Mira Huusko, Kimmo Mäki, Niina Nurkka & Vesa Ilves
Ammattikorkeakoululain (932/2014, 4 §) mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa korkeakouluopetusta, joka perustuu työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulee edistää työelämän ja alueiden kehittymistä, uudistaa elinkeinorakennetta sekä vahvistaa opetusta (Arene 2025).
Ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittyminen on viime vuosina nostanut TKI:n rinnalle lyhenteen TKIO. Tällä tarkoitetaan TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämistä. Tavoitteena on, että opiskelijat ovat aktiivisesti mukana tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. TKI-toiminnan keskiössä ovat julkisen sektorin ja yritysmaailman ilmiöt, joiden haasteita ratkotaan käytännöllisen ja teoreettisen tiedon avulla. TKI-toiminnan ja opetuksen integroiminen edistää opiskelijoiden, opettajien sekä työelämän osaamista sekä monipuolistaa opettajien työtä (Alajärvi-Kauppi & Kangastie 2020; Harri ym. 2025, 17).
TKI-toiminta on ammattikorkeakouluille valtionrahoituksen jälkeen tärkein tulonlähde. Erityisesti alue- ja rakennerahastot ovat iso osa ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksesta (Kohtamäki, Jonninen & Kosonen 2023). TKI-rahoituksen lähteellä on merkitystä sen kannalta, miten TKI-toiminta voidaan yhdistää opetukseen. TKI-toiminta voi lisätä myös mahdollisuuksia jatkuvan oppimisen tarjonnan hyödyntämiseen (Riihimaa, Päällysaho & Pöytälaakso 2021).
Artikkelin tavoitteena on kuvailla, miten ammattikorkeakoulujen opettajat käsittävät yhdistävänsä TKI-toiminnan ja opetuksen. Pohdimme myös opettajien ja TKI-toimijoiden työnkuvien muutoksia ja jännitteitä. Lopuksi pohdimme, mitä TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistäminen vaatisi.
Käytetyt aineistot
Artikkelin aineistona käytetään kahta laajaa kansallista aineistoa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) vuonna 2023 julkaistussa Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnissa (Toom ym. 2023) selvitettiin TKI-toiminnan näkymistä opetuksessa. Toisena aineistona käytetään vuonna 2024 julkaistua Kiviä ja keitaita 4.0 -selvityksen (Mäki ym. 2024) TKI-toimintaan liittyviä aineistoja. Kiviä ja keitaita -selvityksen aineistossa tarkastellaan TKI-toimijoiden ja opetushenkilöstön suhdetta korkeakoulutyöhön ja opetushenkilöstön työorientaatioita.
Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnin (Toom ym. 2023) opettajakyselyyn vastasi 1 316 ammattikorkeakouluopettajaa, joista 1 249–1 255 vastasi artikkelissa käsiteltäviin kysymyksiin. Kysely toteutettiin syksyllä 2022. Väittämissä käytettiin 5-portaista asteikkoa (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). Aineisto analysoitiin käyttämällä kuvailevina tunnuslukuina vastausten keskiarvoja sekä suhteellisia osuuksia.
Korkeakoulupedagogiikan arvioinnin kyselyyn vastanneista ammattikorkeakouluopettajista 74 prosentilla korkein suoritettu tutkinto oli ylempi korkeakoulututkinto, 17 prosentilla tohtorin tutkinto ja viidellä prosentilla lisensiaatin tutkinto. Vastanneista ammattikorkeakouluopettajista 93 prosenttia oli suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. (Toom ym. 2023, 60–61.) Opintohallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastojen mukaan tilastoiduissa ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstön tohtorin tutkintojen suhteellinen osuus oli sama kuin Toom ym. (2023) aineistossa.
Kiviä ja keitaita -selvityksestä (Mäki ym. 2024) tähän artikkelin aineistoksi otettiin mukaan 807 ammattikorkeakouluopettajan vastausta. Selvityksen aineisto kerättiin joulukuun 2023 ja tammikuun 2024 välisenä aikana. 79 prosentilla korkein suoritettu tutkinto oli ylempi korkeakoulututkinto, 14 prosentilla tohtorin tutkinto, viidellä prosentilla lisensiaatin tutkinto ja kahdella prosentilla alempi korkeakoulututkinto. Lähes kaikki vastaajat (97 %) olivat suorittaneet opettajan pedagogiset opinnot. (Mäki ym. 2024, 32–36.)
