Petteri Ikonen
Tulevaisuuden ennustaminen on aina haastavaa, mutta on olemassa useita tapoja, joilla voimme yrittää hahmottaa, miltä maailma saattaa näyttää vuonna 2034. Tekoälyn ja digitalisaation odotetaan muuttuvan merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana. Se saattaa olla integroitunut entistä syvemmin jokapäiväiseen elämäämme ja muuttaa tapaamme tehdä liiketoimintaa, opiskella ja kommunikoida.
Koulutuksen ja työelämän odotetaan kehittyvän vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja sitä myöten jatkuvan oppimisen merkitys korostuu. Opetussuunnitelmien ja -menetelmien on kehityttävä vastaamaan tulevaisuuden haasteita.
Yrittäjyyden rooli saattaa muuttua merkittävästi vuoteen 2034 mennessä. Uudet teknologiat, kuten tekoäly ja lohkoketjut, saattavat avata uusia mahdollisuuksia yrittäjille ja luoda uutta yrittäjyyttä aloilla, joita ennen ei ole ollut. Kestävän kehityksen merkitys korostuu entisestään. Teknologian kehitys saattaa tarjota uusia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin.
Nämä ovat vain joitakin mahdollisia suuntaviivoja tulevaisuuden hahmottamiseksi. On tärkeää muistaa, että tulevaisuus on aina avoin ja muuttuva, ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen omilla valinnoillamme ja toimillamme. Tässä julkaisussa on tärkeitä nostoja pohdittaessa tulevaisuutta.
Tulevaisuuden kestävä matkailu on tärkeä aihe, joka on herättänyt paljon keskustelua. Suomessa on jo tehty merkittäviä toimia kestävän matkailun edistämiseksi. Esimerkiksi Visit Finland on edistänyt Suomen kiinnostavuutta kansainvälisesti kestävänä ja houkuttelevana matkakohteena. Heidän visionaan on, että Suomi on johtava kestävän matkailun kohdemaa ja tiedostavan matkailijan ykkösvalinta.
Ennakoiva ajattelu on myös tärkeä osa teollisuuden pienyritysten toimintaa. Se auttaa yrityksiä valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Ennakoinnin avulla yritykset voivat kehittää strategioita, jotka auttavat niitä saavuttamaan tavoitteensa ja pysymään kilpailukykyisinä.
Ammattikorkeakoulut voivat yhdessä vahvistaa transformatiivista käytännön osaamista. Tämä tarkoittaa sitä, että ne kehittävät opetussuunnitelmia, oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä, jotka tukevat opiskelijoiden kykyä soveltaa tietoa käytännön tilanteissa, ratkaista ongelmia ja tehdä yhteistyötä. Oppimismuotoilu voi olla yksi tulevaisuuden avaintekijöistä. Se yhdistää pedagogiikan, muotoilun ja teknologian, ja sen avulla voidaan luoda oppimiskokemuksia, jotka vastaavat tulevaisuuden tarpeita.
Pysäyttävä oppimiskokemus johtaa innostumiseen. Innostus on kestävän tulevaisuuden edellytys. Innostuneet ihmiset ovat valmiita oppimaan uutta, ottamaan riskejä ja tekemään työtä yhteisten tavoitteiden eteen.
Tulevaisuuden johtamisessa korostuvat moninaiset taidot. Näitä ovat esimerkiksi kyky ennakoida ja sopeutua muutoksiin, ymmärrys digitaalisesta teknologiasta ja tekoälystä, kyky johtaa monimuotoisia tiimejä ja taidot edistää innovaatiota ja kestävää kehitystä.
Avoin tiede ja tutkimus ovat keskeisiä teemoja nykypäivän tieteellisessä yhteisössä. Ne ovat nousseet kansainvälisesti merkittäviksi tavoiksi edistää tieteen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Suomalaisen tutkimusyhteisön yhteinen avoimen tieteen ja tutkimuksen visio on, että avoin tiede ja tutkimus ovat saumaton osa tutkijoiden arkea ja tukevat paitsi tutkimustuotosten vaikuttavuutta, myös tutkimuksen laatua. Nämä ovat tärkeitä askeleita kohti avoimempaa ja läpinäkyvämpää tieteellistä yhteisöä, joka edistää tiedon jakamista, innovaatiota ja kestävää kehitystä.
Tulevaisuus 2034 vaikuttaa olevan kaukana, mutta on hyvä huomata, että jokapäiväisessä työssämme ammattikorkeakouluissa teemme tulevaisuutta yli 160 000 opiskelijan kanssa. Heille ja heidän kanssaan.
Petteri Ikonen, TaT, koulutusalajohtaja, Talous ja kulttuuri, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, petteri.ikonen(at)xamk.fi.
