijalanjälkilaskennan osaaminen alueen yrityksiin sekä edistää energiatehokasta rakentamista ja asumista Satakunnassa.

Miten voit pienentää asumisen hiilijalanjälkeä?

Lämmitysjärjestelmän valinta on yksi tärkeimmistä asioista, kun mietitään rakentamista vähähiilisyyden kannalta. Rakennuksen lämmitysjärjestelmän valinnalla pystyy suoraan vaikuttamaan käytön aikaiseen hiilijalanjälkeen, sillä veden ja rakennuksen lämmitys aiheuttavat suurimman osan rakennuksen käytön kokonaishiilijalanjäljestä. Seuraavassa on kuva postikortista, jossa on listattuna vinkkejä, joiden avulla jokainen voi omassa kodissaan pienentää asumisen hiilijalanjälkeä. Postikortti toteutettiin SAMKissa Vähä0-hankkeessa reilu vuosi sitten ja sitä on sen jälkeen jaettu kävijöille eri tilaisuuksissa esim. rakennusmessuilla Porissa ja koululaisvierailuissa Raumalla.

Rakennuksen käyttöikä vaikuttaa rakennuksen aiheuttamiin päästöihin. Oleellista on miettiä rakennusten muuntojoustavuutta, jolloin rakennus palvelee mahdollisimman pitkään. Rakennuksen elinkaaren loppuvaiheessa on hyvä miettiä rakennusmateriaalien kierrätyksen toteutus ja se, että rakennusjätteestä päätyy mahdollisimman vähän kaatopaikalle. Tavoitteena on, että purkuvaiheessa mahdollisimman suuri osa rakennusmateriaaleista saadaan kierrätettyä tai hyödynnettyä uusiokäyttöön. Hiilijalanjälkilaskennan avulla saadaan kierrätysajattelu mukaan kaikkiin rakennushankkeen vaiheisiin tarveselvityksestä eteenpäin.

Hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmat tulossa mukaan kaikkeen rakentamiseen

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Uutena käsitteenä mukaan on tullut hiilikädenjälki. Hiilikädenjälki kuvaa sellaisia ilmastohyötyjä, joita voidaan saavuttaa rakennuksen elinkaaren aikana. Hiilikädenjälkeen sisältyy muun muassa materiaalien uusiokäyttö, materiaaleihin varastoitunut eloperäinen hiili sekä elinkaaren aikana materiaaleihin mahdollisesti sitoutuva hiilidioksidi. Tällaisia hyötyjä voidaan saavuttaa esimerkiksi käyttämällä puuta. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, jolloin käyttämällä puuta rakennusmateriaalina saavutetaan ilmastohyötyjä.  Jo nyt pitäisi julkisissa hankinnoissa ottaa ympäristöasiat huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Ympäristöministeriö on kehittänyt uuden laskentamallin ja luonut työkalun rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan. Tämä uusi malli on tällä hetkellä pilotointivaiheessa (Ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen www-sivut). Myös Satakunnan ammattikorkeakoulu osallistuu vuoden 2020 aikana tämän uuden laskentamallin testaamiseen laatimalla hiilijalanjälkilaskelmat MVR-Yhtymä Oy:n rakenteilla olevaan Porin Karhukorttelin As Oy Karhunpesään.

Yhteenveto

Hiilijalanjälkiajattelu tulee nostaa osaksi rakentamista ja panostaa tiedottamiseen. Me kaikki voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa rakennuksen ja sen käytön hiilijalanjälkeen ja hiilikädenjälkeen. On tärkeää tutkia eri ohjausmenetelmien käytettävyyttä, valintojen vaikuttavuutta ja sitä, miten kaiken saa sujuvaksi osaksi rakennuksen suunnittelu- ja rakennusprosessia. Tärkeää on myös muistaa rakennuksen käytön aikaisten toimien eli energiankulutuksen suuri merkitys vähähiilisen rakentamisen toteutumisessa.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Energiatehokkuudella parempaa kannattavuutta maitotiloille – ERKKA-hankkeesta työkaluja navettainvestointeihin

TAMK-kampus koulutusympäristönä energiatehokkuusopinnoissa

Merialalle tehokkuutta Satakunnassa ja eteläisessä Afrikassa

SAMKin opiskelijat ratkomassa energiatehokkuushaasteita