TKI-toiminnan ja opetuksen yhteys ammattikorkeakouluopettajien työssä
Opetuksen sisällöt perustuvat uusimpaan tutkimustietoon
Osana korkeakoulupedagogiikan arviointia (Toom ym. 2023) ammattikorkeakouluopettajilta kysyttiin TKI-toiminnan yhteydestä opetukseen (ks. kuvio 1). Valtaosa (85 %) arvioi, että heidän opetuksensa sisällöt perustuvat uusimpaan tutkimustietoon (jokseenkin tai täysin samaa mieltä vastanneet, ka. 4,1). Puolestaan 79 prosenttia opettajista arvioi, että heidän käyttämänsä opetusmenetelmät perustuvat tutkittuun tietoon (ka. 4,1). Lähes yhtä suuri osa opettajista (76 %) toi esille, että he käyttävät opetuksessa tutkivia työtapoja (ka. 4,0). Yli puolet opettajista (59 %) arvioi, että heidän opetuksessaan on yhteyksiä TKI-hankkeisiin (ka. 3,5) ja 45 prosenttia opettaa tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksen tekemistä.
Alle puolet eli 44 prosenttia ammattikorkeakouluopettajista vastasi, että heidän yksikössään arvostetaan opetusta yhtä paljon kuin TKI-toimintaa ja 35 prosenttia vastasi, että ei arvosteta. Vain 38 prosenttia ammattikorkeakoulujen opettajista vastasi, että yksikön johto kannustaa tutkimusperustaiseen opetuksen kehittämiseen (38 %, ka. 3,0) ja 31 prosenttia, että ei kannusta. Tohtorin tutkinnon suorittaneet ammattikorkeakouluopettajat arvioivat kaikki väittämät keskimäärin korkeammalle kuin alemman tutkinnon suorittaneet vastaajat.
KUVIO 1. Korkeakoulupedagogiikan arvioinnin ammattikorkeakouluopettajien vastaukset TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämisestä (N = 1 249–1 255)
Opetuksen ja TKI-toiminnan välillä on jännitteitä
Korkeakoulupedagogiikan arvioinnin kyselyn avoimissa vastauksissa tuli esille ammattikorkeakoulujen resurssien suuntaaminen TKI-toimintaan ja rahoitukseen hakuun. Osa opetushenkilöstöstä koki, että opetusta ei arvosteta yhtä paljon kuin TKI-toimintaa.
”Kaikki resurssit on valjastettu TKI-toimintaan ja ulkoisen rahoituksen hakuun, jossa siinäkin resurssit ovat minimaalistuneet. Grant writerit kirjoittavat hakemuksia, joista on vaikea ottaa selvää tilanteessa, jossa saat jonkun muun suunnitteleman hankkeen johdettavaksesi.”
”Oletetaan, että samalla ihminen osallistuu TKI-toimintaan, hankehakuihin, kirjoittaa julkaisuja ja opettaa laadukkaasti isoja ryhmiä, joissa tuntiresurssit melko pieniä ja oppijoiden oppimistaidot eri tasoilla. Työkykyjohtamisen osaamista tarvitaan lisää ja myös opettajien innostamista uudella tavalla.”
AMK-opettajat yhdistävät TKI-toiminnan ja opetuksen, mutta opettajien ja TKI-henkilöstön työnjaon jännitteet haastavat tämän toteutumista.
Kiviä ja keitaita -selvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ja opetuksen välillä oli jännitteisyyttä. Tämä tuli esille lehtorien ja yliopettajien avointen kysymysten vastauksissa (Mäki ym. 2024). TKI-toiminnan lisääntyminen, perusrahoituksen leikkaukset, TKI-toiminnan yhdistäminen opetukseen, hankerahoituksen hakeminen sekä opetushenkilöstön uudelleen organisoituminen ovat saaneet opetushenkilöstön suhtautumaan varauksellisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaa kohtaan. Tämä on johtanut työtekijöiden työmotivaation heikkenemiseen, työn sirpaloitumiseen sekä yhteisön jakautumiseen opettajiin ja TKI-henkilöstöön.
”Hyvin klikkiytynyttä on, hankehenkilökunta ja opettajat tuppaavat olemaan omissa pikku ryhmissään.”
TKI-toiminnan lisääntyminen on muuttanut osan opettajien työtä TKI-painotteiseksi, mikä on samalla vähentänyt opettajien aikaa opetuksen kehittämiselle. Opettajat kokevat hanketyön kuormittavaksi, ja hanketyön rytmi eroaa opetuksen rytmistä. Lisäksi projektihallinnon ja rahoittajien raportointivaatimukset lisäävät työtaakkaa.
Opettajat haluavat korostaa TKIO:n merkitystä, mutta kokevat haasteita yhdistää eri työrytmit ja osaamisalueet. Joissakin ammattikorkeakouluissa on lisätty tutkimukseen painottuvia nimikkeitä ja tehtäviä sekä uudelleen organisoitu opettajien työnkuvia. Lehtoreita ja yliopettajia on siirretty TKI-tiimeihin, mikä on voinut johtaa sisäiseen siiloutumiseen opettajien ja TKI-työntekijöiden välillä.
”Muurit murtumassa, TKI-puolella tehdään yhteistyötä eri hankkeiden ja tutkimusalueiden kesken, lehtorien osallisuus hanketiimeissä on kasvussa.”
Lopuksi
Ammattikorkeakouluopettajien mukaan opetus perustuu uusimpaan tutkimustietoon. Opettajat kuitenkin kokevat, ettei johto tue riittävästi tutkimusperustaista opetuksen kehittämistä. Erityisesti tohtorin tutkinnon suorittaneet opettajat suhtautuvat myönteisesti TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämiseen. Kummatkin käytetyt aineistot osoittavat kahtia jakautumista opetushenkilöstön ja TKI-henkilöstön välillä. Tämä luo haasteita ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämiselle ja voi heikentää opettajien työmotivaatiota.
TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistäminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua opettajien ja pedagogisten johtajien välillä sekä säännöllisiä työnkuvien tarkistuksia. TKI-toiminnan tulisi olla kiinteä osa koulutuksia ja opetussuunnitelmaa, jotta se tukisi opiskelijoiden syvällistä oppimista ja täyttäisi ammattikorkeakoululain vaatimukset. Haasteena on yhdistää TKI-toiminta ja opetus niin, että samalla edistetään opettajien työhyvinvointia ja opiskelijoiden opiskeluhyvinvointia.
TKI-integraatio ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii selkeitä toteuttamisrakenteita ja osallistumismalleja sekä huomioimista opettajien työajassa (ks. Vähäsantanen ym. 2025). Onnistuneesti toteutettuna TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistäminen vahvistaa koulutuksen tutkimus- ja osaamisperustaisuutta, opiskelijoiden syvällistä oppimista ja ammattikorkeakoulujen vaikuttavuutta.
Kirjoittajat
Mira Huusko, KT, dosentti, johtava arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, mira.huusko(at)karvi.fi
Kimmo Mäki, KTT, yliopettaja, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu, kimmo.maki(at)haaga-helia.fi
Niina Nurkka, FT, koulutuksen kehittämispäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, niina.nurkka(at)humak.fi
Vesa Ilves, VTM, tutkija, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, vesa.ilves(at)oaj.fi
Lähteet
Alajärvi-Kauppi, R. & Kangastie, H. (2020). Kestävää ja avointa TKI-integroitua oppimista (TKIO). Lumen. Saatavilla: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2020/10/29/kestavaa-ja-avointa-tki-integroitua-oppimista-tkio/.
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex. Saatavilla: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/932.
Arene (2025). TKI tutuksi. Saatavilla: https://tki.fi/.
Harri, M., Huusko, M., Isoaho, K., Moitus, S., Mustonen, K. & Vuori, H. (2025). Laatua ja vaikuttavuutta. Yhteenveto korkeakoulujen kolmannen kierroksen auditoinneista vuosina 2018–2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 1.
Kohtamäki, V., Jonninen, J. & Kosonen, J. (2023). Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toimivuus – Selvitys Opettajien Ammattijärjestö OAJ:lle. Loppuraportti 20.6.2023. Saatavilla: https://www.oaj.fi/contentassets/798d45d1ea754bb68a5647f092403b0b/loppuraportti-oaj-23082023.pdf.
Mäki, K., Kotila, H., Fred, M. & Kinanen, S. (2024). Kiviä ja keitaita 4.0. Muuttuva yhteisöllisyys ja pedagoginen ymmärrys ammattikorkeakoulussa. Haaga-Helia julkaisut 15/2024. Saatavilla: https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/artikkelit/kivia-ja-keitaita-40.
Riihimaa, J., Päällysaho S. & Pöytälaakso, A. (2021). Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta väylänä jatkuvaan oppimiseen. eSignals Research, (24.6.2021). Saatavilla: https://esignals.fi/research/2021/06/24/ammattikorkeakoulujen-tki-toiminta-vaylana-jatkuvaan-oppimiseen/.
Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S. & Karvonen, A. (2023). Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22.
Vähäsantanen, K., Civil, T., Hero, L.-M. & Tammilehto, M. (2025). Opetukseen kytketty TKI-toiminta: Pilviä horisontissa, ratkaisuehdotuksia näkyvissä. Tiedepolitiikka 50 (1), 23–32.
Abstract
RDI activities are a key task of universities of applied sciences. Recently, the term RDIE (Research, Development, Innovation, and Education) has emphasized the closer integration of RDI with teaching, aiming for students’ active participation. This article examines how RDI is reflected in teaching, and the competencies teachers need for RDI-based teaching. It also explores changes in teachers’ and RDI professionals’ roles.
The study is based on two national datasets: The State and Renewal of Higher Education Pedagogy (2023) and the Stones and Oases 4.0 study (2024), which examines RDI-teaching integration. The findings reveal a growing divide between teaching and RDI personnel, challenging RDIE implementation and UAS pedagogy.
Vastaa